Lastenkirjoista ei tule myöhästymismaksuja. Alle 15-vuotiailta ei mene myöhästymismaksuja myöskään aikuistenkirjoista, vaikka ne maksut saattavatkin ilmestyä kirjastokortille. Jos siis huomaat, että sinulle on ollut myöhästymismaksuja, voit sanoa asiasta kirjastossa, niin maksusi poistetaan saman tien. Muistutuksia tosiaan tulee, vaikka maksuja ei tulisikaan.
Vaikka maksuja ei menekään, on tietysti hyvä palauttaa kirjat ajoissa kirjastoon tai ainakin uusia ne eli laittaa lainoille lisää laina-aikaa.
Yli 15-vuotiailta maksuja menee aikuistenkirjoista muttei lastenkirjoista.
Ja kyllä, minäkin osaan tehdä erikoisia merkkejä: ☺☻♠♣♥♦₣₧₪₫™.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haku antaa haulla "Saarikoski, Pentti" aihe, tulkinta seuraavat teokset:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Finna.fi:ssä on muidenkin kirjastojen materiaalia https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Pentti Saarikosken runokokoelmasta Runot 1961-66 löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muun muassa julkaisut:
Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta : Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja. Sisältyy julkaisuun: Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta s. 144-182
Euroopan reunalla, kosken korvalla : jumalten narri Pentti Saarikoski / Yrjö Hosiaisluoma
Runous plus : tutkielmia…
Teekannu-nimistä runoa ei löytynyt. Solveig von Schoultzilla on Lohkeillut teekannu –niminen runo, joka löytyy ainakin kokoelmasta Puitten takaa kuulee meren – valitut runot 1940-1989. H. C. Andersenilla on lyhyt satu nimeltä Teekannu. Se on mm. Andersenin suuri satukirja –nimisessä kirjassa. On myös olemassa englantilainen lastenlaulu / lastenloru nimeltä I’m a little teapot. Se on esim. tällä sivulla:
http://kids.niehs.nih.gov/lyrics/teapot.htm
Laulu on muutamilla kirjastoistakin löytyvillä levyillä, samoin kuin nuottina, mm.
Nursery rhymes : well known favourites for happy little one
Simply kids : 4 cd's of nursery rhymes, songs and stories
Just for kids not! : Fun songs / Edited by Milton Okun ; Arranged by Edwin McLean
Voisiko…
Die besten 100 schlager des jahrtausends -cd-kokoelmaa ei löytynyt Suomesta (Frank - kirjastojen monihakupalvelu osoitteessa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/).
Seuraavat saksalaisen iskelmämusiikin kokoelmat löytyvät:
Das gibt's nur einmal : [Äänite]. 60 Jahre deutscher Schlager. Vollersode : Bear Family Records, p1991 (Äänitykset 1930-1989)
Deutsche Schlager : 20 originale 1969. Hamburg : Polydor, p1997. (Äänitykset 1968-69)
Voit kysyä levyjä kaukolainattavaksi oman kirjastosi kautta. Das gibt's nur einmal -cd löytyy mm. Tampereen alueen kirjastosta, Deutsche Schlager -cd Lahden alueelta.
Runo on nimeltään Etanan mökki ja kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi.
Runo löytyy kirjasta Kurenniemi, Marjatta: Kaksi kukkopilliä : lasten loruja ja runoja, 1978.
Arvio siitä, kuinka paljon ihmisiä on elänyt maapallolla kautta aikain, on 106 biljoonaa. Vastaus siihen, miten tähän lukumäärään on päädytty, löytyy sivulta http://www.prb.org/Template.cfm?Section=PRB&template=/Content/ContentGr…
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, ja saat ryhtyä käännöstyöhön.
