Soitin on latinalaisamerikkalaisiin lyömäsoittimiin erikoistuneen Latin Percussion -yhtiön perustajan Martin Cohenin kehittelemä "vibraslap". Se syntyi, kun rumpali Bob Rosengarden pyysi Cohenia kehittämään soittimen, jolla voisi korvata perinteisen hevosen leukaluusta tehdyn ja kalkkarokäärmeen kalistuksen tavoin ääntelevän tehostesoittimen.
Latin Percussion täytti 50 vuotta! | Riffi
Percussion How To: Vibraslap w/ Mark Shelton - YouTube
Hämeenlinnan kirjaston kautta tilatuista kaukolainoista voi lähettää uusintapyynnön kotisivultamme löytyvällä verkkolomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tarkistus?pa_ulid=6&pa_ullang=0.
Kaukolainat voi uusia myös kirjastojen asiakaspalvelupisteissä tai puhelimitse.
Voisiko olla kyseessä Jalmari Finnen Kiljusen herrasväki? Kirjasammossa voit tutkia kuvauksia kirjoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kiljusen%20herrasv%C3%A4ki.
Kansanedustajat eivät ole töissä, vaan luottamustehtävässä kansalta saadun valtakirjan voimalla, ja siitä heille maksetaan palkkiota, ei palkkaa.
Lomaoikeus liitetään normaalisti palkkaan ja se perustuu työsopimukseen, jossa vuosilomalaki otetaan huomioon. Kansanedustajat eivät siis ole lomalla, vaan he ovat istuntovapaalla.
Vaalikauden istuntosuunnitelma (eduskunta.fi)
Saksalaisilla on sotilashautausmaansa, joita hoitaa Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistys. Sankarihaudoiksi niitä ei kutsuta. Saksalaisten tapa muistaa sodissa kaatuneita on monimutkainen ja siihen liittyy voimakkaita syyllisyyden tunteita. Aihe on edelleen herkkä. Wehrmachtista vaalittiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen mielikuvaa sotarikoksiin sekaantumattomana organisaationa, mutta ns. puhtaan Wehrmachtin myytti murtui 1900-luvun lopulla uusien tutkimusten myötä.
Lähteitä:
German War Graves Commission - Wikipedia
How Germany remembers the world wars - BBC News
Myth of the clean Wehrmacht - Wikipedia
The virtuous Wehrmacht : crafting the myth of the German soldier on the Eastern Front, 1941-1944 |…
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
Maamme maahanmuuttopolitiikkaa (ml. turvapaikanhakijat, humanitaarinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen) ohjataan kolmella tavalla: hallituksen poliittisilla päätöksillä, Euroopan unionin yhteisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla sekä kansainvälisillä sopimuksilla.
Aloitan viimeksi mainitusta.
Oikeus turvapaikkaan on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen vuonna 1948:
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Käytännössä ihmisoikeusjulistuksen sisältö on tältä osin saatettu voimaan pakolaisten oikeusasemaa koskevalla yleissopimuksella (1951), jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1968:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2
Alun perin Suomi oli tehnyt…
TEKIJÄ Scarry, Richard
TEOS Pikku Pelle Puputti / teksti Marjatta Kurenniemi ; kuvitus Richard Scarry
PAINOS 5. painos - [Uusi painos] 2004
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1990
ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 20 cm
Olisikohan kaipaamasi kirja yllämainittu. Kirjan viimeisessä kuvassa pupuisä auttaa pupupienokaisia nukkumaan kerrossänkyyn.
Etsin Finna.fi:stä hakusanoilla suomi, ruotsi, sanakirjat sekä rajasin valmistusvuoden välille 1700 - 1830. Tuloksissa olivat ainakin sanakirjat Lyhykäinen Suomen ja Ruotsinkielen sanakirja (G.W. Wirenius, 1827) ja Yxi lyhykäinen sana-kirja, latinan, ruotzin, saxan ja suomenkielellä, nuoruden hywäxi sen luonnollisen järjestyxen jälken erinomaisihin charihin koottu ja tryckihin annettu (Henricus Matthiae Florinus, 1633-1705). Edellinen on saatavilla ainakin Kansalliskirjastossa erikoislukusaliin tilattava ja jälkimmäinen Tampereen pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Tässä lyhennetty linkki Finnan hakutuloksiin: http://bitly.ws/Cst4
Lähteet:
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Kuvaus tapahtumasta löytyy kirjasta Junkkari, Tuomo: Köyliön varavankila - suovankilasta ja sotavankileiristä teollistuneeksi avovankilaksi (Köyliön varavankila, 1997).
