Etsit lomaketta kyselyn teettämiseen yrityksen sisäisistä palveluista ja henkilöstötyytyväisyydestä. En tarjoa sinulle valmista lomaketta, mutta esimerkiksi kahta seuraavaa raporttia, jotka on tehty haastattelututkimusmenetelmällä kohdistamalla kysely henkilökunnalle, voinet käyttää pohjana omaa kyselylomakettasi laatiessasi. Raportit ovat: Terveysasemien asiakaspalvelu- ja neuvontatyö -- henkilökuntakyselyn tulokset -- ' Asiakas on ykkönen' / Terveysasemien kehittämisprojekti, 1999, Helsingin kaupungin terveysviraston raportteja, sekä Yrityksen menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi / toimittanut Kaija Tuomi,2000;Työterveyslaitoksen tutkimusraportti, joka koskee metalliteollisuuden ja vähittäiskaupan alaa.
Tutkimushaastattelun tekemistä…
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Suuren osan kaskelotin pään yläosasta täyttää spermaseettielimeksi nimetty ainutlaatuinen vahamuodostuma. Ruumiinlämpöisenä se on koostumukseltaan suurimmaksi osaksi kirkasta öljyä. Valaan sukeltaessa lämpimistä pintavesistä syvemmälle kylmyyteen öljyn lämpötila laskee ja se jähmettyy vahamaiseksi massaksi. Aiemmin vahaa luultiin eläimen siemennesteeksi, ja tähän virheelliseen käsitykseen kaskelotin englanninkielinen nimi sperm whale perustuu.
Lähteet:
Uusi zoo : suuri eläinkirja. 2, Nisäkkäät 2
Maailman eläimet. Nisäkkäät 1
John P. Rafferty, How did the sperm whale get its name | https://www.britannica.com/story/how-did-the-sperm-whale-get-its-name
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Aykroyd, Peter: Nuorten taitovoimistelu
Hämäläinen, Raili: Taitavaksi voimistelijaksi
Tikkanen, Jouko: Temppuja telineillä
Soitto urheilukirjastoon http://www.stadion.fi/Urheilumuseo/kirjasto/kirjasto.html
osoitti, että heiltä löytyy aiheeseen liittyviä kirjoja, mutta
uutta aineistoa vähemmän. Urheilukirjaston käyttö on kaikille avointa.
Ensimmäinen runo on Lauri Pohjanpään Kalajuttu. Se on ilmestynyt runoilijan kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Toinen runo on Uuno Kailaan Hyttynen ja muurahainen. Se löytyy mm. seuraavista teoksista:
Kailas, Uuno : Punajuova (1933) s. 92
Eläinrunojen kirja (1997) s. 201
Pieni aarreaitta 3 (1993) s. 233
Rudolf Koivun runokirja (1991) s. 55
Tunteellinen Siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (1994) s. 55
Asia ei ole mitenkään helppo tai yksinkertainen. Paras aihetta käsittelevä teos lienee Arja Turusen tutkimus "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" : naisten päällyshousujen käyttöä koskevat pukeutumisohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889-1945 (Suomen muinaismuistoyhdistys, 2011). Vaikka teoksen pääpaino on lehtien analysoinnissa, siinä on paljon housujen käyttämiseen liittyvää taustatietoa.
Turunen viittaa teoksessaan siihen, että varhaiskristillisessä kirjallisuudessa ja legendoissa housuja käyttäneisiin naisiin suhtauduttiin positiivisesti, ja naisen jopa nähtiin voivan nousta korkeammalle henkiselle tasolle vain ikään kuin muuttumalla mieheksi ja häivyttämällä…
Tällä hetkellä henkilöt, jotka voisivat antaa juridisesti pätevän virallisluontoisen lausunnon asiasta, ovat lomalla.
