Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia teoksia: Vivian Gornick: Toisissamme kiinni ja Erikoisen naisen kaupunkiHelen MacDonald: H niin kuin haukka Hilary Mantel: Vain varjo häälyväinen Roxane Gay: Bad feminist James Baldwin: Kukaan ei tiedä nimeäni Caitlin Moran: Naisena olemisen taito Patti Smith: Ihan kakaroitaNina Barton: Elämän ohuet seinätPatrik Svensson: Ankeriaan testamentti ja Meren kutsuJos englanniksi lukeminen onnistuu, kannattaa tutustua Eve Babitziin. Maya Angeloun I Know Why the Caged Bird Sings on klassikko. Muita englanninkielisiä suosituksia: Annie Dillard: An American Childhood ja Ann Patchett: These Precious Days.Didionin tyyliä on kuvailtu englanniksi termillä "creative nonfiction",…
Keijo Kaivo-ojan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (tai "Hei! Kaikki tanssimaan humppaa") on olemassa nuotti, mutta ei sellaista nidettä, jonka voisi saada kirjastosta kotilainaksi. Musiikkiarkistossa on nuotti "Hei! Kaikki tanssimaan nyt humppaa" (Kalle Palonen, [1975]), johon sisältyy nimikappaleen lisäksi 9 muuta kappaletta. Kansalliskirjaston osalta tämän nuotin saatavuustiedot puuttuvat. Musiikkiarkistossa on myös kappaleen yksittäisnuotti (käsikirjoitus, valokopio).Finna-hakupalvelu:https://finna.fiMusiikkiarkisto:https://musiikkiarkisto.fi
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Valitettavasti vanhoja listoja ei ole enää mahdollista palauttaa. Uusia listoja on mahdollista tallentaa Helmet.finna.fi suosikkeihin. Listojen poistumisesta yritimme tiedottaa Linkki Helmet uutiset.
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista, mistä runosta tässä voisi olla kyse? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään Leadbellyn biisiä, jossa olisi laulettu "You might get better, but you never be good"."You Might Get Better, But You'll Never Get Well" löytyy kyllä, mutta Leadbelly ei ole tietääksemme levyttänyt sitä. Kyseessä on vanha jazz-biisi 1930-luvulta. Sen ovat levyttänyt Henry Allen Jr. And His Orchestra ja se löytyy Youtubesta.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista Corneliksen mainitseman laulun?
Tässä muutamia ehdotuksia:Aalto: Matkaopas keskiajan Suomeen, Takalo: Polkimilla, Tyson: Tähtitiedettä kiireisille nuorille, Adam Kayn teokset Kayn anatomia, Kayn kaikenmoiset keksinnöt ja Kayn poppakonstit sekä Joona Leppälän ZoneVD -sarja.
Finnan mukaan VHS-kasetti löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista sekä Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta. https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1466695 ja https://finna.fi/Record/elka.143411785002000_162997867390300?sid=5044099474https://kavi.fi/ ja https://elka.fi/
Peräkamarin pojalla viitataan kotitilalleen elätettäväksi jääneeseen naimattomaan mieheen (Kielitoimiston sanakirja 2012). Lapsuudenkodissaan asuvalle aikuiselle naiselle ei ole vastaavaa ilmaisua suomen kielessä. Ilmaisua ei ehkä ole tarvittu, koska ennen vanhaan naiset muuttivat pois kodeistaan joka tapauksessa, joko palvelukseen tai emännäksi toiseen taloon. Poikamiehet taas helpommin jäivät kotitilalleen. Joskus puhutaan vanhastapiiasta (vrt. vanhapoika) ja ikäneidosta, mutta ne eivät määritä sitä, asuuko henkilö omassa kodissa, vaan kyse on pelkästään naimattoman statuksesta.Em. ilmaisut ovat muuttuneet vanhahtaviksi avioliittoinstituution merkityksen muuttumisen myötä.
Jyrinkoski on niin harvinainen nimi (Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nykyisenä nimenä alle 10 henkilöllä), että suomalaisten sukunimien perushakuteos, Mikkosen & Paikkalan Sukunimet (2000), ei mainitse sitä lainkaan.Samainen hakuteos kertoo Jyrinki-nimestä seuraavaa: "Nimi saattaa hyvinkin liittyä jyristä-verbiin tai sanoihin jyrämä 'pieni koski, pyörre' ja jyrä 'jyrkkätöyräinen puro, syvä notko, jonka pohjalla on puro'." Nimen taustalla voi olla Mikkosen ja Paikkalan mukaan myös henkilönnimi Georgius (suom. Jyrki, Jyri). Ehkä Jyrinkoski-nimen tausta on johdateltavissa näille samoille lähteille?
Kyseessä voisi olla Yölinnun kappale Rakastun uudelleen. Siinä sanotaan: "Sillä tiedän että taas rakastun uudelleen". Se on julkaistu Yölinnun albumilla Maailma on kauneimmillaan (2018).
Näillä tiedoilla ei oikein tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin Evelyn Waugh'n romaaniin perustuva Brideshead Revisited eli Mennyt maailma vuodelta 1981. Se tosin esitettiin Suomessa jo vuonna 1982. Laurence Olivier näytteli 80-luvulla myös televisiosarjoissa Lost Empires, Wagner, Pietari Suuri ja Pompeijin viimeiset päivät , mutta ei sellaisessa sarjassa, jonka suomenkielisessä nimessä olisi paluu. Hän kuoli vuonna 1989.
Anna Kortelaisen kirja on tietokirjaksi luokiteltu, joten oletettavasti kirjassa esitetyt asiat perustuvat tutkimukseen ja faktoihin. Ja kyllä, Kammion sairaala on ollut olemassa. Helsingin kaupungin sivuilla on Pirkko Madetojan kirjoittama artikkeli Mielisairaan hoidon historiaa Helsingissä, jossa kerrotaan näin: "1900-luvun alussa Helsingissä toimi myös yksityisiä psykiatrista hoitoa tarjoavia laitoksia. Tunnetuin oli lääkärinleski Sofie Louise Lybeckin perustama hermo- ja mielitautisten sairaskoti, joka sijaitsi 1888–1904 Töölössä Kammion alueella. Kammiossa hoidattivat ongelmiaan mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Mika Waltari. Kammion sairaalasta tuli Hesperian sairaalan osasto 1950-luvulla ja 1962 sen toiminta loppui."Kammion…
