ASKO-tietokoneiden ePress-tietokannan lehdistä voi tulostaa sivun tai aukeaman. Voi myös rajata lehtileikkeen selainohjelman leikkaustyökalun avulla. Rajatun lehtileikkeen voi kopioida ja esim. siirtää toiseen ohjelmaan.
.
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tuon alueen purjehdus- ja satamaopasta. Haku muiden yleisten kirjastojen kokoelmista tuotti myös ainoastaan alueen maiden matkaoppaita.
Voisiko olla kyseessä kansanlauluksi määritelty Leipuri Hiiva, https://finna.fi Youtubesta löytyy laulusta eri esityksiä, pätkä yhdestä löytyy esim. tästä, https://www.youtube.com/watch?v=BLQJrtAkYl0
Kaikista hyvinvarustetuista suomalaisista kirjastoista löytyy Armas Järnefeltin alkujaan kamariorkesterille säveltämä Berceuse jonain versiona. HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä sävellyksestä 152 viitettä, joista tosin osa on nuotteja ja osa saman esityksen eri levytyksiä. Viitteiden alussa ovat orkestreriversiot, sitten tulee lauluversioita ruotsiksi, sitten lukuisia sovituksia eri kokoonpanoille ja lopuksi lauluversioita suomenkieliseen tekstiin Uinu, uinu lapsi armainen. Näistä voi sitten valita mieleisensä. Tai voi selailla tämän linkin takana olevaa 84:ää osumaa, jotka ovat kaikki CD-levyjä. Ne eivät valitettavasti ole yhtä hyvässä järjestyksessä kuin tuon ensimmäisen haun tulokset, mutta nämä ovat kaikki CD-osumia.
Heikki…
Enontekiön alueella puhutaan pohjoisaamen kieltä. Kilpisjärven Saana on pohjoissaameksi Gilbbesjávrri Sáná.
Järvi-sanan perusmuoto on pohjoisaamessa jávri. Genetiivimuoto jávrri.
Nuotti löytyy kyllä HelMet-kokoelmasta, tässä suora varauslinkki https://luettelo.helmet.fi/record=b2046780~S9*fin. Myös Helsingin kokoelma on nykyään ns. kelluva kokoelma, joka tarkoittaa sitä, että yksittäisen kirjaston kappale jää yleensä siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Tämä nuotti on viimeksi palautettu Oulunkylän kirjastoon. Varaamalla sen saa kuitenkin haluamaansa kirjastoon.
Heikki Poroila
Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee paljon tilastoja synnytyksistä ja synnyttäjistä, mutta tietääkseni kysymääsi tietoa lasten ikäerosta ei ole avoimista lähteistä saatavilla.
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
Kaarina Valoaallolta ilmestyy uusi teos tänä keväänä Poesia-kustantamolta. Voisit lähettää viestisi kirjailijalle kustantamon kautta.
Osuuskunta Poesian yhteystiedot löydät täältä:
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
Hei
Olet lähettänyt kysymyksesi Kirkkonummen kirjastoon, joka ei ole kuulu Helmet-kirjastoihin, joten en voi vastata kysymykseen onko korttisi poistettu käytöstä vai ei. Kehotan sinua ottamaan yhteyttä johonkin Helmet.kirjastoon. Jos haluat varata Kirkkonummen kirjaston kokelmasta kirjoja sinun tulee käyttää Kirkkonummen kirjaston korttia.
Anglonormanneista kertovia kirjoja Finna.fi -tietokannasta:
Hugh M. Thomas (2003): The English and the Normans: ethnic hostility, assimilation, and identity, 1066-c.1220
Douglas, David Charles (2002): The Normans
Legge, Mary Dominica (1963): Anglo-Norman literature and its background
Digitalisoituja, suoraan verkosta luettavia teoksia:
C.H. Haskins (1916) : The Normans in European History
https://archive.org/details/normansineuropea00haskuoft/page/n6/mode/2up
L.E. Menger (1904): The Anglo-Norman Dialect
https://archive.org/details/anglonormandial00menggoog/page/n7/mode/2up
Kirja on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja sen voi jo varata tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2431219?lang=fin. Voit toki myös soittaa minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalveluun tai käydä kirjastossa paikan päällä, jolloin henkilökunta tekee varauksen puolestasi.
Habbo Hotel on suunnattu yli 13-vuotiaille, joten se ei ole varsinaisesti ainakaan pienten lasten paikka.
https://help.habbo.fi/hc/fi/articles/219884907-Mik%C3%A4-on-Habbo-Hotel-
Tässä kirjoitusmerkein:
二零一四年九月八日
二零零九年五月八日
tai
2014年9月8日
2009年5月8日
Tiedot antoi:
Riikka Leskinen
Pedagoginen informaatikko
Helsingin kaupunki
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Keskustakirjasto Oodi
En ikävä kyllä löytänyt kyseistä dokumenttia kirjaston kokoelmista. Aiheesta on tehty dokumentteja 1980-luvun jälkeenkin, mutta näitäkään dokumentteja ei ole saatavilla suomenkielisillä teksteillä. YouTubesta löytyy jonkin verran aihetta käsitteleviä minidokumentteja:
https://www.youtube.com/results?search_query=georgia+guidestones
Kirkes-kirjastoista löytyy useita teoksia nimekkeellä Hiukset. Voit selata hakutuloksia tästä linkistä https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=hiukset&type=AllFields#k…. Varauksen voit tehdä suoraan verkkokirjastossa ja noutaa haluamastasi kirjastosta.
Hei,
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Itkonen, Joki ja Peltola, 1975, s.1623) mukaan 'vallettua' sana on lähellä lounaismurteinen valli-sanaan. Kirjan mukaan vallettua-sanaa käytetään Kustavissa ja tarkoittaa 'aaltoilla, lainehtia'. Sanan pohjana on todennäköisesti ruotsinkielen sana 'svall' (hyrsky, tyrsky, hyöky, kuohu) tai 'svalla' (tyrskyä, hyökyä, kuohua).
Lähde: Erkki Itkonen, Aulis J.Joki ja Reino Peltola: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V. Sarjassa Lexica societatis fenno-ugricae XII, 5. Helsi 1975. Suomalais-ugrilainen seura.
