Kyseisellä hakusanalla Helmetistä löytyy nuottivihko: Leijonan pojat. 2 vihko : Lauluja sotapojille ja kotirintamalle / Toimittanut Toivo Rautavaara. Sieltä löytyy Viljo Larkon Kiitos äiti - hyvää yötä. Liekö kyse tästä?
Nuottia voi varata alla olevan linkin kautta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1818907__S%22kiitos%20%C3…
Voit Espoon ja Helsingin musiikkihuoneita Varaamo-palvelun kautta kautta. Helsingin tiloja voit varata https://varaamo.hel.fi/ -sivulta, Espoon tiloja https://varaamo.espoo.fi/ -sivulta. Varaamon tiloja voit katsella kirjautumatta, varaaminen edellyttää kirjautumista Google- tai Yle-tunnuksella. Facebook-tunnuksella kirjautumista ei tällä hetkellä suositella teknisten ongelmien vuoksi. Vantaan tiloja voit varata Timmi-järjestelmän kautta https://asp3.timmi.fi/WebTimmi/index_v2.html#/826 . Myös Timmin tiloja voi katsella kirjautumatta. Jos päätät varata tilan, voit tehdä sen kirjautumalla Suomi.fi-tunnuksilla.
Teatterikorkeakoulu on julkaissut verkossa hyvän esityksen Eurooppalaisen teatterin historiasta. Sen luvussa 1.2. analysoidaan teatterin alkuperää, kerrotaan varhaisten ihmisten kalliopiirrosten esittämistä ihmishahmoista ja nidien esittämisestä liikeessä. Jo näitä voitaisiin pitää esittämistaiteen kuvauksina. Joka tapauksessa luvussa todetaan, että varmaa, yksiselitteistä tietoa esittävien muotojen alkuperästä ei ole eikä täyttä varmuutta voida koskaan saadakaan. Ensimmäisten esitysten tulkinta liittyy yhteisöjen elämään, rituaaleihin, vuotuiskiertoon sekä tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi myyttien kertominen (tai laulaminen) oli selkeästi jo esittämistä ja sitä tuo teos pitääkin ratkaisevana askelena kohti teatteria.…
Nalle Puh on portugaliksi Ursinho Puff ja latviaksi Vinnijs Pûks. Tieto löytyy nettisivulta https://www.lavasurfer.com/pooh-faq9.html , kohdasta Answer #87.
Tämä sarjanumero onkin ehkä F587363? Yksittäisen E:n sarjaa en onnistunut löytämään.
Singereiden sarjanumeroita löytyy netistä, F-sarja: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Jos kone tosiaan on F-sarjaa, se olisi valmistettu vuonna 1910 Clydebankissa, Skotlannissa.
Tori.fi:ssä on vanhoja Singer-koneita myynnissä muutamalla kympillä, kalliimmat satasen tienoilla.
Jos omasi on hyväkuntoinen, sen arvosta kannattaa kysyä tarkemmin antiikkiliikkeistä.
En valitettavasti löytänyt "Kokoelmasta suomalaisia nimiä" digitaalista versiota. Koska kyseisen julkaisun tekijänoikeudet ovat rauenneet, on sen digitaalisen jäljenteen tilaaminen kuitenkin mahdollista Kansalliskirjaston jäljennepalvelun kautta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalveluJos jollain lukijalla on tietoa julkisesta jo olemassa olevasta julkaisun digitaalisesta versiosta, olemme kiitollisia asian tuomisesta ilmi.
Poravasaraa ja sen teräsarjaa ei voi varata Helmet-sivujen kautta. Lainattavia esineitä ei ylipäätään varata netin kautta eikä niitä myöskään toimiteta muihin kirjaston toimipisteisiin. Esineiden palautuskin onnistuu vain samaan kirjastoon kuin mistä ne on lainattu.Ainakin Etelä.-Haagan kirjaston poravasaralle ja sen teräsarjalle on olemassa kirjastossa varauslista. Joissain kirjastoissa esineitä ei voi lainkaan varata, vaan ne voi lainata, kun ne ovat paikalla.Tarkemmat tiedot esineistä ja niiden mahdollisista varauskäytännöistä saa näkyviin Helmet-Finna -sivuilla, kun napauttaa otsikkotekstiä ja saatavuustiedot tulevat näkyviin.
Olisikohan kyseessä kehitysmaayhdistys Pääskyt ry:n rintamerkki? Pääskyt kuuluvat Emmaus-liikkeeseen. Aivan samanlaistarintamerkkiä en löytänyt, mutta tässä ainakin aihe on sama.