Kirjan tiedot Finna-palvelussa https://finna.fi/Record/helka.9910024333506253?sid=2994309558
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, mikäli joku siellä tietäisi. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Sitaatti on Leena Krohnin teoksesta Rapina (1989). Katkelma löytyy teoksen kolmannesta osasta Silmän hiljaisuus, kappaleesta, jonka otsikko on Kieli on kolmas silmä, sivulta 103.
Välitän toiveesi Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle.
Voit myös itse esittää hankintatoiveen Helmet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kyseessä on Eeva-Liisa Mannerin runo Ikkuna kokoelmasta Jos suru savuaisi : Elokuun runot, ja muitakin (1968, Tammi).
Voit lukea runon myös teoksesta Eeva-Liisa Manner: Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot (toim. Tuula Hökkä, Tammi, 1999, s. 399).
Salla Simukan romaani Punainen kuin veri löytyy helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä äänikirjana vain cd-formaatissa. Helmetin ellibskirjaston e-kirjakokoelmassa sitä ei ole. https://www.ellibslibrary.com/collection
Kaupallisten palvelutarjoajien äänikirjavalikoimasta teos on kuunneltavissa.
Hei,
Tämä onkin laajempi kysymys. Täytyi hyödyntää Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen jäsenen tietämystä. Hänen tuumailunsa oli seuraavanlainen:
Kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. 70-luvun romahduksen syiksi on esitetty laiduntavan karjan vähentymistä ja yksipuolisen viljanviljelyn lisääntymistä etenkin Etelä-Suomessa. Samaan aikaan villi hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjen käyttö ( DDT) sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Viiniviljelyksillä tuhoa aiheuttaneiden parvien hävittäminen talvialueilla etenkin Ranskassa. Uudelleen runsastuminen on tosiasia ja sitä monin paikoin rajoittaa pesäpaikkapula. Pönttöjä pitäisi laittaa ja peltojen läheisiä lehtimetsiä säästää (tikankolot). Myrkkyjen käytön vähentyminen…
Taksvärkkiliike syntyi Ruotsissa vuonna 1961 ja Suomeen liike rantautui pian tämän jälkeen vuonna 1967. Taksvärkkiliike sai alkunsa nuorten halusta osoittaa globaalia solidaarisuutta heikko-osaisia kohtaan, ja Suomen ensimmäinen taksvärkkikeräys keräsikin rahaa Peruun. Taksvärkkitoiminta on Suomessa edelleen aktiivista ja suuri osa kouluista osallistuu siihen vuosittain. Usein taksvärkkikeräykseen osallistutaan nimenomaan kysyjän mainitsemien siivousoperaatioiden kautta.
Taksvärkkiliikkeen historiasta ja toiminnasta voi lukea lisää keräystä Suomessa koordinoivan kansalaisjärjestö Taksvärkki ry:n nettisivuilta.
Hei,Kirjastolla ei ole nuotinnusohjelmia käytettävissä, mutta cd-levyllä olevan musiikin nuotintamiseen voisi kokeilla esimerkiksi MelodyScanner-ohjelmaa: Melody Scanner - Automatic Music Transcription App!. Ohjelmaa voi kokeilla ilmaiseksi, mutta käyttörajoitus tulee aika nopeasti vastaan, joten käytännössä tämä on maksullinen sovellus.Kannattaa tutustua myös ilmaiseen avoimen lähdekoodin ohjelmaan MuseScore: Ilmainen sävellys- ja nuotinnosohjelmisto | MuseScore. Siihen tosin syötetään musiikki midi-koskettimistolla.
1. Helmetin etusivulla klikkaa Uutuudet.2. Vasemmasta reunasta avaa Päägenre ja valitse Tietokirjallisuus.3. Avaa Genre ja valitse Elämäkerrat.4. Näet kaikki elämäkerrat, jotka on lisätty Helmetiin kuukauden sisällä. Kohdassa Uutta Helmetissä voit valita jonkin muun aikarajauksen. Klikkaa valmista rajausta (esim. Viimeiset 3 kk) tai kirjoita päivämäärä kenttään Alkaen ja klikkaa suurennuslasin kuvaa.
Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua…
