Nuortenkirjoja voi arvostella useammankin kirjaston sivuilla, esim. Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston sivulta löytyy arvostelumahdollisuuus, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvos.htm
Muiden kirjastojen nuortenosastojen osoitteita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Saat salasanan kirjaston verkkopalveluun, kun käyt henkilökohtaisesti kirjastossa. Valitettavasti emme voi antaa salasanoja sähköpostilla tai puhelimitse.
Maksimivarausmäärä tarkoittaa, että yhdellä asiakkaalla voi olla yhtä aikaa 20 varausta voimassa.
Kirkes-kirjastoissa aineisto kiertää yhteisessä varausjonossa. Jos siis laitat varauksen jonkin teoksen Tuusulan kappaleeseen, voit saada silti lainaan vaikkapa Järvenpään kappaleen, jos se vapautuu ensin lainasta. Yhteinen varausjono nopeuttaa aineiston liikkumista. Jos teoksesta on 86 varausta, kannattaa ottaa huomioon, että kirjoja on todennäköisesti hankittu Kirkes-kirjastoihin useampia kappaleita, jolloin kaikki nämä 86 varausta eivät kohdistu yhteen niteeseen vaan kaikkiin Kirkes-…
HelMet-aineistohaussa näkyy valitettavasti jonkin aikaa myös aineisto, jota ei enää ole saatavissa kirjastoissa. Videot eivät kestä ikuisesti eikä aina ole mahdollisuutta hankkia uutta tilalle.
Elokuvaa on vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten sen voi kaukolainata (maksu 4 €).
Kaukopalvelupyyntö:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tämä voisi olla etsimäsi kirja: Puutarhan tontut : askarteluohjeet ja tarinoita / Iiris Nykänen (2018). Linkin kautta lisätietoa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789528102649&qtype=b
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kirja tarkoitettu lapsille vai aikuisille? Täytyisikö runon olla jo käännetty suomeksi vai etsitäänkö nimenomaan saksankielistä tekstiä? Voisko silloin kyseeseen tulla myös saksaksi käännetty runo?
Jos suomennetut runot käyvät, runoja voi alustavasti selata vaikka Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, johon on kerätty suomeksi käännettyjä runoja. Kun tietokannassa valitsee runon alkukieleksi saksan, voi selata mahdollisia runoja läpi. Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx
Ideoita saksankielisiseksi luontorunoksi voi etsiä internetistä vaikka hakusanoilla Naturlyrik tai Naturgedichte.
Kyse saattoi olla perinteisestä Madagaskarilta peräisin olevasta aluksesta, jonka swahilinkielinen nimi on lakana. Alus tunnetaan Wikipedian mukaan myös nimillä laka ja la'kana. Kanootti on tuettu (tasapainotettu) vain toiselta puolelta. Kanootissa on yleensä purje, nykyisin myös moottori on mahdollinen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Outrigger_boat
Kirjojan esilläolo kirjakaupassa riippuu kirjan kustantajan ja kirjakauppiaan välisestä sopimuksesta. Kyseessä on siis eräänlainen liikesalaisuus, onhan kyseessä liiketoiminta. Monesti kirjat ovat kustantajien näytekappaleita, jotka sovitun ajan kuluttua palautetaan kustantajan varastoon. Aila-Liisa Laurilan(2005) tutkimuksessa "Bittejä paperilla. Kirjan hinta ja kaunokirjallisuuden tuotannon murros 2000 -luvun alussa" (https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/92591/gradu00544.pdf?seque…) kerrotaan myös tästä sopimusmenettelstä.
Olisiko muistamasi kirja vuonna 1980 ilmestynyt Timo Elon kirjoittama Reuma voidaan voittaa!: Lea Reposen tarina? Kirja on Vaara-kirjastoista Kiteen kirjastossa:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=reuma+voidaan+voittaa&type=AllFields
Hei,
Uudenkaupungin kirjasto kuuluu Vaski-kirjastoihin. Se tarkoittaa sitä, että Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma. Jos teos löytyy jostakin Vaski-kirjastosta, niin varaamalla voit tilata haluamasi kirjan Uudenkaupungin kirjastoon. Varaaminen ei maksa mitään.
