Nuortenkirjoja voi arvostella useammankin kirjaston sivuilla, esim. Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston sivulta löytyy arvostelumahdollisuuus, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvos.htm
Muiden kirjastojen nuortenosastojen osoitteita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Saat salasanan kirjaston verkkopalveluun, kun käyt henkilökohtaisesti kirjastossa. Valitettavasti emme voi antaa salasanoja sähköpostilla tai puhelimitse.
Maksimivarausmäärä tarkoittaa, että yhdellä asiakkaalla voi olla yhtä aikaa 20 varausta voimassa.
Kirkes-kirjastoissa aineisto kiertää yhteisessä varausjonossa. Jos siis laitat varauksen jonkin teoksen Tuusulan kappaleeseen, voit saada silti lainaan vaikkapa Järvenpään kappaleen, jos se vapautuu ensin lainasta. Yhteinen varausjono nopeuttaa aineiston liikkumista. Jos teoksesta on 86 varausta, kannattaa ottaa huomioon, että kirjoja on todennäköisesti hankittu Kirkes-kirjastoihin useampia kappaleita, jolloin kaikki nämä 86 varausta eivät kohdistu yhteen niteeseen vaan kaikkiin Kirkes-…
HelMet-aineistohaussa näkyy valitettavasti jonkin aikaa myös aineisto, jota ei enää ole saatavissa kirjastoissa. Videot eivät kestä ikuisesti eikä aina ole mahdollisuutta hankkia uutta tilalle.
Elokuvaa on vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten sen voi kaukolainata (maksu 4 €).
Kaukopalvelupyyntö:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tarinoita lohikäärmeistä esiintyy useissa eri kulttuureissa. Länsimaisessa kulttuurissa taruja lohikäärmeistä on jo antiikin ajalta, jossa antiikin ajan jumalat taistelivat niitä vastaan. Tutkijat ovat arvelleet, että lohikäärmeillä selitettiin suuria luita ja fossiileja (dinosaurukset), joita ihmiset ovat löytäneet aikojen saatossa.
Tiede lehden artikkelissa kerrotaan, että keskiajan Euroopassa, 1500- ja 1600-luvuilla, lohikäärmeitä pidettiin todellisina eläiminä ja niistä tehtiin tieteellisiä julkaisuja. 1900-luvulle tultaessa ajateltiin lohikäärmeiden olevan kansantarujen olentoja, joilla on todellinen pohja. Tieteellisen tutkimuksen kehittyessä esimerkiksi vanhat luut pystyttiin tunnistamaan muiden eläinten jäänteiksi.…
Tämä voisi olla etsimäsi kirja: Puutarhan tontut : askarteluohjeet ja tarinoita / Iiris Nykänen (2018). Linkin kautta lisätietoa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789528102649&qtype=b
Kysessä lienee A. Ingmanin teos "Rimpisuon usvapatsas. Seikkailukertomus Pohjan periltä" Kirja 1915 (179s.)
Kirja on saanut aikojen saatossa monia eri kansikuvia, joista tämä vuoden 1915 versio on kysymykseen osuvin.
Modibo Keïta ja Mariam Travélé solmivat avioliiton vuonna 1937 ja he olivat naimisissa vielä kun Keïta vuonna 1977 kuoli hämärissä olosuhteissa. Keïtalla oli myös kaksi muuta vaimoa.
Lähteitä:
Modibo Keïta. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Modibo_Ke%C3%AFta
Mariam Travélé . Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Mariam_Trav%C3%A9l%C3%A9
Hei,
Uudenkaupungin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Se tarkoittaa sitä, että Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma. Jos teos löytyy jostakin Vaski-kirjastosta, niin varaamalla voit tilata haluamasi kirjan Uudenkaupungin kirjastoon. Varaaminen ei maksa mitään.
Molemmat kysymäsi kirjat löytyvät Vaski-kirjastoista
Tekniikan kaavasto: matematiikan, fysiikan, kemian ja lujuusopin peruskaavoja sekä SI-järjestelmä (2008) löytyy Vaski-kirjastoista.
Tekninen matematiikka. 1:sta on saatavilla useampiakin painoksia. Myös tämän kirjan saat varaamalla Uuteenkaupunkiin.
Tätä kappaletta en onnistunut tunnistamaan. Se on instrumentaaliesitys, joten sanoistakaan ei ole apua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kappaleessa soitetaan mm. puulusikoilla. Ehkä joku tämän lukija tunnistaa kappaleen.
