Mikrofilmiltä ei voi hakea artikkeleita hakusanoilla. Mikäli artikkeli on julkaistu 1980-luvulla sanomalehdessä, sen etsimiseksi ei juuri ole muuta keinoa kuin selata mikrofilmejä. 80-luvun alkupuolen aikakauslehtiartikkeleista sen sijaan löytyy jo viitteitä artikkeliviitetietokannoista, joista voidaan hakea mm. aiheen mukaan. Tällainen tietokanta on esimerkiksi Aleksi, joka on käytettävissä kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Jos aiheesta on tallennettu artikkeliviitteitä tietokantaan, sieltä saadaan tieto missä lehdessä ne on julkaistu. Seuraavaksi täytyy sitten löytää kyseiset lehdet. Helsingin kaupunginkirjastossa 80-luvun lehtiä löytyy jonkin verran pääkirjaston varastosta Pasilassa. Yliopiston kirjasto säilyttää…
Schlieffen, Alfred von (1833-1913), saksalainen sotamarsalkka (1911), kreivi. Yleisesikunnan päällikkö 1891-1905. Hän kehitti edelleen Helmuth von Moltken sotasuunnitelmia ja piti parhaana vaihtoehtona kaksipuolista saarrostusta vihollisen tuhoamiseksi. Useamman rintaman sodan varalta S. suunnitteli Saksan päävoimien keskittämistä länteen ja siellä voimakkaan painopisteen muodostamista pohjoissiivelle, jolloin Ranskan vasemman siiven joukot saarrettaisiin ja työnnettäisiin Sveitsin rajaa vasten. Hän edellytti, että tämän murskaavan iskun jälkeen Ranska olisi valmis antautumaan muutamassa viikossa
Itärintamalla tulisi aluksi ryhmittyä pienemmin voimin strategiseen puolustukseen. Kun Ranska olisi antautunut, voimat käännettäisiin Venäjää…
Varmasti lainatuin ja varatuin kirja tänä vuonna on ollut Dan Brownin Da Vinci- koodi. Itse pidin kirjasta ja voin sitä kyllä suositella, erityisesti vähän erilaisista rikos/toimintaromaaneista pitävälle. :)
terveisin
Leena Salminen
Kustannusosakeyhtiö Tammesta kerrottiin, että Harry Potter ja Feeniksin kilta ilmestyy äänikirjana vuonna 2008, keväällä tai syksyllä. Tarkempaa ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Asiaa voi kysellä myöhemmin kustantamosta.
Kysy kirjastonhoitajalta - etätietopalvelu on tarkoitettu tietopalvelukysymyksiä varten. Tietopalvelua ei ole tarkoitettu aineiston paikantamiseen. Kyselemiesi teosten paikantamisen voit aloittaa tarkastamalla sijaintitiedot Plussa-aineistohausta, joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen 600 000 nimekkeen tietokanta. http://www.libplussa.fi/
Erityisesti englanninkielisiä kaupan alan teoksia kannattaa kysyä myös Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta Helecon-tietokeskus Leppäsuonkatu 9 E 00100 HELSINKI, kesän aukioloajat: 26.6.-17.8. ma-ti 12-19 ke-pe 9-15 la suljettu. p. 09-4313 8404 email: library@hkkk.fi
Lisäksi kannattaa selata kyseisten teosten osalta myös Helsingin yliopiston kirjaston…
Valitettavasti runon tekijää ei saa selville.
Se ei näytä olevan Julia Donaldsonin. Hän olisi varmasti ominut tekijänoikeudet ainakin omalla virallisella nettisivullaan.
http://www.juliadonaldson.co.uk/index.php
Tämän yhden runon löysin nimimerkillä kirjatoukka. Muut ovat joko nimetty tuntemattoman tekijän runoiksi tai jätetty kokonaan ilman tekijää.
https://theslytherinworld.tumblr.com/post/149424083949/fog-on-her-glasses-from-the-still-steaming-tea-a
Kaunis runo, jota ilmeisesti voi käyttää vapaasti.
Fog on her glasses
From the still steaming tea
A book in her hands
As she causally reads.
A catch in her breath
As the climax grows near
She is deaf to the world:
The book’s all she can hear.
She's completely lost now,…
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Keski-kirjastojen verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "monikieliset" noin 160 teosta. Lista ei valitettavasti ole kattava.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimii Monikielinen kirjasto, josta voi tilata kaukolainaksi eri kielistä kirjallisuutta. Monikielisen kirjaston kokoelmaa pääsee selaamaan Helmet-verkkokirjastossa, ohjeet siihen löydät Monikielisen kirjaston omilta sivuilta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto.
Rudi-nimistä runoilijaa ei löytynyt tietolähteistämme. Ethän sattumoisin tarkoita 1200-luvulla elänyttä persialaista runoilijaa nimeltä Rūmī? Käytettävissä olleista Rūmīn teoksista emme kuitenkaan tuota tekstin kohtaa valitettavasti löytäneet.
Tämä riippuu aivan järjestelmästä, jota keskustelupalsta käyttää. Esimerkiksi Wikipedian käyttämättä järjestelmässä keskustelut jäävät oletusarvoisesti näkymään, myös vanhat versiot niistä, mutta räikeästi loukkaavia kohtia voidaan laittaa piiloon, jolloin niitä näkevät vain ylläpitäjät. Asiasta löytyy lisää tietoa osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Piilottaminen.
Jos keskustelujärjestelmä poistaa keskustelun aivan kokonaan (toisin kuin Wikipediassa), se saattaa hävitä täysin lopullisesti. Tosin pelkkä poistaminen ei kadota tietoa palvelimelta, mutta jos palvelimen tallennustilaan kirjoitetaan muuta ja useaan kertaan, se saattaa olla lopullisesti tavoittamattomissa. Kiintolevyn tuhoamisen haasteellisuudesta kerrotaan…
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Unohtuneen PIN-koodin voi uusia Helmet-haun kirjautumissivulla, jos asiakastiedoissa on sähköpostiosoite. Toistaiseksi asiakkaan tietoturvan vuoksi uuden kirjastokortin ja ensimmäisen PIN-koodin saa vain esittämällä henkilötodistuksen kirjastossa.
Selvitämme parhaillaan muita mahdollisuuksia.
Suomen kansallismuseosta neuvottiin lähettämään taulusta valokuva johonkin huutokauppakamariin sinetin merkityksen arviointia varten. Sinetti voi liittyä taulun historiaan tai kertoa kehyksen historiasta.
Suomen kansallismuseolla on oma Kysy museolta -palvelu osoitteessa https://www.kansallismuseo.fi/fi/kokoelmat/kysy-musolta
Taideyliopiston Sibelius-akatemian ja kuudentoista konservatorion lisäksi kitaransoittoa voi opiskella pääaineena muutamissa ammattikorkeakouluissa, kuten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Metropoliassa. Lisäksi Suomessa on useita kansanopistoja, joissa voi opiskella kitaransoittoa päätoimisesti.
