Kysymyksessä voisi olla lähetys "Oopperailta New Yorkissa: Francis Poulencin ooppera Karmeliittain tarinoita", joka kuultiin Yle Radio 1:ssä 8.6.2019. Ohjelmatietojen mukaan ohjelmassa kuultiin taltiointi Metropolitan-oopperan esityksestä, lisäksi "Illan kuluessa oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt, lakiasian johtaja Heikki Cantell ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä."Ohjelma ei ole enää kuultavissa Yle Areenassa, mutta sen voi kuunnella Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä, joiden yhteystiedot löytyvät täältä:https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/kavinasiakaspiste/
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se….
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the…
Olisiko Mikko Perkoilan Aamun laulut ja kappaleen nimi "Ruokaostoksilla"?http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=ruokaostoksilla&ID=08cf4289-8a97-4828-b27c-84d3f0fb5650http://www.perkoila.net/aamunlaulunuotit.htmlEn valitettavasti saa käsiini levyä ja pysty tarkistamaan sanoituksia. Aamun laulut on julkaistu alun perin kasetilla ja Ruokaostoksilla -kappale on äänitetty vuonna 1996, eli senkin puolesta natsaisi.
Diaskanneri löytyy ainakin Entressen ja Itäkeskuksen kirjastoista. Linkki varaamo.espoo.fi ja Helsingin tilavarauspalvelutVHS-digitointia voi kokeilla Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Linkki Helsingin tilavaraus.
Esimerkiksi näissä kirjoissa on ainakin jollain tapaa mukana kateus:Maisku Myllymäki: Holly https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Nina Wähä: Babetta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Tuure Vierros: Julmat jumalat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17302Antti Halme: Rokkikukkopilli https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot https://www.kirjasampo.fi/fi/…
Kyseinen runo löytyy teoksesta On kylmä, täällä palaa : kaksi runokokoelmaa (WSOY 2004). Runo löytyy aivan lopusta.Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ruotsiksi nimellä Det är kalt, det brinner vuonna 2003 ja suomeksi 2004. Kääntäjänä Jyrki Kiiskinen.
En löytänyt nuottia suomenkielisellä nimellä "Odotan" enkä alkusanoilla ("Taas odotan ja odotan"). Tätä kappaletta ei mainita Brita Koivusen levyttämien kappaleiden joukossa. Verkossa julkaistun äänityksen tiedoissa ei kerrota kappaleen alkuperäistä nimeä eikä suomenkielisen sanoituksen tekijää, mutta tekijöiksi on merkitty virheellisesti Jerry Ross ja Richard Adler. Finna-hakupalvelun mukaan Brita Koivunen on esittänyt kappaleen "Mä odotan" televisio-ohjelmassa "Kuten haluatte. 1968/03, Naisellista". Kappaleen tiedoissa on mainittu myös kappaleen alkuperäinen nimi "Bewitched". Mitään tekijätietoja ei anneta, mutta kappale on Richard Rodgersin säveltämä ikivihreä "Bewitched", joka sisältyy moniin nuottijulkaisuihin ja johon löytyy nuotteja…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen…
En onnistunut löytämään kasville suomenkielistä nimeä. Sen verran sain selville, että kasvi kuuluu Turnera-sukuun, jonka virallinen suomenkielinen nimi on Finto-palvelun mukaan haaremiyrtit. Ruotsiksi kasvin nimi on strandöga. Pidän todennäköisenä, että kasville ei ole annettu suomenkielistä nimeä. Halutessasi voit tarkistaa asian Putkilokasvien nimistötoimikunnalta, joka toimii Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n alaisuudessa.Vanamo ry: Etusivu | vanamo.fiTurnera-suku Fintossa: Turnera - Kassu - Finto
Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
En löytänyt tätä laulua, mutta sain kollegalta ehdotuksen:Voisikohan laulu olla joku näistä Ylen Uskottomien laulujen illan biiseistä? Esimerkiksi OSSI KALEVI - Syrjähyppy, https://areena.yle.fi/1-66017884Tuo kappale löytyisi Tunnin tanssit - näinhän se käy -äänitteestä, http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=syrj%c3%a4hyppy&id=ccc4f24e-3f20-4cc1-b8f4-5b5b94451464 . Se näyttäisi olevan kuunneltavissa Lahden kirjaston kotiseutukokoelmassa, https://www.finna.fi/Record/lastu.9941?sid=5083668450 Sieltä voisi kysyä, miten äänitteen saisi kuunneltavakseen, Lahden kirjaston sähköpostiosoite, kaupunginkirjasto@lahti.fiEhkäpä joku lukijoistamme tunnistaa tämän kappaleen?
Hei,Tekijäoikeuslaki (404/1961) löytyy ajantasaisena Finlex-palvelussa. Tekijänoikeuslain lähtökohtana on, että teosta saa käyttää ainoastaan tekijän luvalla ja siten kuin tekijä sen sallii. Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin joitakin poikkeuksia tähän pääsääntöön. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityistä käyttöä on valmistaminen omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin tarpeisiin. Yksityistä käyttöä tulkitaan suppeasti. Yksityiseen käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi niiden myynti on kiellettyä. Yksityistä käyttöä ei myöskään esimerkiksi…
Nuotti löytyy seuraavista kokoelmista:Finnhits : Suomen suursuosikit 1970-2005 https://finna.fi/Record/3amk.159668?sid=5083854574Finnhits : Suomen suursuosikit https://finna.fi/Record/anders.1276950?sid=5083854574Hitit : rautainen 70-luku https://finna.fi/Record/anders.194361?sid=5083854574#componentpartsKuumat vuosikymmenet : 50-, 60- ja 70-luvun suosikit https://finna.fi/Record/anders.1002579?sid=5083854574Suomipopin helmiä. 8, Miespoweria ja hittejä Olavi Virrasta Timo Rautiaiseen https://finna.fi/Record/3amk.161424?sid=5083854574#toc
Louhimiehen Tuntematonta kirjallisuudentutkimuksen keinoja hyödyntäen käsitellään ainakin Jussi Ojajärven esseessä Tuntemattoman sotilaan kaksi elämää, jossa sitä vertaillaan Kristian Smedsin näytelmäversion (2007) kanssa. Se sisältyy vuonna 2020 julkaistuun kirjoituskokoelmaan Väinö Linna : tunnettu ja tuntematon. Kysymyksessä mainitun kaltaista johtopäätöstä en kuitenkaan suoranaisesti Ojajärven tekstistä löytänyt; Linnan teosta nationalistisempana hän kuitenkin Louhimiehen tulkintaa piti ja halutessaan kaiketi siinä ilmenevää sankaruuden korostusta voisi pitää enemmän sotaa ihannoivana kuin pasifistisena. Valitettavasti tämän paremmin kysymystä vastaavaa esseetä ei tutkimieni vuonna 2017 tai sen jälkeen ilmestyneiden Linna-, Louhimies-…