Epävirallisesti kerrottakoon, että kirjastojen poistokirjoja näkee usein kirppu- ja kierrätystoreilla myynnissä. Kirjasto ei asiaan reagoi, koska kirjojen omistusoikeus on siirtynyt niiden ostajalle tai saajalle. Ne eivät siis kuulu kirjastolle enää. Kirjan iällä tai hankinta-ajankohdalla ei ole väliä. Näin maallikkona en näe estettä ostettujen tai saatujen kirjaston poistokirjojen eteenpäin myymiselle.
Etsimääsi kirjaa en valitettavasti löytänyt mistään kirjastoluettelosta. Kirjaa voisit tiedustella Turun oppimateriaalikeskuksesta, jonka yhteystiedot löytyvät tästä osoitteesta http://oppimateriaali.turku.fi/ Tältä sivulta voit myös hakea aineistoa, mutta luultavasti sitä lainataan vain Turun alueen kouluihin.
Käytettävissä olevan alan kirjallisuuden ja Internet-lähteiden perusteella ei tarkkaan selvinnyt, mikä Koskelan Jussin saaman mitalin myöntäjä olisi voinut olla. Yksi mahdollisuus on tosiaan maaseudun voimakkaiden järjestöjen eli maanviljelys- ja talousseurojen valtakunnallinen yhteistyöelin Suomen Maatalousseurojen keskusliitto, joka oli perustettu samoihin aikoihin kun Jussi Koskela sai mitalinsa.
Toinen mahdollinen mitalin myöntäjä olisi voinut olla Suomen Talousseura, joka on myös palkinnut ansiomitaleilla talouselämässä kunnostautuneita kansalaisia jo vuodesta 1799. Mitalit ovat tulleet mm. ”maamiesuutteruudesta” ja palkituista moni on saanut kunnianosoituksensa juuri uudisraivauksesta. Tuukka Talvion teoksessa Suomen mitalit 1799-…
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien…
Postin verkkosivujen mukaan kuluttaja/käteisasiakkaat eivät saa Postin kautta lähettää vaaralliseksi aineeksi luokiteltuja aineita tai esineitä postilähetyksinä. Vaarallisiksi aineiksi luokitellaan muun muassa palavat nesteet, esim. parfyymit/hajuvedet.
Ks. tarkemmin Postin verkkosivuilta.
http://www.posti.fi/henkiloasiakkaat/hinnatjaohjeet/kielletytlahetykset…
Kaupallisista kuriiri- ja logistiikkayrityksistä esim. DHL kehottaa verkkosivuillaan ottamaan yhteyttä turvallisuusneuvonantajaansa vaarallisten aineiden osalta, jollaisiksi mm. havuvedet voidaan luokitella.
http://www.dhl.fi/fi/express/lahettaminen/ohjeita_lahettamiseen/vaarall…
Kustannuksista saa tietoa palvelujen tarjoajilta.
Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä.
Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa.…
Espoon tanssiopisto järjestää eri puolilla Espoota lasten tanssi- nimistä liikuntaa myös alle kouluikäisile lapsille. Espoon tanssiopiston toimisto p. 09-4552495 klo 9-15, http://www.espoontanssiopisto.fi/
Espoon kaupungin verkkosivuilta http://www.espoo.fi voi napsauttaa vasemmasta yläpalkista Espoon palvelut- valikkoa, jossa on vaihtoehto Liikunta. Sieltä pääsee urheiluseurarekisteriin. 5- vuotiaille ei näyttänyt siellä olevan paljonkaan tarjolla. Kirjastosta saa liikuntatoimen esitteitä, mm. Liikkuva Espoo- nimistä julkaisua, josta voi saada lisätietoja. Liikuntatoimen keskus on lähettänyt kirjastoihin myös Anna palautetta- lomaketta, jonka avulla voi kysyä, kiittää ja moittia sekä antaa ehdotuksia. Kysyä voi myös joko sähköpostilla…
”Suomen kielen perussanakirja” (2. osa; Valtion painatuskeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”puu” taipuu samalla tavalla kuin ”maa”. Monikon genetiiville on kaksi vaihtoehtoista taivutusmuotoa: ”puiden” ja ”puittein” (vrt. ”maiden” ja ”maitten”). Omistusliitteen lisäämällä taivutusmuodoiksi saadaan siis ”puideni” ja ”puitteni”. Molemmat siis käyvät.
