Suomen kirjastoista löytyy Elsevier's Concise Spanish Etymological Dictionary (Elsevier, 1985). Suomen kielellä vastaavaa ei tällä hetkellä ole.
Englanniksi on julkaistu myös ainakin Edward A. Robertsin kaksiosainen A Comprehensive Etymological Dictionary of the Spanish Language with Families of Words based on Indo-European Roots (Xlibris, 2014), mutta teosta ei löydy Suomen kirjastojen kokoelmista.
Olisiko kyseessä Kyösti Wilkunan "Viimeiset luostarinasukkaat". Se on julkaistu myös Koulun peruskirjasto -sarjassa eli on ollut koulujen käytössä.
Tässä kirjan saatavuustietoja Lapin kirjastoissa:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=wilkuna+viimeiset…
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet kirjaa. Ehkä se löytyy selaamalla Kirjasammon hakuja. En löytänyt, kun etsin yhdistelemällä hakusanoja, mutta ehkä yksittäisissä hauissa voisi tärpätä. Tässä hakutuloksia sekä linkki kansikuvahakuun.
Kirjasampo kuvakirjat traktorit, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20traktorit
Kirjasampo kuvakirjat Jaakko, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20Jaakko
Kirjasampo kuvakirjat Sulo, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kuvakirjat%20Sulo
Kirjasammon kansihaku punainen traktorit, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=punainen+traktorit&o=title_a…
Kirjasammon kansihaku, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Taiteilijanimiä ei voi varsinaisesti rekisteröidä itselleen, mikäli ei sitten saman tien perusta toiminimeä ja rekisteröi sitä kaupparekisteriin (tästä nimeämiskäytännöstä lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html sekä https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/yksinoikeusnimeen.html ). Jos joku on vakiinnuttanut itselleen tietyn taitelijanimen, yleisesti kuitenkin katsotaan että hänellä on siihen ns. moraalinen tekijänoikeus tai isyysoikeus ja siten myös mahdollisuus puolustaa sen käyttöoikeutta vaikkapa oikeusteitse. Asiasta on ainakin yksi korkeimpaan oikeuteen saakka mennyt ennakkotapaus, jota on lyhyesti kuvattu tässä artikkelissa: https://…
Hei, tässä muutama kirja, jotka löysin:Gavin Ciara: Lumikon uusi ystävä (2020)Kari Koski: Vaarin eläinkirja (2007)Ryhänen Eeva-Liisa: Me selkärankaiset: nisäkkäät (2012)Leppäniemi Jorma: Suomen eläimet: Näätä (2005)
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R.,…
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut):…
Kirja voisi olla Renate Kozikowskin Pikkunallet retkellä (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjaa etsiessä kannattaa huomata, että samalla nimellä on ilmestynyt myös Satukustannukselta pahvisivuinen kirja vuonna 1998 ilman tekijätietoja.
Kannaksen vapaaehtoisista linnoitustöistä 1939 löytyy tietoa WikipediastaKannaksen vapaaehtoiset linnoitustyöt – WikipediaRautu-seuran verkkosivuilla on myös luettavissa Veikko Vaikkisen artikkeli Karjalan kannaksen vapaehtoinen linnoittaminen 1939 vuodelta 2021https://www.rautu.fi/wp-content/uploads/2024/03/11-kannaksen-vapaaehtoinen-linnoittaminen.pdfArtikkelin lopussa on myös lähdeluettelo, josta voi löytyä lisätietoja asiasta.