Monia Victor Hugon yksittäisiä runoja on suomennettu, ja niitä löytyy antologioista ja kirjallisuuslehdistä. Hyvä lähde yksittäisten runojen suomennosten etsimiseen on Lahden kaupunginkirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Nimikirjojen mukaan Eira-nimen taustalla on Edda-runoissakin mainittu muinaisskandinaavisen lääketaidon jumalattaren nimi Eir, Eiri ("lievittäjä"). Suomeen nimi on tullut Ruotsista. Tukholmaan perustettiin vuonna 1816 Eiran sairaala, ja sama nimi annettiin Helsinkiin vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, josta myös Helsingin Eiran kaupunginosa on saanut nimensä. Sairaalan nimestä etunimeksi omaksuttu Eira tunnettiin naisennimenä Ruotsissa jo 1800-luvun lopussa, Suomessa se yleistyi 1900-luvun alussa. Pohjois-Suomessa sitä mainitaan käytetyn myös miehennimenä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Etsit lomaketta kyselyn teettämiseen yrityksen sisäisistä palveluista ja henkilöstötyytyväisyydestä. En tarjoa sinulle valmista lomaketta, mutta esimerkiksi kahta seuraavaa raporttia, jotka on tehty haastattelututkimusmenetelmällä kohdistamalla kysely henkilökunnalle, voinet käyttää pohjana omaa kyselylomakettasi laatiessasi. Raportit ovat: Terveysasemien asiakaspalvelu- ja neuvontatyö -- henkilökuntakyselyn tulokset -- ' Asiakas on ykkönen' / Terveysasemien kehittämisprojekti, 1999, Helsingin kaupungin terveysviraston raportteja, sekä Yrityksen menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi / toimittanut Kaija Tuomi,2000;Työterveyslaitoksen tutkimusraportti, joka koskee metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan alaa.
Tutkimushaastattelun tekemistä…
Eini on Eine nimen rinnakkaismuoto. Eine on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1929, Eini vuodesta 1950. Pentti Lempiäisen ja Kustaa Vilkunan mukaan kyseessä lienee alkuaan Eino-nimen sisarnimi. Eino taas on jo 1500-luvulla Suomessa tunnettu nimi, lyhentymä saksalaisesta pyhimysnimestä Enewald (muinaissaksan Aginwald = miekalla hallitseva).
Aunetta on suomalainen vastine Agneta-nimelle, jonka kantanimi taas on Agnes (kreikan agnós, puhdas, siveä, keskiajalla nimen tulkittiin juontuvan latinan sanasta agnus, karitsa). Agnes on katolisessa kirkossa 12 pyhimyksen tai autuaaksi julistetun nimi. Nimimuoto Aunetta esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Muita Agnes-kantanimeen perustuvia suomalaisia etunimiä ovat ainakin Aune,…
Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
Sana tulistelu näyttää olevan laajemmassa kielenkäytössä suhteellisen uusi, sillä kaikki Google-osumat näyttävät olevan 2000-luvulta ja suurin osa vasta 2010-luvulta. Sanaa ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista, joten sekin viittaa siihen, ettei sitä ole käytetty aikaisemmin laajemmin. On toki mahdollista, että se on esiintynyt murteissa tai erityisesti eräkielessä, koska sillä viitataan ilmeisesti nuotion tekemiseen tai tulipaikan sytyttämiseen.
Sanan tulistelu taustalla lienee pohjimmiltaan sana tuli, joka on Suomen sanojen alkuperän (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) mukaan erityisesti itämurteissa esiintynyt sana, joka on ollut kirjakielessä mukana Agricolan ajoista asti, esiintyy…
Kävin läpi Sarah Maasin kirjoja suomessa julkaisevan kustantaja Gummeruksen vuoden 2022 uutuusluettelot, ja valitettavasti näyttäisi siltä, että tänä vuonna julkaistaan suomennoksena vain Throne of Glass -sarjan viimeinen osa Tuhkan valtiatar. Sen jälkeen suunnitelluista suomennoksista Gummeruksen sivuilla ei ole vielä tietoa.
Tähän asti Throne of Glass- ja Valtakunta-sarjoja on julkaistu suomeksi molempia yksi vuodessa, joten lienee todennäköistä, että ensi vuonna julkaistaan taas Valtakunta-sarjan suomennoksia vuoden tauon jälkeen. Mutta tämä on tässä vaiheessa vain arvailua.
