Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Kyseessä on Taru Mäkisen 4X-sarja, johon kuuluu seitsemän osaa:4X ja Vanain aarre (1990)4X ja Aulangonvuoren arvoitus (1991)4X ja Linnan ritari (1992)4X ja puiston salaisuus (1993)4X ja pitkät varjot (1993)4X ja harmaa veli (1994)4X ja vapaa keihäs (1996)Lisätietoa kirjoista Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/taru%20m%C3%A4kinen%204x
Täsmälleen kysymyksen mukaisessa muodossa en huhtikuun sinisiä iltoja Turtiaisen tuotannosta onnistunut löytämään. Lähimmäs osuu kokoelman Minä paljasjalkainen runo, joka alkaa "Sen huomaa sinisenä iltana huhtikuussa" (sisällysluettelossa nimellä Sen huomaa sinisenä iltana). Tie pilven alta -kokoelman runossa Intermezzo puhutaan huhtikuun sinisistä illoista näin: "On huhtikuu, / ilta. / Taivaan sini / Kaisaniemenkadun yllä". Kokoelman Palasin kotiin runossa Aurinkofantasia "välkkyy huhtikuun taivaan kirkas sini" päiväsaikaan. Minä rakastan -kokoelman runossa Oli huhtikuun ilta "Oli huhtikuun ilta / oli kuutamo", mutta ilman sinistä.
Olisiko kyseessä jokin seuraavista:Petri Neuvonen: Kerrostalot 1975-2000, ilm. 2015Kirjassa käydään läpi kerrostalojen rakennustapa ja -materiaalit sekä rakennus- ja LVIS-tekniikan pääpiirteet. Runsas ja havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. Mukana sähköinen liite, johon on koottu ajankohdan määräykset ja ohjeet. Kerrostalot 1975-2000 on käytännön käsikirja, joka palvelee kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten suunnittelua, kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten laadintaa sekä rakennusalan opetusta. Tuomo Jaakkola: Energiatehokas asuinkerrostalojen talotekniikkakorjaus, ilm. 2010Kirjassa kerrotaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen asuinkerrostalojen energiatehokkaasta…
Hölmöläissadut ja -tarinat ovat suomalaisesta kansanperinteestä nousevia humoristisia kansansatuja. Satujen mukaan hölmöläiset asuvat paikassa nimeltä Hölmölä, sen asukkaat ovat erityisen typeriä. Suomenruotsalaisessa perinteessä Hölmälän sijasta puhutaan Benbölestä ja Espoon Bemböleä onkin pidetty Hölmölänä. Hölmöläissaduista on tehty monta erilaista kokoelmaa. Ensimmäiset jo 1800-luvulla. Monet kirjailijat ovat myös muokanneet hölmöläistarinoita ja luoneet niiden pohjalta uutta taidetta. Kuten kaikki kansanperinne, myös hölmöläistarinat ovat osa kulttuureja yhdistävää tarinaperinnettä. Hölmöläistarinoita vastaavia humoristisiä kertomuksia tunnetaan monista muistakin kulttuureista. Esimerkiksi Tanskasta, Saksasta,…
Kyseessä on Karen Wallacen Kelmisiepparit-kirjasarja, joka kuuluu Lukuraketti-sarjaan. Sen osat ovat: Voileipävitsaus, Pähkinäpetos, Kaapattu keitto ja Höpsishyytelö.
Etsin nimeä useammasta sukunimi-aiheisesta kirjasta, mutta kyseistä nimeä ei valitettavasti niistä löytynyt. Sen verran sain selville, että kyseinen nimi on varsin harvinainen ja se on suojattu vuonna 1954. Sukunimi-info nettisivuston sivuilla Kuulialasta on maininta, että sukunimeä on esiintynyt Keuruulla, Sääksmäellä ja Riihimäellä. Suomessa on myös Kuuliala-niminen paikka, joka sijaitsee Pälkäneellä. Lisätietoja löytyy tältä nettisivulta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kuuliala.html
Vanhat kartat -verkkopalvelusta löytyy useita karttoja Vesilahden alueesta, kartoissa näkyy myös talojen nimiä. Mene osoitteeseen vanhatkartat.fi ja etsi Vesilahti Suomen kartasta. Pystyt etsimään karttoja loitontamalla tai lähentämällä sekä vasemman reunan vuosilukuvalikosta.
