Hei,Maarit-nimen alkuperä tulee nimestä Margareta, joka on kansainvälinen nimi. Margareta taas on alun perin tullut kreikan kielen helmeä tarkoittavasta sanasta. Margareeta Antiokialainen oli marttyyri, joka kärsi marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen aikana. Magareeta Antiokialaisen muistopäivä on 20.7., jolloin on myös Maaritin nimipäivä.Lähteet: Maarit nimipäivä - Maarit-nimi ja nimen merkitys
Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989
Kyllä. Teos on suomennettu nimellä Orm Punainen kotona ja idän retkillä. Siitä on olemassa monta painosta, ensimmäinen vuodelta 1946. Se sisältyy teokseen Orm Punainen vuodelta 2005, joka löytyy myös Helle-kirjastoista.
Helmet-palveluihin voi kirjautua ainoastaan kirjastokortilla ja siihen liittyvällä pin-koodilla.
Kirjaston käyttösäännöt : https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on…
Näillä tiedoilla emme pystyneet löytämään kirjoittajaa. Kirjailijahakemistoja löytyy koottuna Makupalat.fi:stä ja Kirjasampo esittelee kaunokirjallisuutta.
Amarylliksen hoito-ohjeita löytyy esimerkiksi Martoilta ja muita tietoja Kasvikortistosta. Amaryllis viihtyy auringossa, mutta koska se on sipulikukka, se on varastoinut sipuliin ravinteita ja pärjää pitkään niillä.
Seuraavissa kirjoissa saattaisi olla jotain tietoa aiheesta:
Kasvianatomia / Eija Terävä, Eira Kanervo
Kodin kasvimaa / Lars-Eric Samuelsson & Ulf Schenkmanis
Kannattaa olla yhteydessä Hyötykasviyhdistykseen https://hyotykasviyhdistys.fi/ota-yhteytta/
Yhdistys julkaiseen Pähkylä -nimistä lehteä. Sijainnit Helmet -kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1077810
Kirjaston kirjoista, jotka löytyvät haulla seurustelu tai käytösoppaat, voisi löytyä sopivaa lukemista tuon pulman selvittämiseksi. Väestöliiton Hyvä kysymys vastaa kysymyksiin, jotka askarruttavat elämän eri tilanteissa, myös sitä voi selailla. Paras tapa olisi ehkä kuitenkin olla vain oma itsensä ja pyytää.
Voisikohan kyseessä olla James Clavellin romaani Shōgun (Otava 1982, myös uudempia painoksia)? Sen pääosassa on John Blackthorne -niminen englantilainen merimies, ja ainakin laivan polttaminen kuuluu sen juonenkäänteisiin.
Shōgun Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5355
Frank Perettin kirjaa Pimeys laskeutuu ei enää löydy mistään Helle-kirjastosta mutta sen voi kaukolainata meidän kauttamme. Linkki kaukolainalomakkeeseen löytyy tästä: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaus?pa_ullang=0&pa_ulid=25
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan haussa löytyy Tyrväältä vuodelta 1892 avioliitto, jossa palvelustyttö Emma Kaarlentytär Warén menee naimisiin työmies Kaarle Koskisen kanssa. Tyrvään kirkonkirjoista voi etsiä lisää osoitteessa https://digihakemisto.net/aineisto/1268343376
Sukututkimuksen aloittamiseen löytyy ohjeita Suomen sukututkimusseuran sivuilta.
(viitattu 21.4.2023)
Mikkelin seudun paikallishistoriallisten teosten väestö- ja asutuskuvauksista ei saa kovin tarkkaa kuvaa itsellisten ja loisten asuinpaikoista. Yleensäkin kyseinen väestönosa on käsitelty niissä vain lyhyesti ja yleisluontoisesti. Tyypillisesti itselliset ja loiset elivät ja asuivat toisten mailla, kylien laitamilla tai syrjäkylillä.