Kysymyksessä voisi olla lähetys "Oopperailta New Yorkissa: Francis Poulencin ooppera Karmeliittain tarinoita", joka kuultiin Yle Radio 1:ssä 8.6.2019. Ohjelmatietojen mukaan ohjelmassa kuultiin taltiointi Metropolitan-oopperan esityksestä, lisäksi "Illan kuluessa oopperalaulaja Margareta Haverinen-Brandt, lakiasian johtaja Heikki Cantell ja Outi Paananen keskustelevat teoksesta ja sen esityksestä."Ohjelma ei ole enää kuultavissa Yle Areenassa, mutta sen voi kuunnella Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä, joiden yhteystiedot löytyvät täältä:https://kavi.fi/radio-ja-televisioarkisto/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/kavinasiakaspiste/
Keskiaikaista epiikkaa löytyy äänitteinä suomeksi hyvin heikosti. Suomen kirjastojen valikoimista löytyy tällä hetkellä vain Celia-kirjaston äänikirjoina Eddan sankarirunot ja Canterburyn tarinoita. Muilla kielillä löytyy esimerkiksi englanniksi Seamus Heaneyn lukema käännös Beowulfista ja Danten The Divine Comedy. Jumalaisesta näytelmästä on saatavilla alkukielellä myös ensimmäinen osa L'Inferno di Dante.
Olisiko Mikko Perkoilan Aamun laulut ja kappaleen nimi "Ruokaostoksilla"?http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=ruokaostoksilla&ID=08cf4289-8a97-4828-b27c-84d3f0fb5650http://www.perkoila.net/aamunlaulunuotit.htmlEn valitettavasti saa käsiini levyä ja pysty tarkistamaan sanoituksia. Aamun laulut on julkaistu alun perin kasetilla ja Ruokaostoksilla -kappale on äänitetty vuonna 1996, eli senkin puolesta natsaisi.
Kirjasampo-palvelusta voi hakea kirjoja kansikuvien kuvailutietojen perusteella. Kansikuvat on asiasanoitettu mm. YSO-sanastoa käyttäen. Esim. hakusanoilla sininen ja majakat tulokseksi saadaan sinisiä kansia, joissa on majakka, ja hakusanoilla tytöt ja keinut saadaan kansia, joissa on tyttö ja keinu. Palvelussa kannattaa kokeilla erilaisia hakusanoja, kuten vaikkapa päivänvarjot, spagetti, ruokalajit, pasta tai lautaset.https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearchhttps://finto.fi/yso/fi/
Kysymys on varsin laaja, Helmet-haku antaa suuren määrän vaihtoehtoja:https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kaunokirjallisuus&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=japani&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=kissat&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&limit=20Kyseessä voisi olla vaikkapa Kissavieras, Matkakissan muistelmat, Kissa, joka suojeli kirjoja, tms.
Suomen kirjallisuuden käännöstietokannan mukaan Suomussalmen sankarit -kirjaa ei ole käännetty millekään kielelle eli ei myöskään ruotsiksi.LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Osoitteenmuutos ei päivity kirjastoihin automaattisesti muualla tehdyn osoitteenmuutoksen myötä. Kirjastojärjestelmät eivät ole yhteydessä mihinkään muihin rekistereihin. Ilmoitathan osoitteenmuutoksesta jokaiseen kirjastokimppaan, joiden kirjastokortti sinulla on. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto on osa OUTI-kirjastoja, ja voit tehdä osoitteenmuutospyynnön kirjautumalla sisään OUTI-verkkokirjastoon. Voit myös asioida paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa.Lisätietoja muuttuneista yhteystiedoista OUTI-verkkokirjastossa
'Sträkivivä' taitaa olla painovirhepaholaisen tuottama anagrammi. Samaisen mainoksen aiemmin julkaistussa versiossa lukee asianmukaisesti 'virkistävä'.02.09.1923 Aamulehti no 201 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
Epäily on aivan oikea: etsitty runo on Vilho Rantasen Tietäjät idästä. Se on peräisin vuonna 1952 julkaistusta kokoelmasta Viisi pappia taivaan portilla ja löytyy myös Rantasen valittujen runojen kokoelmasta Runot. Tämän lisäksi se sisältyy esimerkiksi sellaisiin antologioihin kuin Tämän runon haluaisin kuulla, Lapsuuden joulu. 1 ja Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot.Runo alkaa seuraavasti: "Idästä, vieraalta maalta, tähteä seuraten / tuli taas, niinkuin kerran, tietäjät kysellen: / 'Missä, missähän täällä on syntynyt Kuningas, / Leijona Juudan heimon, Herra ja valtias?'" Kahdestatoista säkeistöstä viimeinen kuuluu näin: "Idästä tietäjät saapui, koitosta auringon. / Itään he läksivät, kun yö synkkänä yllä on. / Takaisin kaukaiseen…
