Diaskanneri löytyy ainakin Entressen ja Itäkeskuksen kirjastoista. Linkki varaamo.espoo.fi ja Helsingin tilavarauspalvelutVHS-digitointia voi kokeilla Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Linkki Helsingin tilavaraus.
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Kirja löytyi Helmet kokoelmista vuoden 1999 painoksena. Linkki Helmet hakutulokseen.Ystävällinen virkailija luki säkeen puhelimessa. "Kyynelvuo osa ihmisen on, se sydäntämme viiltää"
Nuotti löytyy seuraavista kokoelmista:Finnhits : Suomen suursuosikit 1970-2005 https://finna.fi/Record/3amk.159668?sid=5083854574Finnhits : Suomen suursuosikit https://finna.fi/Record/anders.1276950?sid=5083854574Hitit : rautainen 70-luku https://finna.fi/Record/anders.194361?sid=5083854574#componentpartsKuumat vuosikymmenet : 50-, 60- ja 70-luvun suosikit https://finna.fi/Record/anders.1002579?sid=5083854574Suomipopin helmiä. 8, Miespoweria ja hittejä Olavi Virrasta Timo Rautiaiseen https://finna.fi/Record/3amk.161424?sid=5083854574#toc
tähän tarvittaisiin karjalan kielen-taitoa. Kirjasta tarkistin, että samaa ilimannäpistelijä pätkää ei siinä ole ainakaan lopussa. Elokuvan lopun katsoin myös ja tuo kieli tai murre on kyllä hieman hankalasti aukeava. Viimeinen lause "ka mie musikka lähe lietsuu", tuntuu selkeimmältä. Musikka ainakin on karjalan-kielellä mies ja mie on minä ja käsittääkseni lietsuun on suomenkielessäkin käytetty pois tai jonnekin lähtemistä ilmaisevana sanana. Kertojan ääni jatkaa myös suomeksi, että ennen suurhyökkäystä ilimannäpistäjä häviää jonnekin.Laitan tähän linkin karjalankielen sanakirjaan, jos haluatte vaikka itse kokeilla, että aukeaisiko teksti sitä kautta.https://kaino.kotus.fi/kks/?p=qs-article&kks_id=KKS_76f40a4416f24ba45d6…
Olisikohan kyseessä ehkä Valentina, jota esitettiin TV 2:n torstai-illoissa MTV:n ohjelmistossa lokakuusta 1991 tammikuuhun 1992?"Guido Crepaxin sarjakuvaan perustuvan italialaissarja Valentinan seksikäs sankaritar on rohkea valokuvaaja, jonka kiinnostus salaperäiseen ja kiellettyn vie hänet alamaailmaan. -- Neuvokasta Valentinaa esittää Demetra Hampton." (Katso 42/1991)Valentina (TV Series 1989) - IMDb
En ole hyönteistietäjä, mutta tutkin muutamia hyönteiskirjoja ja verkossa saatavilla olevia hyönteisten tunnistamissivustoja.Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä kokoinen hyönteinen on kyseessä. Kuvan hyönteinen ei mielestäni näytä seinäluteelta (vrt. https://laji.fi/taxon/MX.230207). Kuvan hyönteisellä on hieman erityyppinen rakenne ja sen selässä on laikkuja. Seinälude on yleensä omenansiemenen kokoinen, eli todella pieni. Se on aktiivinen öisin ja päivisin se piilottelee rakennusten ja huonekalujen rakosissa. Mietinkin, miten todennäköistä olisi, että sen huomaisi kiipeilevän vaatteella päiväsaikaan.Voisit kuitenkin tarkistaa, näkyykö petivaatteissasi luteiden jätöksiä. Onko sinulla puremia? Löytyykö kodistasi muita merkkejä…
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Kyseessä on varmaan Asphyksian Kalmankalliot-sarja. Sarjasta on suomennettu kaksi kirjaa: Hautomo ja Isän salaisuus. Kirjat on kuvitettu valokuvilla hiukan pelottavan näköisistä goottilaishenkisistä nukkekotinukeista sekä nukketalosta, jossa he asuvat. Salamaniskukohtauskin löytyy jälkimmäisestä kirjasta. Kirjojen lopusta löytyy nettiosoite, joka ei enää toimine:www.thegrimstones.com Youtubesta löytyy kuitenkin materiaalia nimellä The Grimstones.