Molemmat kysymäsi kirjat löytyvät Vaski-kirjastoista
Tekniikan kaavasto: matematiikan, fysiikan, kemian ja lujuusopin peruskaavoja sekä SI-järjestelmä (2008) löytyy Vaski-kirjastoista.
Tekninen matematiikka. 1:sta on saatavilla useampiakin painoksia. Myös tämän kirjan saat varaamalla Uuteenkaupunkiin.
Tätä kappaletta en onnistunut tunnistamaan. Se on instrumentaaliesitys, joten sanoistakaan ei ole apua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kappaleessa soitetaan mm. puulusikoilla. Ehkä joku tämän lukija tunnistaa kappaleen.
Suosittelen, että otat yhteyttä erityisasiantuntijoihin, kuten Suomen Lajitietokeskukseen, joka löytyy verkosta osoitteesta: laji.fi
Sivuston yläpalkissa on Foorumi, jossa voi mm. pyytää apua lajien määritykseen. Sivulta löytyvät toimintaohjeet.
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi tutkimuksen ja opetuksen, hallinnon sekä suuren yleisön käyttöön.
Hyötyä ja iloa voi olla myös Ötökkätieto-sivustosta osoitteessa: otokkatieto.fi
Sivuston tekijät FM Leena Luoto ja FM Heikki Luoto toivovat että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.
Hei,
Muikku-sali löytyy muiden Joensuun kaupungin tilojen tavoin TilavaJoensuu-palvelusta. Alla linkki, josta löytyy kaikki tarpeelliset tiedot tilasta ja sen varaamisesta hintatietoineen.
https://tilavajoensuu.fi/onlinekalenteri/joensuu-kokous/guest.php?kt=ti…
Tiettyyn kirjastoon tai sen tiloihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa suoraan olla yhteydessä kyseiseen kirjastoon, jolloin saat vastauksen nopeasti. Tässä palvelussa ei välttämättä osata vastata kaikkiin yksittäisen kirjastojen asioihin.
Koronapotilaille on tienkin oma koronateho-osasto, mikä selviää esim. oheisesta uutisesta:
https://yle.fi/uutiset/3-11826284
”Meilahden 15-kerroksisen Hiltonin eli HUSin tornisairaalan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee koronapotilaiden teho-osasto. Meilahden 20-paikkaisella koronateholla on tällä hetkellä hoidossa kymmenkunta potilasta.”
Selailin eläinsatukirjojamme, mutta tällaista tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Sekä variksista että muurahaisista löytyy paljon muita eläinsatuja, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=varis+ja+muurahainen&type=A…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Astrid Lindgrenin kirjassa Kerstin ja minä (Kerstin och jag, 1944) sanotaan äidin aina tapaavan saarnata Kerstinille ja Barbrolle, 16-vuotiaille kaksosille: "Tytölle ei ole tärkeintä, että pojat pitävät hänestä. Tärkeintä on, että hän on sellainen, että hänen oma sukupuolensa hyväksyy hänet."
Olisiko tämä etsimäsi ajatus?
Kerstin ja minä suomennettiin 1. kerran 1949. Yllä oleva sitaatti on neljännestä painoksesta, Otava 2003, suomentajana Heliä-Kaarina Salminen ja se löytyy sivulta 78.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet/yhteyst…
https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/aakkosittain/asiamiehet
Valitettavasti verkkolähteistä ei löydy tietoa siitä, miksi Sylvi Kekkonen ei pitänyt anopistaan. Voi olla, ettei kyseinen tieto ole levinnyt julkisuuteen. Asian tutkimiseksi ensisijaisia lähteitä ovat Kekkosen ja hänen perheenjäsentensä elämäkerrat, joita olitkin jo pari lukenut.
Sylvi Kekkosen elämäkerrat on löytyvät Helmet-kirjastosta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssylvi%20kekkonen%20el%C3%A…
Tietoa voi etsiä myös Urho Kekkosen elämäkerroista, jotka löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Surho%20kekkonen%20el%C3%A4…