Koirien nimiä ja nimipäiviä löytyy seuraavilta sivuilta: http://www.sandyman.fi/doghouse/nimipaivat/a.shtml
http://www.koirat.com/extra.phtml
Englanninkielisiä koiran nimiä voit hakea esimerkiksi näin: http://www.google.fi -> "dog names"
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
Hei,
Helsingin väkilukutieto löytyy vuodelta 1850 ja se on
20745. Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1972, Taulu 13 Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815-1970 lopussa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjastossa on saatavana Helsingin henkikirjoitetun (12 -vuotta täyttäneen) väestön tilasto alkaen vuodesta 1635.
Tilastoarkistossa (Työpajankatu 13 B, 2krs) ovat saatavana väkilukutaulukot vuodesta 1749 alkaen.
Arkistoaineiston tietosisältöön voi tutustua Tilastoarkiston verkkosivuilla osoitteessa => http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/vakilukutaulut_kuvaus.html
Kajaanin kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolle tulee vain yksi englanninkielinen lehti Sugar, joka on ehkä enemmän suunnattu tytöille. Pääkirjaston lehtisalilta löytyy enemmän englanninkielisiä lehtiä, mutta voivat olla ehkä vielä liian vaikeita. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kirjaston kotisivulta.
Sekä nuortenosastolta että aikuistenosastolta löytyy englanninkielisiä kirjoja luokasta 84.5. Aluksi kannattaisi varmaankin tutustua nuortenosaston tarjontaan. Jos ei sieltä löydy sopivaa, niin aikuistenpuolella on suurempi valikoima, tosin tekstit ovat vaikeampia. Mitään yksittäistä kirjaa, joka olisi sinun tarkoituksiisi sopiva, on vaikea nimetä. Kannattaa tulla tutustumaan kirjaston valikoimaan.
Hanna-nimi esiintyy Vanhassa Testamentissa. Nimi tulee heprean sanasta "hannah" ja se tarkoittaa armoa. Samaa kantaa on myös nimi Anna.
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, 1994)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hanna
Englanninkielisestä wikipediasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Babar_the_Elephant#Books) löytyi kirjaluettelo ilmestymisvuosineen. Ihan kaikkia ei varmaan ole suomennettu. Babarin Suomalainen julkaisija on perhemediat, uusimipia kirjoja on ostettavissa mm. http://www.perhemediat.fi/ tai https://www.suurikuu.fi/PublishedService verkkokaupoista. Vanhempia kannattaa tutkailla esim. http://www.antikka.net/ tai http://www.antikvaari.fi/.
Ohessa kooste wikipedian kirjaluettelosta
Jean de Brunhoff
• Histoire de Babar (1931) - Pikku norsu Babar
• Le Voyage de Babar (1932) - Matkaan Babar
• Le Roi Babar (1933) - Kuningas Babarabc
• L'ABC de Babar (1934)
• Les vacances de Zéphir (1936) - Sefir kesälomalla
• Babar en famille (1938) - Babarin perhe…
Helsingin kaupunginkirjastossa ei tosiaan tunnu olevan tätä materiaalia englanniksi, en löytänyt maakuntakirjastohaulla muistakaan suurimmista yleisistä kirjastoista. Etsin myös Kehitysvammaliiton kirjastosta, mutta sielläkin materiaalia oli vain suomeksi ja ruotsiksi, ainakin aineistokokoelman mukaan. Etsin muistakin erikoiskirjastoista. Näyttäisi siltä, että materiaalia on vaikea saada käsiinsä muilla kuin suomen tai ruotsin kielellä, mutta voisi kuitenkin kannattaa tiedustella Kehitysvammaliiton kirjastosta, joka on kaikille avoin kirjasto. Sen yhteystiedot ovat Kehitysvammaliiton kirjasto, Viljatie 4 A (4. krs), 00700 Helsinki, kirjasto(at)kvl.fi,
p. (09) 3480 9256 (ke–to klo 12–16.30) / kirjastonhoitaja Sisko Puustinen, http://…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haku antaa haulla "Saarikoski, Pentti" aihe, tulkinta seuraavat teokset:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Finna.fi:ssä on muidenkin kirjastojen materiaalia https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Pentti Saarikosken runokokoelmasta Runot 1961-66 löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muun muassa julkaisut:
Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta : Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja. Sisältyy julkaisuun: Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta s. 144-182
Euroopan reunalla, kosken korvalla : jumalten narri Pentti Saarikoski / Yrjö Hosiaisluoma
Runous plus : tutkielmia…
Tässä muutama aiheeseen liittyvä lastenkirja:
Sanna Pelliccioni: Onni-pojan kierrätyskirja
Marika Kokkonen: Roska-Reima ja jätevuoren valloitus
Annastiina Syväjärvi: Yllin kyllin
Salla Savolainen: Kirpputorikoira Napo
Frith, Alex: Roskat pois!: kurkista ja kierrätä (tietokirja)
Kirjastosta löytyy myös useita kierrätysaskartelukirjoja.
