Hei Pirkko!Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi siirtää diakuvia muistitikulle. Palvelu on ilmainen ja opastus on saatavissa arkisin klo 10-16. Iltaisin ja viikonloppuisin digitointipistettä voi käyttää omatoimisesti. Varauksen voit tehdä osoitteessa https://varaamo.turku.fi/ Kirjaudu sisään joko kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, tai sitten pankkitunnuksilla. Kirjoita hakukenttään Digitointipiste, ja skrollaa alas kunnes näet kalenterin. Sieltä voit valita itsellesi sopivan ajan. Mukaan tarvitset oman muistitikun ja diakuvasi.Tervetuloa!
Pääkaupunkiseudun kirjastojen materiaalia ei voi ainakaan vielä uusia internetin välityksellä. Sen sijaan puhelimitse uusiminen on mahdollista numerosta 0600-060504. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12-18 ja se maksaa 4,50,- /minuutilta.Uusittaessa kannattaa pitää kirjastokortti, jolla aineisto on lainattu sekä uusittava aineisto käsillä.
Näyttää siltä että tätä yksittäistä runoa on ainakin Suomesta hyvin hankala löytää. Ainoa Tarje Vesaasin runokirja minkä löysin oli Dikter i urval (1960, löytyy Oulun ja Joensuun maakuntakirjastoista) ei sisältänyt kyseistä runoa. Missä olet kuullut / tutustunut runoon? Lisätiedot olisivat tärkeitä jotta etsintää voisi jatkaa.
Kirjasarjojen nimiä olisi hyvä tiedustella esim. sähköpostitse Piteå Museumista, osoite on http://www.piteamuseum.nu/index.htm. Roland Selin on Föreningen Piteå Museumin puheenjohtaja.
Tunnusluku antaa asiakkaalle moniakin mahdollisuuksia hyödyntää kirjastojen palveluja. Sen avulla voi
lainata automaatilla, tarkastaa omia lainaustietoja, uusia lainoja internetissä, varata aineistoa HelMet-järjestelmästä
ja varata kirjaston työasemia.
Osoitteessa www.helmet.fi voit katsoa omia tietojasi sekä ilmoittaa osoitteenmuutoksen. Päätteellä näkyvät mm. yhteystietosi, sinulla lainassa olevat teokset eräpäivineen, voimassa olevat varauksesi ja mahdolliset myöhästymis- ja muut maksut.
Kyseisen tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä virallisen kuvallisen henkilötodistuksen.
Kokoelmassamme on lavastusta käsitteleviä kirjoja, mutta ne liittyvät enimmäkseen teatteriin. Teoksessa Harha on totta: näkökulmia suomalaiseen lavastustaiteeseen ja pukusuunnitteluun 1900-luvun alusta nykypäivään pitäisi olla jotakin myös elokuvalavastuksesta, mutta kirja on lainassa, joten emme voi tarkistaa asiaa. Lavastuksesta ja kuvauspaikoista on jonkin verran kirjoissa, joissa kerrotaan elokuva-alan ammattilaisista (esim. Hytönen: Kamera käy!: elokuvaaja Kari Sohlberg) tai tietyn elokuvan teosta (esim. Lupaus). Sidney Lumetin teoksessa Elokuvan tekemisestä on luku, joka käsittelee lavastusta ja puvustusta. Kuvausympäristöstä on esim. Kari Pirilän kirjassa Elävä kuva - elävä ääni.
Jos tulet käymään kirjastossa, voimme etsiä sinulle…
Katsoin youtubesta kyseistä kappaletta ja ymmärsin asian niin, että artistin nimi olisi Ruby ja kappaleen Enta 3aref. Vaasan kaupunginkirjastossa ei tätä ole enkä löytänyt levyä muualtakaan päin Suomea. Netissä toimii arabialaiseen musiikkiin erikoistuneita nettikauppoja, joista voit halutessasi yrittää katsoa kyseisen artistin levyjä.
Elokuvia ja muutakin aineistoa voi varata vasta kun ensimmäiset niteet tulevat näkyviin. Pelkkään pohjaan eivät varaukset tartu. Kannattaa siis poiketa Helmet-sivuilla usein katsomassa joko elokuvan nidetiedot ovat tulleet ja varauksen voi tehdä.
Opetusministeriön http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/?lang=fi sivuilta löytyi viime vuoden kirjastotilastoja, joiden mukaan pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449, laitoskirjastoja 69, kirjastoautoja 172 ja kirjastoveneitä 1.
Esim. Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa on Goosebumps-sarjan kansilehtien kuvia, https://vaski.finna.fi. Kirjojen kansikuvia on myös Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch.
Kovin läheltä kirjaa ei löydy. Ehkä lähin on Kokkolan kaupunginkirjasto. Kannattaa kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Täältä tietoa kaukopalvelusta:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=1
Porvoon taloustoimistosta lähettivät minun sähköpostiini suoraan tilastot pdf-muodossa, jotka välitin suoraan asiakkaan omaan sähköpostiin.
Tilastot ovat myös paperimuodossa haettavissa Porvoon pääkirjastosta asiakkaan nimellä, jos lähetys ei onnistunut.
Kirjastojen yhteistietokanta Melinda tietää kertoa, että julkaisu sisältyy sarjaan Kyläläisten kirjasia ja on sen 11. osa. Tarkat tiedot löytyvät linkistä https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T4TDS4DMDFTA7Q8TDLC4TTK7N7C28RESQ4MVF54VRL9QJ3S65U-01755?func=full-set-set&set_number=024258&set_entry=000003&format=999
Sarjaa on saatavana ainakin Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä kirjaston verkkosivulla tai missä hyvänsä kirjaston toimipisteessä.
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Vielä 1985 opetussuunnitelman laati kouluhallitus. Vuonna 1991 kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhdistettiin
opetushallitukseksi, joka nykyisin vastaa opetussuunnitelman perusteiden laatimisesta. Näissä mainituissa opetussuunnitelmissa ei selviä henkilöitä, vaan tekijänä on v. 1985 kouluhallitus, ja vuosina 1991 ja 2004 opetushallitus. Tietoa opetushallituksen nykyisestä kokoonpanosta on sivulla https://www.oph.fi/opetushallitus/organisaatio. Yhteystiedoista löytyvät myös henkilöstön yhteystiedot, joista voi hakea henkilöitä esimerkiksi tehtävän perusteella. Tämä koskee kuitenkin nykytilannetta, eikä ole varmuutta, ovatko juuri tätä kautta löytyvät henkilöt olleet tekemisissä myös aiempien opetussuunnitelmien kanssa.
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Kuninkaallisen kirjaston lehtihakusivulla annetaan tieto, että rajoitettuja lehtiä voi lukea vain tietyissä ruotsalaissa kirjastoissa.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyd…
Kannattaa ehkä silti kysyä asiaa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta Helsingin Kaisaniemestä.
Suomen Sukututkimusseuran Hiski tietokannasta, http://hiski.genealogia.fi löytyy tietoja seurakuntien kirkonkirjoista: syntyneet, vihityt, kuolleet, poismuuttaneet. Tiedot ovat 1890 -luvulta taaksepäin. Alle 100 vuotta vanhoja tietoja ei saa julkaista. Kannattaa aloittaa selvittämällä elossa olevilta sukulaisilta tietoja edellisistä sukupolvista. Ja onko omasta suvusta jo ehkä tehty ja julkaistu sukuselvitys? Kirjastot.fi sivulta löytyy linkit Suomen yleisten kirjastojen tietokantoihin. Kirjastosta voit lainata sukututkimusoppaita, esim. Digitaalisen sukututkimuksen oppaan.
