Suomen Pankki lakkasi vastaanottamasta v.1897 5:n markan seteliä v.1944 lopussa, joten seteliä ei käytetty 1950-luvulla. Tieto on Antti Heinosen kirjasta Ruplista markkoihin s. 305-306. Kirja löytyy Suomen Pankin julkaisuarkistosta.
Tietoja Vesa-Matti Loiria koskevista lehtiartikkeleista löytyy runsaasti Finna.fi-haun kautta. Myös Jari Tervon kirjoittamassa elämäkerrassa LOIRI. on käytetty paljon artikkelilähteitä, joista on mainintoja tekstissä. Aiempi elämäkerta Loirista on Petri Nevalaisen Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri (2010). Loiri itse ei osallistunut sen kirjoitusprosessiin.
Lähteet ja lisätietoa
Finna.fi, lehtiartikkeleja Vesa-Matti Loirista: https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=vesa-matti+loiri&ty…
Petri Nevalainen: Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri OUTI-kirjastojen kokoelmissa: https://outi.finna.fi/Record/outi.966933
Vesa-Matti Loirin paheksuma elämäkerta ilmestyi | Kaleva
Tässä neljä ehdotusta, mikä kirja voisi olla kyseessä:
Sini Helminen: Veden vallassa (2018)
Helen Dunmore: Ingo : Meren kansa (2006)
Sari Peltoniemi: Vattenporin simpukka (2018)
Reeta Aarnio: Veden vanki (2009)
Mikäli näistä mikään ei ollut etsimäsi kirja, tässä Kirjasammon tulokset vedenalaista maailmaa käsittelevästä kirjallisuudesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50818
Näyttäisi siltä, että Tabermannin runoa Sielun värit ei löydy internetistä. Syynä voi olla tekijänoikeudelliset kysymykset eli runoa ei saa julkaista ilman lupaa.
En valitettavasti löytänyt Kaari Utrion kirjaa, jossa tapahtumapaikkana olisi Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Kollega osasi sanoa, että Utrion teoksessa Uhritulet kyllä mainitaan Pyhän Laurin kirkko, mutta kyseinen kirkko sijaitsee Visbyssä.
Vantaan Pyhän Laurin kirkko mainitaan esimerkiksi Pirjo Tuomisen teoksessa Mariaana, Vantaan tytär.
Elokuvaa ei ole lainattavana Helmet-kirjastoissa, mutta joissakin muissa Suomen kirjastoissa sitä näyttää Finna-tietokannan mukaan olevan jäljellä. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
Finna.fi
Kaukopalvelun yhteystiedot https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 1919, mutta ruotsiksi. Tietoa suomenkielisestä julkaisemisesta en löydä.
Vuoden 1919 painoksen kustantaja on Söderström ja se löytyy mm. Tampereen kaupunginkirjaston ja Jyväskylän yliopiston kokoelmasta.
Kansalliskirjastosta voi vielä kysyä olisiko heillä jotain lisätietoa mahdollisesta suomennoksesta, vaikkei sitä tietokannasta löydykään : kansalliskirjasto(at)helsinki.fi
Rambo: First Blood sai Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 4.2.1983.
VHS-levityksen aloittamisesta ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta elokuvan VHS-versiota mainostettiin esimerkiksi Katso!-Videolehden vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa, joten se on voinut olla saatavilla jo loppuvuodesta 1983 tai viimeistään heti alkuvuodesta 1984.
Helsingin kirjastoautoissa varaukset pidetään mukana noudettavina kaksi käyntikertaa sillä tietyllä pysäkillä, jonne asiakas on varauksen toivonut.Meillä on autossa mukana aina ainoastaan yhden reitin varaukset reitillä olevasta autosta riippumatta eli varauksen nouto toisena päivänä lähialueelta ei onnistu ilman, että asiasta sopii kirjastoauton henkilökunnan kanssa puhelimitse tai sähköpostitse.