Kirjastoissa on ryijyjä käsitteleviä teoksia, joista voi päästä perille mallin suunnittelijasta. Vanhoja ryijyjä esittelevät mm. U.T. Sireliuksen "Suomen ryijyt"; Toikka-Karvonen "Ryijy"; "Ryijy", jonka on julkaissut Helmi Vuorelma OY; Anja Louhio "Taideryijyjä".
Glorian antiikki -lehdessä on "Mikä, missä, milloin" -palsta, johon voi lähettää kysymyksiä (PL 100, 00040 Sanoma Magazines). Avotakan nettilehdessä (www.avotakka.fi) on sivut "Antiikkia nyt", jossa on myös kysymysten arkisto. Myös Suomen käsityön ystävät huolehtivat suomalaisesta käsityöperinteestä (www.kasityonystavat.fi). Käsityöliikkeissä on vielä saatavana perinteisten ryijymallien teko-ohjeita, joista voi selvitä ryijyn alkuperä.
Teekannu-nimistä runoa ei löytynyt. Solveig von Schoultzilla on Lohkeillut teekannu –niminen runo, joka löytyy ainakin kokoelmasta Puitten takaa kuulee meren – valitut runot 1940-1989. H. C. Andersenilla on lyhyt satu nimeltä Teekannu. Se on mm. Andersenin suuri satukirja –nimisessä kirjassa. On myös olemassa englantilainen lastenlaulu / lastenloru nimeltä I’m a little teapot. Se on esim. tällä sivulla:
http://kids.niehs.nih.gov/lyrics/teapot.htm
Laulu on muutamilla kirjastoistakin löytyvillä levyillä, samoin kuin nuottina, mm.
Nursery rhymes : well known favourites for happy little one
Simply kids : 4 cd's of nursery rhymes, songs and stories
Just for kids not! : Fun songs / Edited by Milton Okun ; Arranged by Edwin McLean
Voisiko…
Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
Rahan keräilyarvoa koskeviin kysymyksiin on vastattu ennenkin. Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyvät kysymykset vastauksineen hakusanalla "rahat".
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, on rahojen arvot eri vuosilta. Sen mukaan 1963 vuoden 50-penninen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 2 e, muille kuntoluokille ei keräilyarvoa ole määritelty. Vuoden 1988 5-markkainen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 1,50 e ja kuntoluokassa 01 arvo on 1 e.
Kärsämäki-nimestä on tehty monenlaisia olettamuksia ja arvailuja. Ehkä luotettavin lienee selitys, että nimi juontaisi alkunsa Ruhankankaalla olevasta mäen nyppylästä, jonka nimi on Kärsämäki. Tästä on perimätiedon mukaan kulkenut tie, jota matkustavaiset käyttivät silloin kun eivät jokea käyttäneet kulkuväylänään. Tämä pieni mäen "kärsä" oli heille merkkinä pian lähetyvästä joesta ja myöhemmin sen varteen muodostuneesta kylästä, joka sittemmin mäen mukaan sai nimen Kärsämäenkylä.
Kylännimestä on 1500-luvun lähteissä sekä muoto Kärsämä että Kärsämäki. Näistä Kärsämä on alkuperäisempi muoto. Nimen kantana on siis sana kärsä, johon on liittynyt johdin -mä. Paikannimissä kärsä tarkoittaa tavallisesti nientä tai niemenkärkeä.
Lähteet:…
On olemassa erilaisia sopimuksia tästä asiasta. Esimerkiksi KVTES:n eli Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuosiloma-aikaan sisältyvällä täydellä kalenteriviikolla on 5 vuosilomapäivää. Joissakin muissa sopimuksissa kuitenkin lauantait ovat mukana laskettaessa vuosilomapäiviä.
KVTES löytyy alla olevasta linkistä. Vuosiloma-asiaa on luvussa IV:
http://www.kvtes.fi/kvtes.pdf
Kaikki työehtosopimukset löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/
Isotekstiset kirjat löytyvät HelMet-haulla helposti esimerkiksi näin: Kirjoita hakulaatikkoon "isotekstiset kirjat" (hipsuja ei tarvita). Näin löydät kaiken isotekstisinä saatavan tieto- ja kaunokirjallisuuden. Jos haluat etsiä vain esimerkiksi isotekstistä kaunokirjallisuutta, voit rajata hakutulosta esimerkiksi suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen sivun vasemmassa reunassa näkyvillä rajoittimilla. Voit etsiä myös tietyn kirjailijan isotekstisiä teoksia lisäämällä hakusanojen "isotekstiset kirjat" perään kirjailijan nimen.
Laila Hirvisaaren teoksia ei valitettavasti näytä olevan isotekstisinä, mutta jos kokeilet esimerkiksi Kaari Utrion, Eppu Nuotion tai Antti Tuurin teoksia, niin tulos on jo parempi.
www.helmet.fi