HeiKiitos kysymyksestä! Voisikohan kyseessä olla Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti, joka julkaistiin teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen.Tuossa tarinassa on vähän samanlaisia piirteitä. Satu löytyy esimerkiksi kirjoista: Lukemisia lapsille (Topelius) vuodelta 1947 ja Topeliuksen lukemisia lapsille, Mäkinen Kirsti, vuodelta 2013. Myös Grimmin saduissa on kertomus: Vanha vaari ja pojanpoika. Se on mm. teoksessa Lasten- ja kotisatuja vuodelta 1927, toinen osa, Jacob Grimm ja Wilhelm Grimm.
Etsimäsi kirja taitaa olla David Macaulayn Maailman salaisuudet : (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla). Se kylläkin käsittelee muitakin luonnontieteitä fysiikan (johon mekaniikka kuuluu) lisäksi.Saman kirjoittajan Kuinka kaikki toimii ja Uusi kuinka kaikki toimii voivat tulla myös kysymykseen. Ne käsittelevät kaikenlaisia keksintöjä.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Ainakin seuraavista kirjastosta saatavista teoksista löytyy tietoa työnteosta uittoaluksissa.Esko Pakkanen: Ankravee!: kirja uitosta, 2015. Yli tuhatsivuinen suurteos uitosta ja sen historiasta. Kirja sisältää runsaasti lähdeviitteitä tieto- sekä kaunokirjallisuuteen.Hilkka Mattila: Höyryjen matkassa: Saimaan sisaren Kivijärven vesillä, 2010.Hilkka Mattila: Tukkien matkassa: väliväylällä Karjalasta Kymenlaaksoon, 2014.Esko Pakkanen: Hinaajahöyrylaiva Lauri sekä eräitä havaintoja VR-Vapon halkojen proomukuljetuksista lähinnä Saimaalla, 1987. Höyrylaivoilla kuljetettiin myös halkoja. Tämä kirja kertoo siitä.Höyrylaivojen Suomi, 2018.
Leviathan on nähty osana laajempaa merikäärmeen myyttiä; toisaalta se on yhdistetty myös lohikäärmeisiin. Kumpaakin näistä tulkintalinjoista on kirjoissaan valottanut kulttuurihistorioitsija Otto Latva. Merikäärmeistä löytyy seikkaperäinen selvitys kirjasta Merihirviöt : merenneidosta mustekalaan ja lohikäärmeisiin paneutuu Lohikäärme myyteissä ja tarinoissa.Latvan mukaan Leviathan perustuu Levantin alueen uskomusperinteessä mainittuun meressä elävään Lotan-olentoon, jonka on arveltu olleen käärmemäinen olento, sillä sen nimen voidaan tulkita tarkoittavan kiemurtelevaa tai kiemuraista. Myyttinen Lotan omaksuttiin myöhemmin heprealaiseen kulttuuriin, ja sitä kautta se mainitaan Raamatussakin nimellä Leviathan. Monissa lohikäärmettä…
Etymologinen sanakirja tai muutkaan lähteet eivät nyt kauhean tyhjentävää vastausta anna. Vesicula latinaksi viittaa ilmeisesti kuitenkin sappirakkoon. Eli vahvistusta sille, että vesicula olisi sanan pohjana ei löydy.Suomisanakirja.fi sivusto kertoo, että Vesikellosta seuraavaa: Etymologia: Koostuu sanoista vesi (water) kello (blister), tarkoittaien nestetäytteistä rakkulaa. Sana blister tarkoittaa englanniksi myös rakkoa.Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin 23.9.2022, kysytty sanan rakko etymologiasta seruraavaa: "Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis,…
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan mukaan Suomessa oli 696 yli satavuotiasta ihmistä (31.12.2025). Tämä on Tilastokeskuksen tuorein luku, sillä tämän vuoden tilastoja ei vielä ole.Luku on peräisin Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2025): https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/Lisää mielenkiintoisia tilastoja löytyy täältä: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/
