En löytänyt nuottia suomenkielisellä nimellä "Odotan" enkä alkusanoilla ("Taas odotan ja odotan"). Tätä kappaletta ei mainita Brita Koivusen levyttämien kappaleiden joukossa. Verkossa julkaistun äänityksen tiedoissa ei kerrota kappaleen alkuperäistä nimeä eikä suomenkielisen sanoituksen tekijää, mutta tekijöiksi on merkitty virheellisesti Jerry Ross ja Richard Adler. Finna-hakupalvelun mukaan Brita Koivunen on esittänyt kappaleen "Mä odotan" televisio-ohjelmassa "Kuten haluatte. 1968/03, Naisellista". Kappaleen tiedoissa on mainittu myös kappaleen alkuperäinen nimi "Bewitched". Mitään tekijätietoja ei anneta, mutta kappale on Richard Rodgersin säveltämä ikivihreä "Bewitched", joka sisältyy moniin nuottijulkaisuihin ja johon löytyy nuotteja…
Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Kyseinen runo on nimeltään Eräskin mies. Se löytyy Anja Erämajan teoksesta Laulajan paperit (WSOY 2005). Teoksen saatavuustiedot Helmet-verkkokirjastossa voi tarkastaa täältä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1731857?sid=4985492098
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Teoksen voit varata lähimpään Helmet kirjastoon tai voit myös pyytää teoksen kaukolainana muualle Suomeen. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1335321?sid=5005644101
Finna-haulla löytyy 13 kirjaa hakulauseella "suomentanut Mika Waltari" Linkki hakutulokseenStolppe, Sven: Kuolema odotushuoneessaDixcelius, Hildur: Pojanpoika, Papintyttären poika, Lauesen, Marcus: Ja nyt odotamme laivaaEwers, Hanns Heinz:Horst Wessel : eräs saksalainen kohtaloKarlin, Alma M. :Yksin maailman ääriin / naisen elämyksiä inkain valtakunnassa ja Kaukaisessa idässäGudmundsson, Kristmann: Kaukainen ranta, Maan lapsetWiechert, Ernst: MajurinrouvaHuber, Vivian: Kauneus ja sen ehdot: ruumiinkulttuuri, kauneudenhoito, kaunistusvälineetLindfors; Gustav V.:Finlaysonin tehtaat Tampereella. 1, 1820-1907Vestlin, K: Melinin komppaniaLagerkvist, Pär: SibyllaLasipalatsi.fi sivustolta löytyy vielä muitakin suomennoksia, joita ei enää…
Kirjassa ei kerrota Matin ja Liisan tarkkaa asuinpaikkaa. Siihen viitataan vain Korventaka nimellä. Linkki Kirjastot.fi.Sivustolla matinjaliisanasema.fi arvellaan heidän lähteneen Vieremältä rautatietä katsomaan. Linkki sivulle. Oletus varmaan pohjautuu sille, että Vieremän seudut olivat Aholle tuttuja. Hänen isänsä asui aikanaan Kyrönniemen pappilassa. "Kyrönniemi on vanha Iisalmen kappalaisen pappila. Vuosina 1876-1883 pappilassa asui rovasti Theodor Brofeldt eli paikkakunnalla arvostettu Ukko Ruuhveltti. Hän on myös kirjailija Juhani Ahon isä." Linkki Vieremanseurakunta.fi.
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
En löytänyt tietoa nimenomaan patapesukone-sanan etymologiasta. Olettaisin kuitenkin nimityksen juontavan juurensa ammattikeittiökäyttöön, jossa koneeseen on tarpeellista mahtua isoja keittoastioita ja pesukoneelta vaaditaan sekä tehokkuutta että nopeutta myös pinttyneen lian puhdistuksessa. Pata-sanaa käytetään suomen kielessä myös vahvike-elementtinä (https://kielikello.fi/tapotaysi-ja-patajuoppo/) mutta siitä en uskoisi tässä olevan kyse.Asiaa voi halutessaan tiedustella vielä Kotimaisten kielten keskuksesta esimerkiksi tällä verkkolomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/
Lähimmät Espoon kirjastot ovat Sello ja Tapiola. Joillakin kulkuvälineillä myös Entresse ja Viherlaakso.Sello on näistä suurin ja sijaitsee Sellon kauppakeskuksessa.Myös Kauniaisten kirjasto on lähellä Sinua. Linkki Helmet.finna.fi kirjastokartta
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Kaunis maa -kappaleen nuotteja on tiedusteltu palvelussa aiemminkin ja tulos oli, ettei tästä kappaleesta ole nuottia saatavilla. Kappaleen on säveltänyt Matti Sihvonen. Saman nimisestä kappaleesta löytyy nuotteja, mutta se ei ole tämä Jamppa Tuomisen ja Esko Rahkosen esittämä laulu (en löytänyt tietoa, että Eero Aven olisi laulanut tätä), vaan Jarmo Jylhän ja Ilari Voiton sävellys.Aiemman vastauksen näet tästä linkistä.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Liisa ja Mirri. Runo sisältyy alakansakoulun lukukirjaan Lasten oma lukukirja (Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola). Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1958 ja sen jälkeen teoksesta on otettu uusintapainoksia).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.1708874?sid=5194291466
Kielikello-lehdessä on valaiseva artikkeli islantilaisista nimistä. Siinä kerrotaan mm. näin: "Islantilaisen nimi on hänen etunimensä. Varsinaisia sukunimiä on aika harvalla. Sukunimen paikalla käytetään isännimiä. Etunimen jälkeen tuleva Jónsson tai Jónsdottir kertoo siis, että kyseessä on Jónin poika tai tytär." Ja edelleen "Nimet aakkostetaan etunimen mukaan. Puhelinluettelosta nimet löytyvät etunimen perusteella. Kirjastot lajittelevat islantilaisten kirjailijoiden kirjat etunimien mukaan, mutta ulkomaalaisten teokset ovat sukunimien mukaan. Myös Suomen kirjastoissa islantilaisten kirjoittamat kirjat ovat usein etunimien mukaisesti."https://kielikello.fi/islantilaiset-nimet/Myös täältä voit lukea islantilaisista nimistä:https://…
Yleisradio on digitoinut osan vanhasta radioaineistostaan, ja yksittäisiä kouluradio-ohjelmia tai katkelmia voi löytyä Ylen Elävästä arkistosta sekä satunnaisesti Yle Areenasta.Laajin ja järjestelmällisin kokoelma kouluradio-ohjelmia löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Radio- ja televisioarkistosta. Radio- ja tv-arkiston tietopalvelu vastaa radio- ja tv-ohjelmia koskeviin kysymyksiin ja neuvoo aineiston käytössä.
