Diaskanneri löytyy ainakin Entressen ja Itäkeskuksen kirjastoista. Linkki varaamo.espoo.fi ja Helsingin tilavarauspalvelutVHS-digitointia voi kokeilla Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Linkki Helsingin tilavaraus.
Presidentti Tarja Halonen myönsi Eila Rimmille sosiaalineuvoksen arvon 15.6.2007.Lähde: Seppo Aho (toim.), Tasavallan presidenttien 1926–2007 naisille myöntämät arvonimet
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ilkka Remes ei ole halunnut antaa kovinkaan paljon haastatteluja tai kertoa elämästään. Hän myös kirjoittaa nimimerkillä. Perustietoja kirjailijasta löydät kuitenkin Kirjasammosta. Lisäksi löytyy joitain haastatteluja. Voit tutustua niihin alla olevista linkeistä. Kirjasampo: Ilkka Remes https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244MTV Uutiset: Julkisuutta kartteleva Ilkka Remes avaa harvinaisessa haastattelussa uutuuskirjansa syntyä: Natsi-Saksa on voittanut sodan ja Suomi on ekofasismin mallimaa – "Muistan elävästi ensimmäisen kerran, jolloin tarinan ydin tuli mieleeni" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/julkisuutta-kartteleva-ilkka-remes-avaa-harvinaisessa-haastattelussa-uutuuskirjansa-syntya-natsi-saksa-on-…
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Teoksen voit varata lähimpään Helmet kirjastoon tai voit myös pyytää teoksen kaukolainana muualle Suomeen. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1335321?sid=5005644101
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanan lojua alkuperästä "lojua (Kal; yl.) ’olla pitkällään, maata’ / ’faul liegen, umherliegen’, lojoa, lojoilla, lojottaa id., lojahtaa (KaakkSm) ’levähtää’, lojallaan, lojollaan ’pitkällään’, lojo (Gan 1787; paik. murt.) ’laiskuri, vetelys’, loi (Jusl 1745) id. ~ ka lojottoa ’lojua, loikoa’, lojallah ’pitkällään’ | vi loja (Wied) ’ryysyläinen’, ? loidus ’velttous’ (kuuluu joko tähän tai sanan loitia yhteyteen).Deskr. pesyettä, jonka yhteyteen kuulunevat ainakin loikoa ja loitia, ehkä myös loiva jne. (ks. näitä). — Epäselvä on sanueen suhde sanaan nr loj ’veltto, hidas, saamaton’. "Voit etsiä lisätietoja sanakirjan artikkeliin linkitetyistä tiedoisa. Suomen etymologinen sanakirja
Se saattaa olla mahdotonta, jos ei ollenkaan tiedä tai muista kirjaa.Asiaa voi yrittää selvitellä sivun sisällön avulla, mutta aina ei sekään onnistu. Jos sivulla on kuvia tai piirroksia, voi kokeilla esim. googlen kuvahakua.Kannattaa harkita myös tekoälysovellusten käyttöä.
"Ja kesken jos kalpamme katkeaa, / jos kentälle jäämmekin kerran, / – täys onni on sen, joka maataan saa / ees palvella hivenen verran." – Näihin säkeisiin päättyy Reino Hirvisepän Suomen kadettikunnalle omistama runo Maanpuolustajat.
Seuraavissa kirjoissa ja kirjailijoissa saattaisi olla jotain samaa kuin Pohjoinen yökirja -teoksessa. Sivistys- ja kulttuurikritiikkiä, runollisen pohdiskelevaa tunnelmaa, ilmaisuvoimaista kieltä, parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.Hanna Kuusela: Syytös – muuan akateeminen komitragediaMinna Lindgren: Sivistyksen turha painolastiAli Smith: Vuodenaika-kvartetti (Syksy, Talvi, Kevät, Kesä)Margaret Atwood: PoikkeustilaRiitta Jalonen: KirkkausJoan DidionDeborah Levy Jos Oulu miljöönä kiinnostaa, näistä kirjoista löydät naisia Oulussa:Anu Kaipainen: Arkkienkeli OulussaEssi Kummu: Hyvästi pojat
Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lorua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Voit kirjoittaa tietoja lorusta kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Kyseessä on ilmeisesti Antti Hyvärisen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Metsätiellä". Eino Valtanen levytti sen albumilleen Hellurei ja hellät tunteet vuonna 1979. Myöhemmin se ilmestyi kasettikokoelmalla Eino Valtasen parhaat 2 (1982). Ensin mainittua LP-levyä löytyy yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastosta. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Lähteet:Hellurei ja hellät tunteet – WikipediaEino Valtanen – Eino Valtasen Parhaat 2 – Cassette (Compilation, Stereo), 1982 [r33881382] | Discogs"Metsätiellä" Finnassa
Hei,Kyseessä lienee Koti : Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja -niminen lehti, joka ilmestyi 1912-1964.Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa lehti löytyy, mutta tässä vaiheessa vapaasti luettavissa digitaalisena vain vuoteen 1939 asti.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3485959?sid=5253823543tai suora linkki: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk03329?display=THUMB&year=1939
Vuoden 1734 lain Naimiskaari oli voimassa vielä vuonna 1889. https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/julkaisusarja/kktk/lait/1734… Vuonna 1889 säädettiin laki aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista https://drive.google.com/drive/u/1/search?q=1889 ja vuonna 1929 nykyisinkin osittain voimassa oleva avioliittolaki https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1929/234Naisasialiitto Unionin julkaisu Avioliittolaista 1905https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/84346/fd2012-pp00000013-pdf001.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kun verkkokirjastossa uutuuskirjan tilana näkyy “saapunut”, se tarkoittaa yleensä, että kirja on fyysisesti tullut kirjastoon ja se on vastaanotettu järjestelmään, mutta ei vielä lainauskunnossa. Tässä vaiheessa kirjalla ei usein näy hyllypaikkaa eikä se vielä lähde varausjonoon, vaikka varauksia olisi.Ennen kuin kirja voidaan lainata tai luovuttaa varaajalle, sille tehdään useita työvaiheita. Ensin tarkistetaan ja viimeistellään kirjan tietue (esimerkiksi painos- ja luokitustiedot). Sen jälkeen kirjaan kiinnitetään viivakooditarra, selkätarra sekä tarvittaessa muita tunnisteita. Tämä on pitkälti käsityötä.Aikataulu vaihtelee kirjastosta ja ruuhkatilanteesta riippuen, mutta tavallisesti uutuuskirjan saaminen lainauskuntoon kestää noin 1–5…