Minulle tuli mieleen kysymyksestäsi vain Neponen-jänis, joka on seikkaillut Pikku Kakkosessa yli 20 vuoden ajan, vuodesta 2004 alkaen. Kysyin asiasta myös kollegoilta, mutta kukaan ei tiennyt toista pupua, jota olisi kovin väsyttänyt. YouTubesta löytyy joitain Neposen seikkailuja, jos haluat tarkistaa onko tämä se kyseinen jänis. Onko lukijoilla vinkkejä, mikä toinen jänis voisi olla kyseessä?Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt12735876/ https://youtu.be/wNJF37t0DCs?feature=shared&t=1185
"Punainen puu" esiintyy lestadiolaisten kirjallisessa tuotannossa paikkana, josta käsin "linnut" katselevat taivaalliseen Jerusalemiin tai taivaan valtakuntaan. Linnut tässä yhteydessä tarkoittanevat uskovia, mutta punaisen puun merkitys ei oikein avautunut minulle - punainen väri tuntuisi mahdollisesti viittaavan Kristuksen vereen. Ks. "punainen puu" digitoiduissa lehdissä.En saanut selvitettyä mainitsemasi laulun nimeä, mutta sen sanoja on siteerattu esimerkiksi kuolinilmoituksissa, ks. linkki. Laulu saattaa löytyä jostakin Siionin laulut tai Siionin virret -kirjan painoksesta.Lestadiolaisuudesta:Aspegrén, Jorma: Näkökulmia lestadiolaisen kansanliikkeen vaiheisiinLiniakumpu, Aini: Politiikka, talous ja työ - lestadiolaisuus…
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana…
Laulun nimi on Paimenlaulu.Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Tähän kysymykseen löysin vastauksen aikaisemmasta kysymyksestä:Mikä laulu: tuu tuu tutteli tuu.. laulussa myös sanat "Kun karjan kellot kalkattaa... | Kysy kirjastonhoitajalta
Jaana Kaparin suomennoksessa Dumbledoren repliikki "It does not do to dwell on dreams and forget to live, remember that" on suomennettu "Ei ole hyvä rypeä haaveissa ja unohtaa elää, muista se."
Kollega ehdotti kauhusarjaa The Strain. Siinä ei ole ihmissusia, mutta vampyyrejä on (ei niin perinteisiä) ja virus lähtee leviämään lentokoneesta. Virus leviää ihmisestä toiseen. Se perustuu Guillermo del Toron ja Chuck Hoganin kirjoittamaan Vitsaus-trilogiaan. The Strain Imdb:ssä, https://www.imdb.com/title/tt2654620/
Toinen ehdotus on Battledogs vuodelta 2013.
Kyllä. Teos on suomennettu nimellä Orm Punainen kotona ja idän retkillä. Siitä on olemassa monta painosta, ensimmäinen vuodelta 1946. Se sisältyy teokseen Orm Punainen vuodelta 2005, joka löytyy myös Helle-kirjastoista.
Sanna-Liisa Knuutilan selkokirja Jäätyneet tiet (Reuna, 2020) on selkokielinen romaani, joka kertoo pohjoissuomalaisten naisten evakkomatkasta ja kotiinpaluusta. Kirjan henkilöt eivät ole karjalaisia, mutta kokivat evakkotien.
Marja Simolan kirjoittamat selkokirjat Sellaista oli Viipurissa (Ilias, 2010) kertoo Kotilaisen perheen elämästä Viipurissa 1920- ja 30-luvuilla. Jatko-osa Jäähyväiset Viipurille (Kirjokansi, 20119 kertoo perheen elämästä sodan aikana, kahdesta evakkomatkasta ja asettumisesta uudelle paikkakunnalle. Marja Simolan kirjat perustuvat hänen oman sukunsa tarinaan. Kirjan päähenkilön Otto Kotilaisen elämästä kertoo myös Marja Simolan kirjoittama Täyttä elämää (Ilias, 2004).
Selkokirjoja voi etsiä esimerkiksi…
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
Voisiko kysymäsi kirja olla tämä :
TEKIJÄ Andersen, H. C.
TEOS Pieni merenneito : Andersenin satu / kuv. Monika Laimgruber ; [Maila Talvion tark. suom.]
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1986
ULKOASU 24, [3] sivua : kuvitettu ; 25 x 27 cm