Die besten 100 schlager des jahrtausends -cd-kokoelmaa ei löytynyt Suomesta (Frank - kirjastojen monihakupalvelu osoitteessa: http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/).
Seuraavat saksalaisen iskelmämusiikin kokoelmat löytyvät:
Das gibt's nur einmal : [Äänite]. 60 Jahre deutscher Schlager. Vollersode : Bear Family Records, p1991 (Äänitykset 1930-1989)
Deutsche Schlager : 20 originale 1969. Hamburg : Polydor, p1997. (Äänitykset 1968-69)
Voit kysyä levyjä kaukolainattavaksi oman kirjastosi kautta. Das gibt's nur einmal -cd löytyy mm. Tampereen alueen kirjastosta, Deutsche Schlager -cd Lahden alueelta.
Sana sysy, sysyyn sekä sen tavallisempi variantti ilmauksessa yhteen/samaan syssyyn merkityksessä 'yhteen läjään; yhtä soittoa, yhtäjaksoisesti' ovat luultavasti samaa perua kuin verbit sysätä ja sysiä. Sysätä-verbin merkityksiä ovat 'lykätä, työntää, tuupata' ja murteissa myös 'hangata, hieroa'. Sysiä-verbillä taas on merkityksiä 'tuuppia, töniä, syrjiä'. Myös suomen lähisukukielistä löytyy samaa perua olevia sanoja, joilla on myös samankaltaisia merkityksiä.
Syssymmällä-muodosta löytyi hieman juttua Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/syssymmalla.36711.news
Syssymmällä on puhekielinen ja tyyliltään arkinen muoto ajanilmauksesta syksymmällä, jonka merkitys on 'myöhemmin syksyllä'. Ilmauksella…
Seuraavista voisi olla apua:
Kurki, Hannu: Luetaan tiilenpäitä ja täytetään ristikoita? Lukija ja kirjastonkäyttäjä vankilassa. Tampere , 1990. Tukimus vankien kirjastonkäytöstä ja harrastuksista löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta
Turunen, Katariina: Kaikuvien askelten aika. Tietosanoma, [1998]. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu ; 1998, 6
ISBN 951-885-154-9 Vankilakirjastonhoitajan muistelmateos, joka on saatavana myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista http://www.helmet.fi
Toivanen, Tiina: Säännöksiä ja näkemyksiä Suomen vankilakirjastoista : vapausrangaistusideologinen näkökulma Tampere , 1998. (Informaatiotutkimuksen pro gradu) Tampereen yliopiston kirjasto.
Prison libraries: Library Association guidelines for…
Tämä Saukin sanoittama versio ("On hiljaisuus, vuorilla usva käy) on tosiaan nuottina paljon harvinaisempi kuin Kerttu Mustosen sanoittama versio ("Käy vuorten taa päivä jo uinumaan"). Viola-tietokanta tuntee vain kaksi nuottijulkaisua, jotka löytyvät vain Kansalliskirjaston kokoelmasta, josta ei anneta lainoja, vaan nuottia on tultava paikan päälle katsomaan.
* Mandshurian kummut ; Soittajapoika ; Tiet ; Kaupunki kauaksi jää (Scandia 1962)
* Venäläisiä kansanlauluja (Scandia, 1977) - tämä on sisällöllisesti sama kuin vuoden 1962 kokoelma.
Jos kysyjä tavoittelee vain laulun nuotteja, sanoitusversiolla ei pitäisi olla suurtakaan väliä, sillä molempia tekstejä lauletaan samalla melodialla. Nuotit sävelmään löytyvät esimerkiksi "Suuresta…
