Toinen kotimainen kieli ruotsi on suomenkielisessä perusopetuksessa kaikille pakollinen oppiaine. Sen opiskelun voi aloittaa A1-kielenä 1. vuosiluokalla tai valinnaisena A2-kielenä yleensä 4. vuosiluokalla, ja viimeistään se täytyy aloittaa 6. vuosiluokalla B1-kielenä. Ruotsi on yleisimmin B1-kielenä.
Kunnat linjaavat omissa opetussuunnitelmissaan, miltä vuosiluokalta alkaen ruotsia tarjotaan. Kuntien opetussuunnitelmia löytyy https://peda.net/ tai kuntien omilta verkko-sivuilta.
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja…
Kyseessä on lyhytikäiseksi jäänyt Pataljoona Niemeläinen, josta jatkosodan virallishistoriikissa kerrotaan seuraavaa:
"Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen Kotijoukkojen komentajan alaiset muodostelmat, koulutuskeskukset ja sotakoulut siirtyivät Päämajan johtoon marraskuun 1944 loppuun mennessä. Koulutuskeskusjärjestelmä oli lähes kokonaan purettu ennen Päämajalle alistamista. VKoul.K 2:n tilalle oli 1.11. perustettu Päämajan käskystä Pataljoona N (Niemeläinen), johon kaikkien lakkautettavien koulutuskeskusten henkilökunta ja asevelvolliset oli siirrettävä. Tämäkin pataljoona lakkautettiin 30.11.1944 ja Kotijoukkojen komentajan alaiset jalkaväen ja tykistön aliupseerikoulut, Kaasusuojelukoulutuskeskus,…
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen…
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen…
Kansallisarkiston menehtyneiden tietokannan mukaan Suursaaressa (14) ja Tytärsaaressa (11) syntyneet sankarivainajat on pääosin haudattu Kotkan sankarihautausmaahan. Tietokannan mukaan Suursaareen tai Tytärsaareen ei ole haudattu suomalaisia sankarivainajia.
Teoksessa Evakkotaival : Karjalan siirtoväen tarina kerrotaan, että Suursaaren ja Tytärsaaren asukkaat eivät päässeet jatkosodan aikana palaamaan koteihinsa. Suursaaressa oli jatkosodan aikana tuhansia suomalaisia, pääosin sotilaita, yksityisten yritysten palveluksessa olevia rakennusmiehiä sekä heinäkuussa 1942 saarelle internoituja juutalaispakolaisia. Sotilaita saarella oli 1944 enimmillään kolmatta tuhatta.
Hei!
Tässä joitakin kirjoja, joista löytyy eri maiden posliiniesineiden leimoja. Nämä löytyvät Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ja
ovat sekä lainattavia että varattavissa.
Lang, Gordon: "Miller's pottery and porcelain marks: including a comprehensive guide to artists, makers, factories and forms"
Danckert, Ludwig: "Directory of European porcelain: marks, makers and Factories"
Poche, Emanuel: "Porcelain marks of the world"
Astiastosta voi lähettää arviointikyselyn myös asiantuntijoille. Esimerkiksi taidehuutokaupoista voi tiedustella online-arviointia.
Esimerkkejä muutamista sivustoista
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös lehdistä löytyy palstoja, joihin voi lähettää…
Kyseessä on Catherine & Laurence Anholtin kuvakirja nimeltään Kaikkein paras paikka (2000). Verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.262705?sid=3123933201
Kirja kertoo Jonista, joka rakastaa kaupunkia. Jonin pappa asuu maaseudulla meren lähellä. Joni matkustaa pappansa luokse maalle. Illalla hän ei saa unta. "Siellä oli rauhallista. Siellä oli erilaista. Maalla oli niin pimeää, ettei hän pystynyt nukkumaan".
Triumphin sävellyksestä "Little Boys Blues" ei ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy harrastajan tekemä perinteinen tabulatuuri sekä Guitar Pro -versio.
Hei!
Ajattelisin, että Nurmijärven museon henkilökunnalta voisi tiedustella asiaa tai saada heiltä tietoa, mistä asiaa voisi kysyä.
https://www.nurmijarvi.fi/kuntalaisen-palvelut/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/yhteystiedot/
Tohvelituhatjalkaisesta ei löytynyt tietoa kirjoista tai Lajit.fi-palvelusta. Sisätiloihin tulevia tuhatjalkaislajeja ovat esimerkiksi ruskojuoksiainen ja hietatuhatjalkainen, ks. Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa, s. 218 - 219.
Ilta-Sanomien vuosien 1932-1939 digitoidut numerot ovat vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1940-1979, 2017-2021 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Lähimmät vapaakappalekirjastot ovat Kansalliskirjasto, Eduskunnan kirjasto ja Turun yliopiston kirjasto. Kansalliskirjastossa toimii jäljennepalvelu, jonka kautta voi tilata jäljenteitä kirjaston aineistosta. Tässä linkki palvelun sivulle, josta löytyvät tiedot tilaamisesta ja hinnastosta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalvelu
Minne tai minnelaulu oli saksalaista lyyristä ritari- eli hovirunoutta. Se oli laulettavaksi tai lausuttavaksi tarkoitettua 1100-1300-1uvun rakkauslyriikkaa, jonka kukoistusaikaa olivat vuodet 1190-1220.Sana Minne tulee keskiyläsaksan (vv. 1100 - 1500) sanasta, joka tarkoittaa rakkautta.Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä:https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:minnelaulu
Jos jätetään paikoilleen,niin silloin on syytä olla kyse jostain konkreettisesta, kuten pöydästä, aidasta tai puusta. Jos kyse jostain muusta,voi miettiä, sopisiko esim. Olla muuttamatta jotain tai säilyttää.
En valitettavasti löytänyt tietoa pelin suomeksi dubatusta versiosta. Löysin yhden suomalaisen arvostelun pelistä vuodelta 1991, mutta peliin viitataan arvostelussa ainoastaan "Spellboundina". (Linden, T., Nirvi, N., & Alho, S. (1991). Pc-pelit: 1991. Erikoislehdet, s. 85.)Muistaisikohan kukaan pelejä 1990-luvulla harrastaneista lukijoistamme kyseisen pelin suomenkielistä versiota?
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se….
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the…
Runo saattaa hyvin olla Franciskus Assisilaisen, mutta se saattaisi myös muistuttaa Korinttolaiskirjeen 13 luvun 11 jaetta "11Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen." Linkki nettiraamattuun.Linkki Helmet hakutulos. Hakusanana tekijä Fransiscus Assisilainen.
Pankkikohtaisia ja pankkiryhmien tasetietoja löytyy Tilastokeskuksen sarjoista Pankit ja Pankit pankkikohtaisesti vuosijulkaisuista. Vuosien 1991-1994 tilastot on digitoitu Tilastokeskuksen julkaisuarkistoon https://otos.stat.fi/home. Tilastot löytyvät hakemalla esim. ”pankit 1991” tai ”pankit 1991 pankkikohtaisesti”.Suomen Pankin kirjastosta löytyy painettuina SYP:n, KOP:n ja Suomen Yhdyspankin (Unitas) vuosikertomukset vuosilta 1991-1994. Lisäksi löytyy Säästöpankkiliiton vuosikertomukset samoilta vuosilta ja hajakappaleita Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ja Suomen Säästöpankin (SSP) vuosi-/toimintakertomuksista. Vuosikertomuksista löytyvät sekä pankin/emoyhtiön tasetiedot että konsernitaseet. Pankkiryhmien tasolla tietoja ei…