Vuonna 1958 voimassa oli edustajanpalkkiosta annettu laki (233/1956), jonka mukaan ”edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa kuutta luokkaa alempaan palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. ”Tuohon aikaan valtioneuvosto vuosittain päätti viranomaisten palkkaluokista indeksikorotuksineen. Vuonna 1958 ylin palkkaluokka oli 43 ja kansanedustajille palkkiota maksettiin palkkaluokan 38 mukaisesti. Tämä tarkoitti 1 337 100 markan palkkaa vuodessa. Vuoden 2023 rahassa tämä tarkoittaa 39 208,28 euroa. Palkan todellisen ostovoiman vertaaminen tosin on erittäin hankalaa. Vuonna 1958 elinkustannusindeksi: 15 956.Vuonna 2023…
Lapin läänihallitustalo valmistui 1938 ja sijaitsi Korkalonkadun varrella sijaitsevalla tontilla. Vuonna 1939 lääninhallituksen rakennukseen kytkettiin viisikerroksinen virastotalo. Ennen vuotta 1944 valtion virastotalon ja Lapin lääninhallituksen kortteli sijaitsi noin sata metriä nykyisen virastotalon tontilta pohjoiseen. Talvisodan loppuaikana 2.2-19.3.1940 Lapin lääninhallitus toimi evakuoituna Pallas-hotellissa. Lapin Lääninhallitus toimi 19.9-15.11.1944 Kokkolan Grand-hotelliin evakuoituna.Lähteet:Enbuske, Matti. Rovaniemen historia vuoteen 1990. Rovaniemi, 1997- s.205.Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo. Lapin lääninhallitus. Rovaniemi, 2022.
Kuulostaisi jonkinlaiselta matrikkelilta tai veteraanikirjalta. Selailin matrikkelikokoelmaa, ja julkaisuajan ja tuntomerkkien puolesta mikään käsillä olevista teoksista ei täsmää aivan yksi yhteen tuntomerkkeihin, mutta erilaisia viimeistään 1970-luvulla ilmestyneitä, henkilökuvia sisältäviä tummasävyisiä suurikokoisia teoksia kullan- tai hopeanvärisillä kirjaimilla on ainakin seuraavia:(1949). Isänmaan puolesta: Talvisodassa 1939-40 kaatuneiden upseerien elämäkerrasto. WSOY.Paloheimo, O. (toim.) (1975). Suomen jääkärien elämänkerrasto 1975. Jääkäriliitto.(1974-1975). Suomalainen reservin upseeri: 1-4. Upseeriteos.Kyseessä voisi olla myös jokin 1972 ilmestymisensä aloittaneen Suomen rintamamiehet 1939-45 -sarjan osa. Useimmista…
En pysty tunnistamaan nimeä. Olisikohon Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista apua? Kirjaa voi tutkia Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Kirjan tiedot
Isommalla fonttikoolla painetut teokset löytyvät hakemalla "isotekstiset kirjat". Venäjäksi näitä ei juurikaan julkaista, joten emme ole voineet myöskään hankkia niitä kirjaston kokoelmiin. Kovakantisissa kirjoissa on yleensä suurempi fonttikoko kuin pehmeäkantisissa. Haku Kuolleet sielut venäjäksi Helmet-kokoelmastaIkävä kyllä kansallisessa e-kirjastossa ei näyttäisi ainakaan tällä hetkellä (10.1.2025) olevan Gogolin Kuolleita sieluja, vaikka siellä useita klassikoita löytyykin venäjäksi. E-kirjoissa fonttikoon voi säätää itselleen sopivaksi.
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista. Siksi taulua ja kuvassa olevaa signeerausta kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Suosittelen kääntymään esimerkiksi huutokauppojen puoleen, heiltä tällaisia asiantuntijoita löytyy.Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vinkattu esimerkiksi seuraavia huutokauppasivustoja:Bukowskin huutokauppa: https://www.bukowskis.com/fi/specialists Hagelstamin huutokauppa: https://www.hagelstam.fi/
Ensimmäisenä mieleen tulee (ehkä) tunnetuin esimerkki hallitsijasta, joka tapatti viestintuojan. Plutarkoksen Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksen mukaan Armenian kuningas Tigranes II Suuri (joko katkaisi pään tai) hirtätti viestintuojan, joka julkeni kertoa hallitsijalle roomalaisten sotajoukkojen Luculluksen johdolla lähestyvän. Toinen tunnettu tapaus oli Spartan kuningas Leonidas, joka historioitsija Herodotoksen mukaan vähät välitti persialaisten viestintuojien lähes pyhästä diplomaattistatuksesta.Lähteet: Plutarkhos. Kuuluisien Miesten Elämäkertoja. WSOY, 1989.Herodotos ja Edvard Rein. Historiateos. WSOY, 1964.
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.