Rahan arvo määräytyy kuntoluokituksen mukaan. Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2021: luettelo arviohintoineen -kirjan mukaan vuoden 1929 10 pennin kolikko on kuntoluokassa 10 (virheetön, täysin leimakiiltoinen) 18 euron arvoinen, kuntoluokassa 8 (ei kulumisen jälkiä, pinta ehjä, leimakiiltoinen, joskus lievästi patinoitunut) 8 euron arvoinenyleisimmin löydettävässä kuntoluokassa 6 (korkeimmissa kohdissa hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat terävät, ei leimakiiltoa) 1 euron arvoinen kuntoluokassa 4 (tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, lähes kaikki yksityiskohdat vielä selvät) ei merkittyä arvoa, kuntoluokassa 2 (sileähkö, yksityiskohdat epäselvät, reuna- yms. vikoja sekä mahdoll. korroosion jälkiä…
Suomalaista rekisteritietoa ihmisten pituuksista ei aikuisten osalta kattavasti ole. Puolustusvoimat on julkaissut tietoa varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituudesta ja painosta vuosina 1993-2024. Ajanjakso vastannee suunnilleen aikaa, jolta kysyjällä on tuntumaa. Nämä tiedot eivät tue ajatusta. Tiedot löytyvät täältä https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot
Runoa kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Koska runo on taideteos, sen kokija on yhtä tärkeä kuin itse teoskin. Yhtä oikeaa tulkintaa ei siis ole olemassa. Leinon runossa on nykyihmiselle vanhahtavia sanoja. Kielitoimiston sanakirjan mukaan puunto tarkoittaa punerrusta, kuumotusta tai kajoa.Lehvä tarkoittaa puun tai pensaan oksaa tuoreine lehtineen, lehtioksaa.Vehryt sanan merkitystä ei löytynyt, mutta voi ajatella että se on sukua sanalle vehreä, joka tarkoittaa rehevän, vehmaan vihreää ja vihantaa kasveista puhuttaessa eli tuoretta, vihreää, vihannoivaa.Runojen tulkintaan löytyy myös yleisistä kirjastoista tietokirjoja, joissa neuvotaan, mihin ruonoissa kannattaa kiinnittää huomiota. Selkeitä luettavia ovat esimerkiksi Tommi…
Helsingin kaupunginkirjaston hakuteoksista ei valitettavasti löydy viittauksia W. Böhtlingkiin; ei myöskään keskusvarastomme erikielisten geologian alaan kuuluvien teosten henkilöhakemistoista.
Internetistä osoitteesta http://worldroots.com/ged/max löytyy saksalaisia sukuja esittelevä sivusto ja sieltä Böhtlingk -suvun genealogiaa. Mikäli etsimänne W. Böhtlingk kuuluu samaan sukuun kuin kuuluisa sanskrit- tutkija Otto Böhtlingk, hänen lähisuvustaan näyttää löytyvän kaksikin Wilhelm -nimistä henkilöä, jotka ovat myös syntyneet Pietarissa. Genealogiassa ei mainita ammatteja tms., joten en pysty tällä perusteella identifioimaan henkilöä. Mikäli henkilöiden joukosta löytyy oikea Wilhelm, saatte tarvitsemanne tiedot sieltä.
Hei!
Ensin sinun täytyy mennä piki-verkkokirjastoon esim. Kangasalan kirjaston kotisivun kautta. Eli klikkaa Piki-kuvaketta. Vasemmassa laidassa keltaisella pohjalla lukee ylimmäisenä haku-klikkaa sitä, niin hakupohja avautuu. Kirjoita etsimäsi kirjan nimi tai sen alkua (harry potter ja f) nimeke-palkin perässä olevalle tyhjälle riville.Löytyneet teokset kohdasta klikkaa haluamasi kirjan kohdalla olevaa "saatavuus"-saraketta. (ko. kirjan kohdalla siinä lukee hankinnassa).Valitse kirjasto, johon haluat tehdä varauksen ja klikkaa hiirellä ruksi sen kirjaston kohdalle (rivin lopussa tyhjä ruutu).Kelaa sivua alaspäin, jolloin saat näkyviin painikkeen "tee varaus". Klikkaa sitä. Sinulta kysytään asiakastunnusta. joka on kirjastokorttisi numero…
