Viittaat ilmeisesti uutiseen, joka kertoi että vasikka oli kadoksissa vuoden 2008 korjaustöiden jälkeen. Vasikka ei jäänyt kadoksiin vaan kuuluu taas museon kokoelmiin.Lähde:https://www.hs.fi/helsinki/art-2000008417515.html
Olisikohan kyseessä ehkä Hector Malot'n Koditon? Suomeksi alun perin vuonna 1898 ilmestyneestä kirjasta julkaistiin 1967 ja 1975 4. ja 5. korjattu painos Otavan Maailman parhaita nuorisonkirjoja -sarjassa.Koditon | Kirjasampo
Kirjaston tietokantaan ei ole merkitty kohderyhmiä iän mukaan, mutta haun rajaaminen kirjastoluokan perusteella saattaa olla toimiva tapa etsiä sopivaa luettavaa. Vaski-verkkokirjastosta voit tehdä tarkennetun haun. Kirjoita hakusanaksi "85.25" ja valitse pudotusvalikosta haun kohteeksi "luokitus", niin saat hakutulokseksi englanninkieliset kuvakirjat, jotka sopivat lapsille ja vauvoille. Hakusanalla "84.5", voit kohdistaa haun englanninkielisiin kertomuskirjoihin, ja voit tarkentaa haun kohderyhmään "lapset ja nuoret". Ala- ja yläkoululaisten kirjojen erottaminen toisistaan ei ole aivan yksiselitteistä, sillä eri kirjastot ovat voineet luokitella saman kirjan eri tavoin, mutta suuntaa antavasti voit katsoa kirjan tietojen kohdalta…
Arvid Lydecken eli nimimerkki Arvilyn runon voisi löytää hänen kokoelmastaan Kotoa ja kaukaa - Valikoima runosatuja lapsille. Tämä tieto on kuitenkin vain arvelu. Linkki Wikipedia.Helpointa olisi löytää sanat Kansakoulun lukukirjasta, jossa muistat sen olevan. Finna-haulla löytää suuren joukon kansakoulun lukukirjoja. Rajaamalla suomen kieleen, kirjaan ja valmistumisvuosiin 1950-1059 löytyy vieläkin noin 400 kirjaa. (tosin osa uusintapainoksia) Linkki Finna hakutulokseen. Muistaisitko millä luokka-asteella luit laulun?Googlen kuvahaulla voi löytää Lukukirjojen kansia ja sitä kautta oikean opuksen.
Carl von Linné piti simpanssia primitiivisenä ihmislajina – "luolamiehenä" – ja siksi hän antoi vuonna 1758 sille taksonomiassaan nimen Homo troglodyte. Monet Linnén aikalaiskollegoista kuitenkin vastustivat simpanssin luokittelemista ihmisen sukuun kuuluvaksi. Niinpä 1775 Johann Friedrich Blumenbach erotti ne omaan Simia-sukuunsa ja niin simpanssista tuli Simia troglodyte – tai ainakin olisi tullut, jos Blumenbachin luokitus olisi hyväksytty yleiseen käyttöön. 1816 Lorenz Oken loi simpanssia varten suvun nimen Pan, joka eläintieteilijöiden keskuudessa menestyikin Blumenbachin ehdotusta paremmin, ja käytännössä tieteellinen nimi Pan troglodyte vakiintui simpanssille jo paljon ennen kuin ICZN (International Commission on…
Tepa-termipankissa ammattinimikkeen kerrtaan olevan työnantajan työtekijälle antama tehtäväkuvaus. Ammattinimikettä kutsutaan joskus myös työ-, tehtävä- tai virkanimikkeeksi. https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/virkanimikeKielitoimiston sanakirjassa kerrotaan virkanimikkeen olevan viran nimike ja sen haltijan titteli.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/virkanimike?searchMode=all
Wikipedian Robert Frost -artikkelin lähteistä löytyy linkki Lahden kaupunginkirjaston arkistoituun runotietokantaan. Tietokannassa on luetteloitu Robert Frostin suomennetut runot, joissa alkuperäisestä runosta on näytteenä ensimmäinen säe. Vertasin näitä All Poetry -sivustolta löytyvään Frostin Come in -nimiseen runoon eikä yksikään vastannut haettua. Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu.Lähteet:Allpoetry.com. https://allpoetry.com/ (Viitattu 13.5.2025)Robert Frost. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Robert_Frost (Viitattu 13.5.2025)Runotietokanta. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ (Viitattu 13.5.2025)
Hei!Saarnivaaran Jumalan kansan pyhä raamattu löytyy mm. Porin kaupunginkirjastosta ja on mahdollista saada sieltä kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, josta saat tarkemmat tiedot kaukopalvelusta ja sen hinnasta.
