Kanan (tai käärmeen) pään irti pureminen on joskus ollut osa Amerikassa kiertäneitä "geek show" -esityksiä. Se siis on oikea sirkusjuttu.LähteetMerram-Webster: Geek: https://www.merriam-webster.com/dictionary/geekThe New Yorker 29.10.1995: https://www.newyorker.com/magazine/1995/11/06/geek-showsThe Daily Omnivore: https://thedailyomnivore.net/2022/03/13/geek-show/
Lokit ovat lähes kaikkiruokaisia ja ne syövät sitä ravintoa, jota helpoimmin on saatavilla. Avainsanoja lokkien ravinnonhankinnassa ovat kekseliäisyys ja joustavuus. Kaupunkien keskusta-alueilla eläville lokeille on tarjolla niin paljon helposti saatavilla olevaa ravintoa talousjätteestä linnunpoikasiin ja torien myyntipöytien antimiin, ettei niiden tarvitse välttämättä koskaan vaivautua hyödyntämään kalastustaitojaan – saatikka tehdä pitkiä ruoanhakumatkoja kaikkein välittömimmän elinpiirinsä ulkopuolelle.Kirjallisuutta: Riku Cajander, Lokkien maailma
Kysytty kirja lienee Tuulikki Otsolan kirjoittama ”Haltiattaren kumminlahja”. Sadun nimi on ”Satu enkelilapsesta””. Kirjan kustantaja on Karisto ja vuosi 1957. Kirjan on kuvittanut Anna-Stina Ketonen.Kirja on varattavissa Helmet-verkkokirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1441492?sid=4768760576
Lista kansalaisopistoista löytyy kansalaisopistot.fi -sivustolta. Voit myös tarkastella kartasta opistojen sijainteja. Lisätietoja voit kysyä myös Kansalaisopistojen liitosta (KoL). Kansalaisopistot.fi: Opistojen yhteystiedot https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot/Kansalaisopistojen liiton yhteystiedot: https://kansalaisopistojenliitto.fi/yhteystiedot/
Kirja voisi olla Renate Kozikowskin Pikkunallet retkellä (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjaa etsiessä kannattaa huomata, että samalla nimellä on ilmestynyt myös Satukustannukselta pahvisivuinen kirja vuonna 1998 ilman tekijätietoja.
Nimeä Amarisa ei löytynyt painetuista etunimikirjoista, mutta verkkosivulla www.vauvan-nimen-merkitys.com kerrotaan, että Amarisa on heprealainen nimi, joka tarkoittaa Jumalan antamaa. Lähde: Amarisa nimen merkitys (vauvan-nimen-merkitys.com)
Hei, esimerkiksi seuraavissa saduissa on lautta tai vene olennainen tarinankerronnan kannalta:Jansson, Tove: Muumit ja suuri tuhotulvaKuratomi, Chizuko: Otso-herran lauttaMikkanen, Raili: Histamiini rakentaa lautanTwain, Mark: Huckleberry Finnin seikkailut
Kersti Juvan suomennoksessa Ozin velho (Otava, 1977) Cowardly Lion on Arka Leijona. Kalidahit ovat kalidaheja:"Mitä ovat kalidahit?" kysyi tyttö."Ne ovat hirviömäisiä petoja, joilla on karhun ruumis ja tiikerin pää, ja niillä on niin pitkät kynnet että ne pystyisivät repimään minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton. Minä pelkään kalidaheja valtavasti", sanoi Leijona."Marja Helanen-Ahtola on Oz-maan taikurissa (Karisto, 1977) suomentanut Cowardly Lionin Pelkurimaiseksi Leijonaksi. Kalidahit ovat Kalidoja:– Mitä ovat Kalidat? tyttö kysyi.– Ne ovat luonnottomia petoja, joilla on karhun vartalo ja tiikerin pää ja niin pitkät ja terävät kynnet, että ne voisivat repiä minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton,…
Kyllä, Wäinö liikennöi Mannilassa osoitteessa Hollihaantie 23 (P-alue) parillisten viikkojen keskiviikkoina klo 17.35-18.00 eli myös tänään 22.1.2025. Kirjastoauto Wäinön ja Wivin aikataulut löytyvät täältä: Kirjastoautot | Jyväskylä.fi
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella.
Oikea taivutusmuoto on "syväyksen", ks. kielitoimiston sanakirja. Veneilylehden jutun kirjoittaja perustanee taivutuksensa sellaisiin sanoihin kuin varkaus ja kalleus, jotka taipuvat "varkauden" ja "kalleuden". Syväys kuuluu kuitenkin eri taivutustyyppiin kuin em. sanat. Kotus eli Kotimaisten kielten keskus luokittelee suomen nominit 51 eri tyyppiin, joista syväys kuuluu tyyppiin 39 ja varkaus tyyppiin 40; niillä on siis erilainen taivutus. Ks. lisätietoa suomen taivutustyypeistä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit
Kyseessä on ilmeisesti laulu "Isoäiti", jonka on säveltänyt Lauri Parviainen ja sanoittanut Anna Haava. Kappaleen sanat löytyvät täältä. Nuotinnos löytyy Joki-kirjastojen kokoelmassa olevista nuottikirjoista Koulun kuorolauluja (WSOY 1946) ja Pienten lauluja (WSOY 1980).
Passiiviselle tupakoinnille ei ole määriteltyä suojaetäisyyttä, mutta esimerkiksi Sosiaali-ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus suosittelee tupakointipaikan ja rakennusten välille vähintään 10 metrin väliä.Yleinen uskomus näyttäisi olevan, että jos tupakansavun pystyy haistamaan, tällöin altistuu samalla sen yli 7 000 myrkylliselle kemikaalille.Valtakunnallinen kansanterveysjärjestö ja tupakkapolitiikan asiantuntija Suomen ASH ry on kirjoittanut parveketupakoinnista ja sen haitoista. Heidän sivuiltaan löytyy myös neuvoja siitä, miten kuvailemasi tilanteen voisi saada ratkaistua. Ensimmäisenä suositellaan keskustelemaan tupakoitsijan kanssa tilanteesta. Jos tämä ei tuota tulosta, voidaan ottaa yhteyttä taloyhtiöön, ja miettiä yhteisiä…
New Scientist -lehden vuosikerta 1982 löytyy Kuopion Varastokirjaston kokoelmista. Varastokirjaston aineistoa voi tilata kaukolainana omaan lähikirjastoon. Lähde: Finna.fi: New Scientist https://finna.fi/Record/vaari.195822?sid=5126245977
Jos lehtileikkeiden keräystyö on esimerkiksi sukulaisen sota-aikana tekemä, säilyttäisin itse leikekirjat suvussa muistona raskaista sotavuosista. Suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat vapaasti käytettävissä Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoteen 1939, ja sitä uudemmat lehdet ovat käytettävissä vuoteen 1954 digitaalisesti vapaakappalekirjastoissa. Tutkijoilla ja muillakin kiinnostuneilla on siis jo nyt kattavasti käytössään kotimaiset sota-ajan lehdet. Jos leikkeissä on paljon paikallisia uutisia, leikekirjoja voisi ehkä tarjota omaan lähikirjastoon, joissa on yleensä jonkinlainen paikalliskokoelma.
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan…
