Hei
Lappeenrannan pääkirjastossa on ajoittain toiminut vapaaehtoisvoimin suomenkielen kielikahvila. Tänä keväänä 2024 kerho on peruttu vetäjän estymisen vuoksi. Valitettavasti emme tiedä milloin kerho mahdollisesti jatkaa toimintaansa.
Erkki Ahosen teosta Tänään ei paljon tapahdu (1961) ei näytä olevan lainattavissa oman kirjastoalueesi kokoelmista. Kirjaa on muualla Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Erkki Ahonen: Tänään ei paljon tapahdu Finnassa 25.1.24
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53342
Sitaatti on Leena Krohnin teoksesta Rapina (1989). Katkelma löytyy teoksen kolmannesta osasta Silmän hiljaisuus, kappaleesta, jonka otsikko on Kieli on kolmas silmä, sivulta 103.
Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Benjamin Hoffin kirjoittama, Ernest H. Shepardin kuvittama teos The tao of Pooh on Erik Frykmanin ruotsintamana nimeltään Tao enligt Puh (1993, lisäpainos 1995).
Tao enligt Puh Helmet-kirjastoissa
Paljon riippuu siitä, mitä taivaankannessa näkyy. Jos esimerkiksi kuu tai aurinko näkyy kuvassa, voidaan tästä jo mahdollisesti päätellä jotain: esimerkiksi auringon tietyt sijainnit suhteessa kuvaajaan ovat mahdollisia ainoastaan tietyillä leveyspiireillä. Useiden taivaankappaleiden - kuten tähtien - näkyminen kuvassa lisää mahdollisuutta määrittää tarkka sijainti huomattavasti, sillä tällöin on mahdollista arvioida taivaankappaleiden sijainteja suhteessa toisiinsa, eikä ainoastaan suhteessa kuvaajaan.Seuraavassa artikkelissa on sinua mahdollisesti kiinnostavaa tietoa erään tähtitieteilijän pyrkimyksistä arvioida esimerkiksi taideteosten ja historiallisten tapahtumien sijainteja taivaankappaleiden ja ajankohtien asettamien reunaehtojen…
En valitettavasti löytänyt tietoa pelin suomeksi dubatusta versiosta. Löysin yhden suomalaisen arvostelun pelistä vuodelta 1991, mutta peliin viitataan arvostelussa ainoastaan "Spellboundina". (Linden, T., Nirvi, N., & Alho, S. (1991). Pc-pelit: 1991. Erikoislehdet, s. 85.)Muistaisikohan kukaan pelejä 1990-luvulla harrastaneista lukijoistamme kyseisen pelin suomenkielistä versiota?
Hei,vuonna 1908 perustettu Vallilan kirjasto aloitti toimintansa osoitteessa Itäinen Viertotie 39, joka nykyisin on Hämeentie 101. Lisää tietoa kirjaston vaiheista saat esimerkiksi Marjut Kiannon kirjasta Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908–1998: Vallilan kirjasto 90 vuotta.Helmet-Finna:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1034107?sid=4792660025
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Tuottajien näkemyksiä kauppojen halpamerkeistä ja tuotteisiin liittyvästä tulonjaosta voi lukea esimerkiksi seuraavista verkkoartikkeleista:https://www.apu.fi/artikkelit/maitotilallinen-pyytaa-kuluttajia-valttamaan-kauppojen-omia-tuotemerkkeja https://yle.fi/a/74-20084890 https://www.suomenuutiset.fi/moni-maataloustuottaja-tuottaa-ruokaa-ilman-palkkaa/
En valitettavasti löytänyt mistään nallejen nimiä, mikäli niillä on ollut nimet. Kermansaven astiatuotantokin on loppunut jo vuonna 2011, joten tehtaaltakaan ei voi kysyä. Ehkä joku palstan lukijoista tietää nimet?
Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa.
Tässä muutamia ehdotuksia:Aalto: Matkaopas keskiajan Suomeen, Takalo: Polkimilla, Tyson: Tähtitiedettä kiireisille nuorille, Adam Kayn teokset Kayn anatomia, Kayn kaikenmoiset keksinnöt ja Kayn poppakonstit sekä Joona Leppälän ZoneVD -sarja.
Kyse lienee Maksim Gorkin kertomuksesta Laulu myrskylinnusta.Kerttu Kyhälä-Juntusen suomennos sisältyy teokseen Ihmisen synty (Rodzenie celoveka, 1983).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1262475?sid=5065947390Jalmari VIrtasen suomennos vuodelta 1936 on luettavissa alla olevasta linkistä.https://fi.wikisource.org/wiki/Laulu_myrskylinnusta
