Kirjassa ei kerrota Matin ja Liisan tarkkaa asuinpaikkaa. Siihen viitataan vain Korventaka nimellä. Linkki Kirjastot.fi.Sivustolla matinjaliisanasema.fi arvellaan heidän lähteneen Vieremältä rautatietä katsomaan. Linkki sivulle. Oletus varmaan pohjautuu sille, että Vieremän seudut olivat Aholle tuttuja. Hänen isänsä asui aikanaan Kyrönniemen pappilassa. "Kyrönniemi on vanha Iisalmen kappalaisen pappila. Vuosina 1876-1883 pappilassa asui rovasti Theodor Brofeldt eli paikkakunnalla arvostettu Ukko Ruuhveltti. Hän on myös kirjailija Juhani Ahon isä." Linkki Vieremanseurakunta.fi.
Kyseessä on Karen Wallacen Kelmisiepparit-kirjasarja, joka kuuluu Lukuraketti-sarjaan. Sen osat ovat: Voileipävitsaus, Pähkinäpetos, Kaapattu keitto ja Höpsishyytelö.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjaston toimipisteeseen. Helsingissä lainattavia soittimia löytyy mm. Itäkeskuksen, Oulunkylän, Kallion, Oodin, Arabianrannan, Maunulan ja Töölön kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot näkyvät Helmet.Fi:ssä.
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Kyseessä on harvinainen sukunimi. Digi-ja väestötietoviraston sukunimihaun mukaan kyseinen sukunimi on tällä hetkellä alle kymmenellä henkilöllä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-kirjassa on Kiimalainen-sukunimen yhteydessä kerrottu asiasta seuraavaa:"Länsi-Suomen Kiima-nimet ovat alkuaan lintujen tai muiden eläinten kiimasta aiheensa saaneita luontonimiä."Karjalassa puolestaan "ortodoksisesta ristimänimestä Jevdokim on kehittynyt venäjässä muotoja Akim, Jakim, Joakim, Kim ja Kima, joista karjalaisille on siirtynyt mm. muotoja Kima, Kimo ja Kiima." "Ristimänimipohjaisista talonnimistä Kiima tai Kiimala on johdettu asukkaannimitys Kiimalainen, joka sitten on vakiintunut sukunimeksi"
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana…
Et kerro tarkemmin, minkälaisia kirjastoja tarkoitat. Oletan, että mielenkiinnon kohteena ovat yleiset kirjastot. Kävin läpi yleisten kirjastojen historiaa Suomessa sekä kirjastoammattilaisille kohdennettua ammattikirjallisuutta eri aikakausilta. Läpikäymäni aineisto ei tietenkään ole aukoton, mutta en löytänyt mistään viittauksia siihen, että kirjastokortin hakijoita ja haltijoita olisi arvioitu kuvaamallasi tavalla. Suomessa kirjastojen lähtökohtana näyttää ylipäänsä olevan kansansivistystyö, ja lainaajiksi on haluttu alusta alkaen saada mahdollisimman suuri osa väestöstä, kuten alla olevat esimerkit kuvaavat.A. A. Granfelt muotoili jo vuonna 1905 Kansanvalistusseuran julkaisemassa kirjassa Opas kansakirjastojen hoidossa asian näin: "…
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin…
Olisiko kyseessä kuitenkin vuonna 1986 ilmestyt novellikokoelma Kertomus. Niminovelli “Kertomus” kertoo alakouluikäisestä pojasta, joka odottaa joulua. Jouluvalmisteluihin kuuluu hevosen ruokkimista, joulukuusen hakemista ja askarteleepa poika kuuseen itse suunnittelemansa itsevalaisevan tähdenkin.
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kertomus/
Vuoden 2009 jälkeen Antti Hyryltä ei ole julkaistu novelleja eikä romaaneja.
https://otava.fi/kirjailijat/antti-hyry/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Kirja kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1306772?lang=fin
Tätä juonta emme, ikävä kyllä, tunnistaneet. Radan varteen punoutuvat esim. alla mainitut kirjat. Niissä on monenlaisia henkilöhahmoja, toisessa alkoholisti-isä ja rata.
