Kustantajan ilmoituksen mukaan kirjan julkaisupäivä on 3.9.2007
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789510333068&CustID=72f2fc466c…
Kirja ei siis vielä ole ilmestynyt. Kannattaa seurata tilannetta kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.helmet.fi/
Kun kirjan tiedot näkyvät tietokannassa, voit tehdä varauksen. Kirjastoon kirjat tulevat viiveellä, usein muutama kuukausi ilmestymisen jälkeen.
Kyseessä on aivan ilmeisesti "Odysseuksen" toinen päähenkilö eli Leopold Bloom, joka on
ammatiltaan ilmoitustenhankkija. Romaanin toisen luvun alussa kerrotaan, että Bloom syö mielellään sisäelimiä, varsinkin munuaisia. "Kaikkein eniten hän piti grillatuista lampaanmunuaisista, jotka jättivät vienosti tuoksahtavan virtsanmaun hänen kitalakeensa."
Voisiko olla kyseessä kansanlauluksi määritelty Leipuri Hiiva, https://finna.fi Youtubesta löytyy laulusta eri esityksiä, pätkä yhdestä löytyy esim. tästä, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0
Joitain hänen teoksiaan ja artikkeleitaan löytyy suomeksi esim. Työväenliikkeen kirjastosta Helsingistä. Se on kaikille avoin kirjasto, josta kuka vain voi käydä lainaamassa.
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Tuota muotoa näkee varsin usein, ja se on useimmiten riittävä. Lisäisin vielä pilkun runon nimen ja vuosiluvun perään:
Eino Leino, Hymyilevä Apollo, 1898
Laajempi lähdeluettelo esimerkiksi vaatisi jo teoksen nimen, vuosiluvun ja kustantajan.
Hei
Olet lähettänyt kysymyksesi Kirkkonummen kirjastoon, joka ei ole kuulu Helmet-kirjastoihin, joten en voi vastata kysymykseen onko korttisi poistettu käytöstä vai ei. Kehotan sinua ottamaan yhteyttä johonkin Helmet.kirjastoon. Jos haluat varata Kirkkonummen kirjaston kokelmasta kirjoja sinun tulee käyttää Kirkkonummen kirjaston korttia.
Anglonormanneista kertovia kirjoja Finna.fi -tietokannasta:
Hugh M. Thomas (2003): The English and the Normans: ethnic hostility, assimilation, and identity, 1066-c.1220
Douglas, David Charles (2002): The Normans
Legge, Mary Dominica (1963): Anglo-Norman literature and its background
Digitalisoituja, suoraan verkosta luettavia teoksia:
C.H. Haskins (1916) : The Normans in European History
https://archive.org/details/normansineuropea00haskuoft/page/n6/mode/2up
L.E. Menger (1904): The Anglo-Norman Dialect
https://archive.org/details/anglonormandial00menggoog/page/n7/mode/2up
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Pilvet telakan yllä? Sellainen runo löytyy ainakin Arvo Turtiaisen Runoja 1934-1964 -kokoelmasta sekä Tie pilven alta -teoksesta.
Hei!
Voit maksaa myöhästymismaksusi kun menet Helmetin sivuilla kohtaan "kirjaudu", se vie sinut Helmetin hakusivulle. Oikeassa yläkulmassa on kohta kirjaudu, sen alla Helmet- logo, ja logon alla pienellä lukee "maksa verkossa". Tässä myös linkki jos muuten ei löydy: https://www.helmet.fi/verkkomaksu/?lang=fi. Kun kirjaudutte Helmetissä omiin tietoihin, löydätte myös myöhästymismaksujen määrän. Voitte toki myös mennä lähimpään Helmetkirjastoon ja siellä teitä autetaan niiden kanssa mielellään.
En ikävä kyllä löytänyt kyseistä dokumenttia kirjaston kokoelmista. Aiheesta on tehty dokumentteja 1980-luvun jälkeenkin, mutta näitäkään dokumentteja ei ole saatavilla suomenkielisillä teksteillä. YouTubesta löytyy jonkin verran aihetta käsitteleviä minidokumentteja:
https://www.youtube.com/results?search_query=georgia+guidestones
Varauksen tila muuttuu matkalla -tilasta odottaa noutoa -tilaan heti kun virkailija on merkinnyt varauslaatikon saapuneeksi ja alkaa tyhjentää sitä varaushyllyyn. Eli käytännössä varaus on joko varaushyllyssä, tai ainakin juuri menossa sinne, kun se näkyy odottaa noutoa -tilassa. Sähköpostit tulevat aina viiveellä vasta myöhemmin.
Svenska akademins ordbok (SAOB):in mukaan mjöllår tarkoittaa samaa kuin mjölbinge, eli lår för förvaring av mjöl. Kyse on siis laatikosta, jossa säilytettiin jauhoa.
Hei,
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Itkonen, Joki ja Peltola, 1975, s.1623) mukaan 'vallettua' sana on lähellä lounaismurteinen valli-sanaan. Kirjan mukaan vallettua-sanaa käytetään Kustavissa ja tarkoittaa 'aaltoilla, lainehtia'. Sanan pohjana on todennäköisesti ruotsinkielen sana 'svall' (hyrsky, tyrsky, hyöky, kuohu) tai 'svalla' (tyrskyä, hyökyä, kuohua).
Lähde: Erkki Itkonen, Aulis J.Joki ja Reino Peltola: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V. Sarjassa Lexica societatis fenno-ugricae XII, 5. Helsi 1975. Suomalais-ugrilainen seura.