Kirjallisuutta:
Wirilander, Hannele (1982): Mikkelin pitäjän historia vuoteen 1865
Vihola, Teppo toim.(1992): Mikkelin maalaiskunnan kirja
Kares, K.R. (1905): Mietteitä savolaisesta loiselämästä : Esitelmä. (Kuopion kaupunginkirjaston maakuntakokoelmassa vain lukusalikäytössä oleva suppea Mikkelin sanomien julkaisu)
Päihdyttävien juomien valmistamisesta…
Kotimainen finna-hakupalvelu ei löydä teosta tällä nimellä. Ei myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Kungliga biblioteketin kirjastotietokanta. Maj Sjöwall ja Per Wahlöö ovat kirjoittaneet jännitysromaanin Brandbilen som försvann. Se on suomennettu nimellä Kadonnut paloauto.
https://www.finna.fi/
http://libris.kb.se/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Brandbilen_som_f%C3%B6rsvann_(roman)
En voi tarkistaa tietojasi, koska minulla ei ole asiakastietojasi. Suosittelen, että otat yhteyttä Helmet-kirjastoihin joko puhelimitse tai chatin kautta. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero, älä koskaan anna henkilökohtaisia tietojasi chatissa. Chat on avoinna Helmet.fi-sivustolla arkisin noin kello 12–17 (perjantaisin 12–16). Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivuston kirjastovalikosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Eepos-kimpan kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat romaanit. Lisää löydät haulla "romaanit + Unkari".
Kristóf, Ágota: Iso vihko (2022).
Kaksoset elävät hylättyinä isoäitinsä kanssa menetetyssä maassa, jonka taustalla kumisee sota.
Krasznahorkai, László: Vastarinnan melankolia (2022).
Sekasorto on ottanut vallan unkarilaisessa pikkukaupungissa, jossa eletään yhä sosialistisen kansantasavallan aikaa.
Spiró, György: Kevätnäyttely (2012).
György Spirón ensimmäinen suomennettu romaani sijoittuu vuoden 1956 kansannousuun ja sitä seuranneeseen kevääseen.
Kondor, Vilmos: Budapestin varjot (2012).
1930-50-lukujen Unkariin sijoittuvan dekkarisarjan ensimmäinen osa, sarjassa yhteensä 5 osaa.
Kiš, Danilo: Tiimalasi (…
Tämä ruotsalainen aaprottisnapsi- ja likööriresepti löytyy ruotsalaiselta juomaharrastajien sivustolta (https://www.bryggforum.nu/viewtopic.php?t=5882).
Kannattaa muistaa että Åbrodd eli Aaprottimaruna (Artemisia abrotanum), on lievästi myrkyllinen koiruohon (Artemisia absinthium, malört) sukuinen yrtti, eikä sitä enää suositella käytettäväksi ruoan- ja juomien kanssa kuin aivan satunnaisesti. Tässä ohje vapaasti suomennettuna:
"Ota nippu tuoreita aaprotin oksia, mieluiten mahdollisimman nuoria versoja/latvoja. Poista varret ja laita sopivaan lasipurkkiin. Peitä kokonaan maustamattomalla alkoholilla ja anna hautua viikon ajan huoneenlämmössä. Siivilöi ja suodata, niin sinulla on nyt vihertävä juoma, jonka varastoinnin jälkeen voi…
Ainakin seuraavat tekstit, joista osa on luettavissa verkon kautta, käsittelevät aihetta.
Fowler, Bridget. The obituary as collective memory. Routledge, 2007.
Fowler, Bridget. "Mapping the Obituary: Notes towards a Bourdieusian interpretation"
Johnson, Marilyn. The dead beat: lost souls, lucky stiffs and the perverse pleasures of obituaries. Harper Perennial, 2007.
Laine, Tytti. "Portrait of an artist as a dead man : a study of British obituaries as a genre". Helsingin yliopisto, 1999.
Marks, Alan & Piggee, Tommy. "Obituary analysis and describing a life lived: the impact of race, gender and economic status".
Phillips, Jason B. "The Changing Presentation of Death in the Obituary, 1899–1999".
Starck, Nigel.…