Jaakko Syrjä Kertomuksia radan varresta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22945
Hannu Nikander, Radan varrella varjo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29393
Klassikoista Dostojevskin Karamazovin veljekset ainakin pitää sisällään porsastelevan isän, https://kansallisteatteri.fi/blogi/silmaniskuja-dostojevski-ja-1900-luv…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa teoksen?
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :…
Tampereen yliopiston osalta sinun kannattaa vähän odottaa. Avoimen yliopiston operustarjonta aukeaa kesäkuussa. Syksyn opintoihin voi hakea 3.8. alkaen. Tampereella toivomiasia opintoja on usein toteutettu. Tietoja voi tarkistaa sivulta https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avo….
Voit tietysti ottaa jo etukäteen yhteyttä yliopiston opintotoimistoon ja kysyä suoraan sieltä.
Yhteystiedot: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/opintotoimisto
Tämän vuoden kesäyliopistojen tarjonnasta en löytänyt toivonaasi koulutusta. Voit vielä itse varmistaa etsimällä näiltä sivuilta: https://kesayliopistot.fi/ota-yhteytta/
Kirjan arvio on julkaistu Parnasson numerossa 4/2011 sivuilla 64-65. Lehteä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilassa.
https://finna.fi/Record/arto.013263389
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S2*fin?/tparnasso/tparnasso/1%2C6%2C7…
Voit tarkastaa kausikorttien tilanteen helmet.fi -verkkokirjastosta hakusanalla "Kausikortti PK-35 Vantaa".
Kausikortteja on lainattavissa kaikissa Vantaan kirjastoissa pl. Pähkinärinne, Hakunila ja kirjastoauto.
Kausikorttien laina-aika on viikko, joten kortti on mahdollista hakea n. viikko ennen peliä. Eräpäiväksi tulee pelin jälkeinen ensimmäinen arkipäivä. Kausikortti pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta se on lainattu.
Kirjasammossa voi hakea kannen värillä kirjoja, löytyisikö näiden satukirjojen joukosta oikea, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=sininen+sadut&o=title_asc?
Eläinsatuja sisältäviä satukokoelmia, joilla on vaaleansininen kansi löytyi joitakin:
Eläinsadut, Gummerus, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Unten siiville, Kaskinen, Anna-Mari, Perkiö, Pia, Kirjapaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9912677a-2595-45e7-af99-4…
Maailman parhaat sadut, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
365 eläinsatua ja lorua, Gummerus, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Vuosituhannen sadut,…
Näillä tiedoilla emme voi selvittää asiaa. Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet-kirjastoon, jotta voimme selvittää tilanteen. Ilman asiakastietoja en voi tarkistaa emmekä ottaa edes yhteyttä. Kun soitat kirjastoon, ota kirjastokortti esille. Kirjastossa kysymme ensimmäiseksi kirjastokortin numeroa. Voit ottaa kysyä asiasta myös Helmet-kirjastojen chat-palvelun kautta. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet-sivun Kirjastot-välilehdeltä. Linkki chat-palveluun on päiväsaikaan avoinna Helmetin etusivulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys on julkaissut koosteen alueen lotta- ja pikkulottamuistoista:
Matsinen, T. (toim.) (2014). Mukana lottatoiminnassa: Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja. Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys.
Muuta hyödyllistä:
Heiskanen, J., & Korhonen, R. (toim.) (2002). Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan: Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945. Ääneseudun veteraanimatrikkelitoimikunta.
Isosomppi, S. (toim.) (2004). Te ette turhaan taistelleet: Petäjäveden veteraaniteos. Petäjäveden veteraanimatrikkelitoimikunta.
Karivalo, T. (toim.) (1994). Veljet hoidettiin: Sotasairaala Keski-Suomessa. 30. Sota S kilta.
Lemmetty, E., & Arponen, O. (toim.) (2003). Sotataipaleemme…
Mikäli kysyjä tarkoittaa sitä, että onko sallittua soittaa viulua julkisesti kirjaston tiloissa, niin asiaa kannattaa tiedustella kirjaston esihenkilöltä/henkilökunnalta.
Mikäli kysyjä haluaa harjoitella/treenata viulun soittoa yksityisesti kirjaston tiloissa, on seitsemässä Helmet-kirjastossa musiikkistudio, jota voi varata.
Alla lista kirjastoista, joista musiikkistudio löytyy. Tarkemmat ohjeet varaamiseen ja studion käyttöön löytyvät kunkin kirjaston sivuilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