Voisiko kysymyksessä olla Agnès Martin-Lugandin kirja Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia 2018). Siinä miehensä ja lapsensa menettänyt Diane lähtee pieneen kylään Irlantiin selvittämään ajatuksiaan. Hänen naapurinaan asuu isokokoinen Edward, jonka kanssa näyttäisi viriävän romanssi, kaikesta huolimatta. Diane kuitenkin palaa Pariisiin ja kahvilaansa, jonka nimi on tuo Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia.
Jatko-osa tähän on nimeltään Huolet pois, elämä on helppoa (2019).
Suosittelen, että otat yhteyttä erityisasiantuntijoihin, kuten Suomen Lajitietokeskukseen, joka löytyy verkosta osoitteesta: laji.fi
Sivuston yläpalkissa on Foorumi, jossa voi mm. pyytää apua lajien määritykseen. Sivulta löytyvät toimintaohjeet.
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi tutkimuksen ja opetuksen, hallinnon sekä suuren yleisön käyttöön.
Hyötyä ja iloa voi olla myös Ötökkätieto-sivustosta osoitteessa: otokkatieto.fi
Sivuston tekijät FM Leena Luoto ja FM Heikki Luoto toivovat että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.
Iltalehden mainitaan siirtyneen tietokonetaittoon Macintosh-tietokoneilla vuonna 1992. Varhaisemmasta tietokoneavusteisesta taitosta ei löytynyt tietoa.
Helsingin Sanomien toimituksessa siirryttiin tietokonetaittoon 1990-luvun puolivälissä. Lehden verkkoarkistojen mukaan tämä tapahtui keväällä 1996. Ensimmäisenä tietokoneella tehtiin pääkirjoitussivu, mielipidesivut ja osa kulttuurisivuista.
Painotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2005/Psy…
Kivioja Pasi: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104618/978-952-03-0904-6.p…
Verkkosanomalehtien alkutaipaleesta ynnä muusta:
Mäkinen…
Hei!
Lehti olisi luettavissa Kansalliskirjastossa, kunhan koronarajoitukset ovat ohi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lainaus-ja-palautus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421528
Toinen mahdollisuus: Varastokirjastosta pyydetyt kaukolainat ovat ilmaisia Vantaan kaupunginkirjastossa.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.105806
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Hei,
Muikku-sali löytyy muiden Joensuun kaupungin tilojen tavoin TilavaJoensuu-palvelusta. Alla linkki, josta löytyy kaikki tarpeelliset tiedot tilasta ja sen varaamisesta hintatietoineen.
https://tilavajoensuu.fi/onlinekalenteri/joensuu-kokous/guest.php?kt=ti…
Tiettyyn kirjastoon tai sen tiloihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa suoraan olla yhteydessä kyseiseen kirjastoon, jolloin saat vastauksen nopeasti. Tässä palvelussa ei välttämättä osata vastata kaikkiin yksittäisen kirjastojen asioihin.
Astrid Lindgrenin kirjassa Kerstin ja minä (Kerstin och jag, 1944) sanotaan äidin aina tapaavan saarnata Kerstinille ja Barbrolle, 16-vuotiaille kaksosille: "Tytölle ei ole tärkeintä, että pojat pitävät hänestä. Tärkeintä on, että hän on sellainen, että hänen oma sukupuolensa hyväksyy hänet."
Olisiko tämä etsimäsi ajatus?
Kerstin ja minä suomennettiin 1. kerran 1949. Yllä oleva sitaatti on neljännestä painoksesta, Otava 2003, suomentajana Heliä-Kaarina Salminen ja se löytyy sivulta 78.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet/yhteyst…
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…
Sinun on mahdollista nähdä lainaushistoriasi vain mikäli olet ottanut sen käyttöön. Muutoin lainaushistoria ei tallennu minnekään.
Lainaushistorian käyttöönotto:
Kirjaudu Helmet.fi:ssä omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Valitse
Omat tietoni
Lainaushistoria
Aloita lainaushistorian seuraaminen
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä. Taskukirjastossa voit tyhjentää koko lainaushistorian, mutta Helmet.fi:ssä voit poistaa lainaushistoriasta myös yksittäisiä teoksia. Lainaushistorian voi tulostaa tai lähettää sähköpostiin vain…
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