Lähteet:
Gummeruksen uutuusluettelo kesä-syksy 2022: https://issuu.com/gummerus/docs/220325_gummerus_luettelo_koko_kes_syksy…
Espoon tanssiopisto järjestää eri puolilla Espoota lasten tanssi- nimistä liikuntaa myös alle kouluikäisile lapsille. Espoon tanssiopiston toimisto p. 09-4552495 klo 9-15, http://www.espoontanssiopisto.fi/
Espoon kaupungin verkkosivuilta http://www.espoo.fi voi napsauttaa vasemmasta yläpalkista Espoon palvelut- valikkoa, jossa on vaihtoehto Liikunta. Sieltä pääsee urheiluseurarekisteriin. 5- vuotiaille ei näyttänyt siellä olevan paljonkaan tarjolla. Kirjastosta saa liikuntatoimen esitteitä, mm. Liikkuva Espoo- nimistä julkaisua, josta voi saada lisätietoja. Liikuntatoimen keskus on lähettänyt kirjastoihin myös Anna palautetta- lomaketta, jonka avulla voi kysyä, kiittää ja moittia sekä antaa ehdotuksia. Kysyä voi myös joko sähköpostilla…
Elintarvikealan tiede- ja ammattilehti kertoo, että Vaasan & Vaasan alkoi tosiaan valmistaa hapankorppuja Finn Crisp -tuotemerkin alla vuonna 1952:
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/24-suomalainen-nakkileipa-ja-…
Oululainen alkoi valmistaa hapankorppuja vuonna 1955:
http://www.oululainen.fi/tuotteet/4283/oululainen-hapankorppu-200-g/
Kotitekoisille hapankorpuille löytyy kyllä reseptejä, mutta tietoa reseptin historiasta ei löytynyt, eikä myöskään siitä, liittyykö niiden valmistamisen aloittaminen juuri olympialaisiin.
Tämä Saukin sanoittama versio ("On hiljaisuus, vuorilla usva käy) on tosiaan nuottina paljon harvinaisempi kuin Kerttu Mustosen sanoittama versio ("Käy vuorten taa päivä jo uinumaan"). Viola-tietokanta tuntee vain kaksi nuottijulkaisua, jotka löytyvät vain Kansalliskirjaston kokoelmasta, josta ei anneta lainoja, vaan nuottia on tultava paikan päälle katsomaan.
* Mandshurian kummut ; Soittajapoika ; Tiet ; Kaupunki kauaksi jää (Scandia 1962)
* Venäläisiä kansanlauluja (Scandia, 1977) - tämä on sisällöllisesti sama kuin vuoden 1962 kokoelma.
Jos kysyjä tavoittelee vain laulun nuotteja, sanoitusversiolla ei pitäisi olla suurtakaan väliä, sillä molempia tekstejä lauletaan samalla melodialla. Nuotit sävelmään löytyvät esimerkiksi "Suuresta…
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Wikipedia kertoo näin:
Vuonna 1927 Paavolainen lähti Pariisiin, jossa hän asui huhtikuusta heinäkuun loppuun saakka. Pariisissa Paavolaisen kanssa aikaa viettivät myös Mika Waltari ja Raoul af Hällström. Pariisin matkan seurauksena syntyi myöhemmin kirja Nykyaikaa etsimässä (1929). Teos oli todellisuudessa julkaistu jo erillisinä, myönteistä huomiota saaneina artikkeleina, mutta itse kirja julkaistiin kokonaisena vasta vuonna 1929.[16]
Lappeenrannan kaupungin sivuilla kerrotaan Paavolaisesta näin:
Omassa esikoisteoksessaan, esseekokoelmassa Nykyaikaa etsimässä (1929) hän pohti elämän koneellistumista ja kaupungistumista sekä esitteli uusia taidevirtauksia, joista tuon ajan Suomessa ei juurikaan tiedetty: dadaismia, futurismia, venäläisiä…