Tällä hetkellä Guinness World Recordsin mukaan suurin samannimisten kokoontuminen on ollut Ivan-nimisten tapaaminen Bosnia-Herzegovinassa v. 2017. Yhteensä Ivaneita kokoontui paikan päälle 2325 kappaletta. Lähde:https://www.guinnessworldrecords.com/world-records/largest-same-name-gathering-first-name
WWF:n sivuilla kerrotaan seuraavaa:"Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä." Ks. https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/Ylikulutuspäivän laskee Global Footprint Network, ja se perustuu erilaisiin tilastotietoihin. Lisää tietoa: https://www.footprintnetwork.org/Ylikulutukseen lasketaan mukaan varsinaisten ostosten lisäksi myös esimerkiksi asumismuodosta ja liikkumisesta johtuvaa kulutusta. Suomalainen vähävarainen voi ylikuluttaa, jos esimerkiksi ajelee paljon bensa-autolla, syö lihaa ja asuu talossa, joka ei ole energiatehokas.
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Karjakko Kyllikki Moisiosta kertoo Charlies-rock-yhtyeen ”Karjakko Moisio”. Kappaleen ovat säveltäneet Vesa Lehtinen, Torsten Nyholm, Jouko Poutiainen ja Martti Vaari. Sen on sanoittanut M. Kalapuro. Se sisältyy äänitteelle ”Rock & roll juhlaa 2” (LP-levy ja C-kasetti; Love Records, 1973) ja CD-levylle ”Love proge. 2” (Siboney, [1998]). Lähteitä:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fi
Taidat tarkoittaa alla olevan linkin nuottikirjaa. Klikkaamalla näet kirjastot, joista se on saatavilla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2460606?sid=5158550867
Mahtaisivatkohan kyseessä olla Mila Teräksen kirjat Tyttö tulevaisuudesta sekä Noitapeili ja Kadonnut kaupunki. Kysymyksessä kuvatut asiat eivät aivan täyty, mutta ovat melko lähellä.Tyttö tulevaisuudesta -kirjassa viisitoistavuotias Aada siirtyy 1800-luvun loppuun soittamalla pianoa. Tästä blogikirjoituksesta voit lukea kirjan sisällöstä tarkemmin.Noitapeili-kirjan takakansiteksti on seuraava: Hugo ja Lydia löytävät Noitapeili-nimisen kirjan välistä kummallisen kartan. Kartta johdattaa heidät ensin unohdettujen tarinoiden kirjastoon ja sieltä salaista reittiä Kyöpelinvuorelle. Kyöpelin kaupungissa on alkamassa suuri Noitakonferenssi. Kun Kyöpelinvuoren holvissa säilytetty noitapeili juhlan kunniaksi nostetaan esiin, Lydia joutuu peilin…
Voisiko kyse olla Vaarin kinnas -nimisestä ukrainalaisesta sadusta? Vaarin kinnas on vuonna 1986 julkaistu SN-kirjojen kustantama julkaisu, joka on kintaan muotoinen. Tämän kirjan kuvittajat ovat E. Bulatova ja O. Vasiljeva, ja suomentaja on Vilho Jokela. Vaarin kinnas -kirjassa on 33 sivua, se on kuvitettu ja kooltaan 15 x 28 cm.
Esimerkiksi kansanedustaja Timo Harakka on yksin (KK 478/2024 vp) ja muiden kanssa (KK 364/2024 vp) jättänyt hallituksen tiedottamisesta X-alustalla kirjallisia kysymyksiä, joihin pääministeri Petteri Orpo on vastannut (KKV 364/2024 vp) ja (KKV 478/2024 vp).Demokraatti -julkaisu on pyytänyt näkemystä myös eduskunnan tieto- ja viestintäjohtaja Rainer Hindsbergiltä.Puolueista vihreät on poistunut ensimmäisenä (2025) alustalta, ja Demokraatin mukaan myös lähes kaikki sen kansanedustajat ovat jättäneet X:n.Muiden puolueiden kannoista voit lukea esimerkiksi tästä HS:n artikkelista. Kysymyksiä ja vastauksia on haettavissa eduskunnan verkkosivuilta:Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjatHarakan ym. Kirjallinen kysymys KK 364/2024 vp (9.10.2024…
Ei ole.Juhannuspäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa sitä edeltävänä perjantaina. Keskiajalta asti juhannusta oli vietetty Johannes Kastajan syntymäjuhlana 24.6., siitä juhla sai aikanaan suomenkielisen nimensäkin.Lähde: Juhannus ajallaan, juhlia vapusta kekriin. SKS 2004.SKS:n juhlakalenterin sivulta löytyvä Ylen video Juhannus x 10, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/247 Heikki Oja, Aikakirja 2013 (http://doi.org/10.31885/9521032219Almakka-arkistossa voi selata vanhoja almanakkoja https://almanakka.helsinki.fi/arkisto
