Runoja sinulle / [toim. Maria Ahlstedt ja Marita Kansikas-Koivunen ; piirroskuv.: Seppo Polameri
7. painos 1984. - 8. painos 1987
Helsinki : Suuri suomalainen kirjakerho, 1979
342, [9] sivua : kuvitettu ; 23 cm
…
Apila-kirjastossa on lainattavana neljän, kuuden ja kahdeksan kilon kahvakuulat. Voit tarkistaa ajankohtaiset saatavuustiedot sivulta eepos.finna.fi käyttämällä hakusanaa kahvakuula ja rajaamalla hakutuloksen kirjastoksi Seinäjoen kaupunginkirjaston ja aineistotyypiksi esineen. Liikuntavälineiden laina-aika on yksi viikko. Niitä ei voi varata eikä uusia ja ne palautetaan siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
Kaikki liikuntavälineet löytyvät verkkokirjastosta. Voit tarkastella niiden tilannetta täältä.
Lisätietoja Seinäjoen kaupunginkirjaston lainattavista esineistä saa kotisivultamme https://kirjasto.seinajoki.fi/kirjaston-asiakkaana/kirjat-ja-muu-aineisto/esineet/
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kirjastokorttia ei ikävä kyllä voi uudistaa sähköpostitse. Mikäli kirjastossa asioiminen on haastavaa voit valtuuttaa jonkun muun asioimaan puolestasi. Se onnistuu joustoasiakkuuden avulla.
Joustoasiakkaaksi voi rekisteröityä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Rekisteröitymiseen tarvitaan valtuuttajan ja valtuutetun tiedot. Rekisteröitymislomakkeen saa kirjastosta tai Helmet.fi-sivulta Kirjastokortti ja lainaaminen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiak…
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Risto Ahdin suomennos Emily Dickinsonin runosta Much Madness is divinest Sense (runo 620) on julkaistu teoksessa Maailman runosydän (s. 129)
Maailman runosydän Helmet-kirjastoissa
Eläimen naama, joka näkyy kirjahyllyssä on Anja Snellmanin teoksen Safari club (2001) selkämyksessä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3937345?sid=3943057502
Taiteilijanimiä ei voi varsinaisesti rekisteröidä itselleen, mikäli ei sitten saman tien perusta toiminimeä ja rekisteröi sitä kaupparekisteriin (tästä nimeämiskäytännöstä lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html sekä https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/yksinoikeusnimeen.html ). Jos joku on vakiinnuttanut itselleen tietyn taitelijanimen, yleisesti kuitenkin katsotaan että hänellä on siihen ns. moraalinen tekijänoikeus tai isyysoikeus ja siten myös mahdollisuus puolustaa sen käyttöoikeutta vaikkapa oikeusteitse. Asiasta on ainakin yksi korkeimpaan oikeuteen saakka mennyt ennakkotapaus, jota on lyhyesti kuvattu tässä artikkelissa: https://…
Hei!Perhokalastajat.net -sivuston foorumilla on keskusteltu opossuminnahan käytöstä. Luulen, että asiaa kannattaa kysyä alan harrastajilta vaikkapa tuolla keskustelufoorumilla. Suoraa vastausta en siis löytänyt. Osaisikohan joku lukijoistamme vastata tähän kysymykseen?
Nimeä Amarisa ei löytynyt painetuista etunimikirjoista, mutta verkkosivulla www.vauvan-nimen-merkitys.com kerrotaan, että Amarisa on heprealainen nimi, joka tarkoittaa Jumalan antamaa. Lähde: Amarisa nimen merkitys (vauvan-nimen-merkitys.com)
Kersti Juvan suomennoksessa Ozin velho (Otava, 1977) Cowardly Lion on Arka Leijona. Kalidahit ovat kalidaheja:"Mitä ovat kalidahit?" kysyi tyttö."Ne ovat hirviömäisiä petoja, joilla on karhun ruumis ja tiikerin pää, ja niillä on niin pitkät kynnet että ne pystyisivät repimään minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton. Minä pelkään kalidaheja valtavasti", sanoi Leijona."Marja Helanen-Ahtola on Oz-maan taikurissa (Karisto, 1977) suomentanut Cowardly Lionin Pelkurimaiseksi Leijonaksi. Kalidahit ovat Kalidoja:– Mitä ovat Kalidat? tyttö kysyi.– Ne ovat luonnottomia petoja, joilla on karhun vartalo ja tiikerin pää ja niin pitkät ja terävät kynnet, että ne voisivat repiä minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton,…
Olisikohan kyseessä Nuorten toivekirjasto -sarjassa ilmestynyt Usko Moilasen kirjoittama Unohdettu kylä? Sheferijm-kirjablogissa esitellään kirjan juonta: https://sheferijm.blogspot.com/2018/12/usko-moilanenunohdettu-kyla.htmlKirjan todenperäisyydestä on myös aiemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla https://www.kirjastot.fi/kysy/usko-moilasen-unohdettu-kyla-kuvaa?language_content_entity=fi
Aika vaikea kysymys, koska hyviä kirjoja on niin paljon ja nuoret lukijat pitävät niin erilaisista tyyleistä.Haarukoin mukaan muutamia ehdotuksia.Sarjakuvia: Ketola, Saija: Pari suhdetta. Kertoo teini-ikäisen naisen rakkauselämän tuiverruksesta.Satrapi, Marijane: Persepolis. Mustan huumorin sävyttämä, riipaiseva, omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani kertoo tytön kasvusta Iranissa 1970-80-luvun islamilaisen vallankumouksen aikana.Härmälä, Anna: Sinkkumutsi. Sinkkumutsi kertoo suorasukaisesti äitiydestä, jätetyksi tulemisesta, yksinäisyydestä, sinkkuudesta, häpeästä ja sieltä ylös kömpimisestä.Huumorin sävyttämiä romaaneja:Carty-Williams, Candice: Queenie. Queenie on samastuttava, nykyaikainen sankaritar: eloisa, hämmentynyt, rehellinen…
Tässä on muutama saaristoon sijoittuva kirja:Ulla-Lena Lundberg: Kuninkaan AnnaUlla-Lena Lundberg: JääLea Edwads: Merikipunoita : merimies, muija ja mukulat - aavalta ankkuriinTuula Rotko: Saman taivaan allaKirjasampo-sivustolta voi löytää lisää, esim. hakusanoilla ’saaristot’ tai ’saaristolaiskirjallisuus’ https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa.
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Muisteltu runo löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Neljäs lukukirjani (WSOY, 1958). Se on heti kirjan alussa, nimiösivua seuraavalla lehdellä eräänlaisena johdatuksena sisältöön. Sitä ei mainita sisällysluettelossa, joten otaksuttavasti se on kirjan tekijöiden itsensä sepittämä.
Suomen kirjallisuuden käännöstietokannan mukaan Suomussalmen sankarit -kirjaa ei ole käännetty millekään kielelle eli ei myöskään ruotsiksi.LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
