Hei! Valitettavasti en ole pystynyt selvittämään, kenen säkeistä on kysymys. Tietoa on etsitty eri tietokannoista ja myös runokirjoja on selattu, mutta säkeiden tekijä ja niiden tarkoitus jäi löytymättä.
Kirjastokortin Helmet-kirjastoon saa jokainen, jolla on osoite jossakin Suomessa. Ne asiakkaat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, saavat kirjastokortin vain vuodeksi kerrallaan. Kortin voi kuitenkin uusia vaikka kuinka monta kertaa. Jos ulkomaalainen työntekijä rekisteröityy Suomen väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään ja saa suomalaisen henkilötunnuksen, hän saa myös pysyvän kirjastokortin. Kotikunnalla ei tässä asiassa ole merkitystä.
Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/…
Valitettavasti e-kirjoja ei ole mahdollista hankkia kaukolainana, vaan tarvitset e-kirjan lukemiseen sen omistavan kirjaston kirjastokortin. Voit hankkia Satakirjaston kirjastokortin, vaikka et asuisi paikkakunnalla. Kirjastokortin hankkiminen tosin vaatii käyntiä kyseisessä kirjastossa.
Kuninkaallisen kirjaston lehtihakusivulla annetaan tieto, että rajoitettuja lehtiä voi lukea vain tietyissä ruotsalaissa kirjastoissa.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyd…
Kannattaa ehkä silti kysyä asiaa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta Helsingin Kaisaniemestä.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Lainahistorian saa näkyviin kirjautumalla ensin verkkokirjastoon ja sen jälkeen valitsemalla Lainat. Liitteessä kuvat lainahistorian sijaitsemisesta omissa tietoissa sen mukaan onko käytössä tietokoneen näyttö vai mobiilin.
Nuotista on rekisterissä vain tiedot, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastossa ainuttakaan kappaletta.
Voit laittaa sen koriin, eli muistiin, mutta et voi varata, koska kappaletta ei ole.
Hei!
Kysyin asiaa Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Kyseessä on todennäköisesti Taideteollisen korkeakoulun kirjasto, joka sijaitsi Helsingissä Hämeentie 135:ssä.
Vuonna 2010 perustetussa Aalto-yliopistossa sulautettiin yhteen 3 korkeakoulua, joista yksi oli Taideteollinen korkeakoulu. Alkuvuodet kukin korkeakoulu toimi omalla vanhalla kampuksellaan. Vuoden 2016 syksyllä kunkin korkeakoulun kirjastot muuttivat yhteisen katon alle Otaniemeen. Yksi muuttajista oli siihen saakka Arabiassa, Hämeentiellä toiminut Taideteollisen korkeakoulun kirjasto.
Vuonna 1752 alettiin Englannissa lain mukaan viettää uutta vuotta 1. tammikuuta. Aiemmin uusi vuosi alkoi virallisesti 25.3. Tuona päivänä enkeli kertoi Marialle, että tämä oli raskaana ja saisi pojan, Jeesuksen. Tosin jo kauan ennen lakimuutosta useimmat ihmiset olivat pitäneet uuden vuoden alkuna tammikuun ensimmäistä päivää.
Lähde: https://localhistories.org/a-history-of-new-year/
Kyllä vain, Tikkurilan kirjaston musiikkiosasto olisi se paikka, jossa cd-levyjä voisi kuunnella. Nyt korona-aikana tämä palvelu ei ikävä kyllä ole käytössä.
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään elämää pakolaisleireillä:
Faktaa:
- Nimko Ali: What We're Told Not to Talk About (But We're Going to Anyway), Women's Voices from East London to Ethiopia
- Reijo Arkkila: Sudanin kutsu. Lähetystyön näköaloja Sudanista ja Ugandan pakolaisleireiltä
- Jamal K. Kanj: Children of Catastrophe. Journey from a Palestinian Refugee Camp to America
- Anu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
- Hannu Pesonen: Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta.
- Ben Rawlence: City of Thorns. Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp
- Rauli Virtanen: Hiljaiset auttajat. Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta…
Kyseessä on Helsingin Sanomissa 11.8.2022 julkaistu juttu "Poikkeukselliset tuuliolosuhteet hermostuttavat monia lentokentän lähellä asuvia, mutta aivan kentän kupeessa asuvalle Tomi Takamaalle ne tarkoittavat hyviä uutisia".
Tässä linkki: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008982933.html
Euroopan unionin jäsenmailla on oma huumausainelainsäädäntönsä. Sen lisäksi EU ja sen jäsenmaat ovat viimeisten 20 vuoden aikana kehittäneet yhdessä yhteisen toimintatavan, jolla puututaan huumekaupan ja huumeiden käytön turvallisuus- ja terveysvaikutuksiin.
EU:n huumepolitiikka ja huumausainestrategia, verkkosivusto: https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-drugs-policy/
EU:n huumausainestrategia 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2021:102I:…
EU:n huumausainetoimintasuunnitelma 2021–2025: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52021XG0…
Kyseisessä elokuvassa esiintyvää Kaartin soittokuntaa ei ole kreditoitu tarkemmin kapellimestari Raine Ampujaa lukuunottamatta.
Elokuvan kuvausajankohta on touko-kesäkuu 1992, joten tämä voisi auttaa tiedon paikallistamisessa.
Tieto voisi löytyä Kaartin soittokunnasta tai esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kautta.
TEOS Pupuvaari Pitkäkorva / Walt Disney ; suom. teksti Marjatta Kurenniemi
PAINOS 2. painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1983
ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 20 cm
Joka kodin tähtikirjasto -sarjassa vuosina 1955 (3. p.) ja 1960 (4. p.) kolmena niteenä julkaistussa Monte Criston kreivissä on liitteenä kuvia elokuvasta Le comte de Monte-Cristo.
Yksi ehdokas hieroglyfejä ja Rosettan kiveä käsitteleväksi kirjaksi voisi olla C. W. Ceramin yli 500-sivuinen Muinaisaarteita etsimässä : arkeologian romaani (WSOY, 1951).
Facebookissa ja muissa sähköisissä julkaisuissa julkaistut tekstit ovat samalla tavoin tekijänoikeuden alaisia kuin perinteisetkin tekstit. Tekstejä voi siteerata lyhyesti, kunhan kertoo lähteen. Voit käyttää Facebook-päivitystä lähteenä, jos kerrot asiasta lähdeluettelossa ja jos kyseinen Facebook-päivitys on (ollut) löydettävissä. Somepäivitysten kuten muiden sähköisten lähteiden yhteyteen lähdeluetteloon täytyy merkitä päivämäärä, jolloin olet kyseisen maininnan lukenut. Tekstihän kun voi muuttua.
Esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen ohjesivulla on esimerkkejä erilaisten lähteiden käytöstä.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/702#sahkopostiviestit
Yleistietoa tekijänoikeudesta:
https://lakitieto.edita.fi/…