Yhteystiedot ja aikataulut löytyvät kirjastoauton helmet.fi -sivulta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Pentti Kopsan kokoaman Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -listauksen perusteella 3. Hall.K. ja 23.Sv.K. ovat sama yksikkö, joka on vaihtanut 1943 nimeään. 1. Hallintokomppanian sotapäiväkirja on säilynyt, ja se viittaisi komppanian toimineen miehitetyn alueen hallintotehtävissä mm. Vuokkiniemen alueella. 3. Hallintokomppanian tai 23. Sotavankikomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta voisi olettaa myös 3. Hallintokomppanian toimineen miehityshallinnon tehtävissä. Lisätietoja aiheesta voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hyytiä, O. (2008). "Helmi Suomen maakuntien joukossa": Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita.
Laine, A. (1982). Suur-Suomen kahdet kasvot: Itä-Karjalan siviiliväestön asema…
Singer Y9391710 on 15-K mallin ompelukone ja se on osa 100 000 ompelukoneen sarjaa, jota valmistettiin 7.6.1934 alkaen.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä 1998-2003 toimineen Suomen sotasurmat 1914-22 -projektin voisi ajatella edustavan virallisluonteista tietoa. Projektin julkaisuista FM Iiris Heinon Hinnalla hengen ja veren : suomalaisten vapaaehtoisten sotasurmat Virossa vuonna 1919 analysoi suomalaisten vapaaehtoisten kärsimiä tappioita. Teoksen mukaan varmuudella surmansa vapaaehtoisjoukosta sai 147 miestä.
Virossa menehtyneiden tietoja voi tarkastella myös Sotasurmasampo 1914-1922 -palvelussa.
Tämä voisi olla Sofia Lundbergin Kuin höyhen tuulessa. Siinä kaksi naapurintyttöä ovat kuin sisarukset huolimatta perheiden aineellisista eroista. Lilly on köyhän yhdeksänlapsisen perheen keskimmäisiä, jonka äiti kuolee synnytykseen. Viola perhe on varakkaampi ja heillä on rahaa laittaa Viola oppikouluun. Tyttöjen keskinäinen, salainen päivä on Lillyn äidin kuolinpäivä, 12.8. Heillä on silloin tapana kerätä ruusunpunaisia kiviä rannalta.
Tyttöjen elämä erkaantuu jo murrosiässä, vaikka yritystä yhteydenpitoon onkin. Lillystä tulee laulaja, varsin kuuluisa, ja hän muuttaa Pariisiin. Viola avioituu Gunnarin kanssa ja jatkaa ravintolassa. Vaikka Lilly esiintyy Ruotsissakin, hän ei ota yhteyttä ystäväänsä.
Viisikymmentä vuotta…
Kaunokirjallisuuden hakeminen erityisestä aiheesta onnistuu kätevästi Kirjasammosta. Palvelusta löytyy rajatusti myös tietokirjallisuutta.
Haku sanoilla "juhannus" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus%20suomenkielinen%20k…
Haku sanoilla "joulu" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/joulu%20suomenkielinen%20kirj…
Kirjasammon kirjahyllyistä löytyy kokoelma juhannusromaaneja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5203
Jouluaiheista kirjallisuutta aiemmissa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksissa:
Suomeksi kirjoitetuja novelleja ja joulutarinoita: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-jouluaiheisia-suomen-kielella-kirjo…
Jouluun liittyvää kaunokirjallisuutta (…
Valitettavasti vastaajamme eivät löytäneet tarinaa. Ainoa punarinta-tarina, jonka löysimme on Kaija Pakkasen Iloinen pillipiipari (Otava, 1993.) -teoksessa on hiukan samaa maailmaa tavoitteleva "Pikku punarinnan tupa" -loru. Se alkaa säkeellä: "Pikku punarinta, missä sulla on tupa". Se on käännös Hanhiemon loruista.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
En valitettavasti löytänyt "Kokoelmasta suomalaisia nimiä" digitaalista versiota. Koska kyseisen julkaisun tekijänoikeudet ovat rauenneet, on sen digitaalisen jäljenteen tilaaminen kuitenkin mahdollista Kansalliskirjaston jäljennepalvelun kautta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalveluJos jollain lukijalla on tietoa julkisesta jo olemassa olevasta julkaisun digitaalisesta versiosta, olemme kiitollisia asian tuomisesta ilmi.
