Tutkin koko joukon henkilöhakemistolla ja myös muutaman aiheenmukaisesella hakemistolla varustettuja sitaattisanakirjoja, mutta näiden runsaasta Emerson-tarjonnasta en tämän sitaatin suomennosta löytänyt. On täysin mahdollista, että se sisältyy johonkin otokseni ulkopuolelle jääneeseen tai tyystin hakemistottomaan valikoimaan. Emerson on yksi aforismikokoelmien toimittajien ahkerimmin siteeraamista ajattelijoista, mikä tekee nimenomaisen lainauksen löytämisestä lähes neulan heinäsuovasta etsimistä muistuttavan urakan – olkoonkin, että eri teokset paljolti toistavat samoja sitaatteja. Internetin runsaudensarvesta vastaani tuli yksi harrastelijan kotitarvesuomennos (ks. Rex McCandless – Motowiki (motot.net)).
Huomautettakoon…
Äkkiseltään tuntuu, että lastenkodissa asuneiden lasten kertomuksia löytyisi enemmän kuin lastenkodeissa työskennelleiden. Monista lastenkodeista julkaistuista historiikeista voi löytyä sitten molempien näkökulmaa, sekä lasten että työntekijöiden. Varmaan kannattaakin lähteä liikkeelle laajalla haulla ja katsoa mitä ylipäätään aiheesta löytyy, julkaistujen teosten lähdekirjallisuudesta voi päästä taas eteenpäin. Hain ensin laajalla haulla 'lastenkodit' ja 'historia' pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta, josta löytyi seuraavanlaista aineistoa aiheesta:
Helmet -- lastenkodit historia
Sitten hain samalla haulla Finna-tietokannasta, josta löytyi laajemmin aineistoa aiheesta, lisänä artikkeleita ja kuvia, sekä myös…
Minna Rytisalon vuonna 2018 julkaistu Rouva C. on kyllä julkaistu e-äänikirjana, mutta ainakaan Vaski-kirjastojen tarjoamissa e-äänikirjoissa sitä ei ole lainattavissa.
Kirjan voi hankkia kuunneltavaksi maksullisesta äänikirjapalvelusta.
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Kirja kuuluu Helmet-kirjaston kokoelmaan, mutta tällä hetkellä kaikki kappaleet ovat lainassa ja kirjasta on myös varauksia. Jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi, voit tehdä kirjasta varauksen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2560939?lang=fin.
Emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi sen?
Kyseessä ei ole Irwin Goodmanin ja Esa Pakarisen kappale Arvon mekin ansaitsemme, Katri Helenan Kai laulaa saan eikä Pasi Kauniston Kun laulaa saan.
Kappaleen "Hän kahlaa kanssasi halki tulppaanien" on säveltänyt Måns Groundstroem ja sanoitus on merkitty Jarkko Laineen nimiin. Ikävä kyllä, Finna-hakupalvelun mukaan nuotinnosta ei ole saatavissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=H%C3%A4n+kahlaa+kanssasi+ha…
Hei,Kirjastolla ei ole nuotinnusohjelmia käytettävissä, mutta cd-levyllä olevan musiikin nuotintamiseen voisi kokeilla esimerkiksi MelodyScanner-ohjelmaa: Melody Scanner - Automatic Music Transcription App!. Ohjelmaa voi kokeilla ilmaiseksi, mutta käyttörajoitus tulee aika nopeasti vastaan, joten käytännössä tämä on maksullinen sovellus.Kannattaa tutustua myös ilmaiseen avoimen lähdekoodin ohjelmaan MuseScore: Ilmainen sävellys- ja nuotinnosohjelmisto | MuseScore. Siihen tosin syötetään musiikki midi-koskettimistolla.
Luotettava lähde markka-aikojen hintatietoihin on Tilastokeskuksen 1976 alkaen neljä kertaa vuodessa julkaisema Kuluttajahintatilasto.Suomen Pankin rahamuseon Rahan arvon vaihtelu -laskurilla voi tarkastella markka-aikaista ostovoimaa tiettyjen elintarvikkeiden hintojen osalta haluttuna vuotena. Esim. 1960 (suluissa vastaava rahamäärä 2024 euroina): Työmiehen tuntipalkka 252,00 Mk (17,39 EUR)Voi, 500 g 232,00 Mk (3,03 EUR)Peruna, 1 kg 23,66 Mk (0,91 EUR)Kahvi, Paahdettu 500 g 520,0 Mk (3,95 EUR)Alkoholi, Pöytäviina, 0,5 l 670,00 Mk (14,79 EUR)Lähteet:Tilastokeskus (stat.fi)Suomen Pankin rahamuseo
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Asiasta säätelee laki Ratalaki 2.2.2007/110https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110Sen 5.luvussa on säännökset Alueiden hankkimisesta ja korvauksista.
Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Kanan (tai käärmeen) pään irti pureminen on joskus ollut osa Amerikassa kiertäneitä "geek show" -esityksiä. Se siis on oikea sirkusjuttu.LähteetMerram-Webster: Geek: https://www.merriam-webster.com/dictionary/geekThe New Yorker 29.10.1995: https://www.newyorker.com/magazine/1995/11/06/geek-showsThe Daily Omnivore: https://thedailyomnivore.net/2022/03/13/geek-show/
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Esim. Osuupankin sivuilla asiasta on kerrottu seuraavasti: Henkivakuutuksen edunsaajana voi olla esimerkiksi omaiset, aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso, lapsi tai lapset, äiti, isä tai molemmat vanhemmat, erikseen nimetyt edunsaajat, kuten avopuoliso, kuolinpesä. Edunsaajamääräys ohittaa mahdollisen testamentin, eli testamentti ei vaikuta vakuutuskorvauksen jakamiseen. Asiasta Minilex -sivustolla ja laki24 -sivustolla.Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla järjestetään syksyllä 2024 asianajajapäivystys joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 17.00–19.00. Päivystyksessä annetaan maksutonta…
https://www.latlong.net/ -sivuston mukaan näiden kahden kaupungin pituusasteet ovat seuraavat:Auckland: 174.763336Wellington: 174.776230Wellington on siis hieman idempänä.
Hei,Tosi haastava löytää. Voisiko olla Charlie Chalk, jota esitettiin Suomessa nimellä Pelle Kalle. Aika täsmää ja ehkä osin kuvaamasi hahmot. Jaksoa en osaa yhdistää kuvaamaasi, mutta ehkä tunnistanet, jos kyseessä on oikea sarja.
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
