Philippe Fixin Severin-kirjoista on suomennettu vain Severi tyrmää Severin (Séraphin contre Séraphin, 1970) ja Severin kielletyt seikkailut (Defense de lire Seraphin, 1971). Le Merveilleux Chef-d'oeuvre de Séraphin -teosta ei valitettavasti ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kysymys on varsin laaja, Helmet-haku antaa suuren määrän vaihtoehtoja:https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kaunokirjallisuus&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=japani&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=kissat&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&limit=20Kyseessä voisi olla vaikkapa Kissavieras, Matkakissan muistelmat, Kissa, joka suojeli kirjoja, tms.
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005).
García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Suomen kirjallisuuden käännöstietokannan mukaan Suomussalmen sankarit -kirjaa ei ole käännetty millekään kielelle eli ei myöskään ruotsiksi.LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Nimikirjoista ei Amarisa nimeä löydy. Vauvan-nimen-merkitys sivustolla kuitenkin kerrotaan, että kyseessä on heprealainen nimi ja merkitys on Jumalan antama.https://www.vauvan-nimen-merkitys.com/n/Amarisa
Finnasta löytyy yksi kuva kirkko-ohjaksista. Se on putkilomainen pirtanauha. Pirtanauhoihin löytyy joitain ohjeita, mutta juuri kirkko-ohjaksien (tai kirkonohjaksien) ohjeita ei löytynyt.Finna.fi: Kirkko-ohjakset (kuva) https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32465?sid=4998373595
Merkityksen "itsepalveluna käytettävä myynti- tm. laite" (Kielitoimiston sanakirja) lisäksi automaatti-sanalla voidaan viitata ns. automaattiravintolaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan automaatti on myös "ruokala, jossa asiakas itse noutaa annoksensa (us. tarkoitusta varten rakennetuista laitteista), automaattiruokala". Esimerkiksi vuonna 1915 tällaisia automaattiravintoloita oli Helsingissä useita: Ab. Automat Centrum Oy, Hallitusk. 17; Ab. Automat Bulevard, Bulevardink. 3, Automat Esplanad, P. Esplanaadink. 41; Ab. Automat Union, Unionink. 26; Grand Automat, Korkeavuorenk. 45; Oy. City-Automaatti Ab., Kaivok. 8, haaral. Erottaja 11. (Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1915).
Suomeksi netti ei lausetta löytänyt, mutta englanniksi "Life dictates its own unwritten laws to man"' ja venäjäksi «Жизнь диктует свои неписаные законы?» hakien viite löytyi.Se on Mihail Šolohovin kirjasta Hiljaa virtaa Don. "Life dictates its own unwritten laws to man. With- in three days Yevgeny went again to Aksinya at night, and she did not refuse him." Linkki hakutulokseen
Kuohukerma on pastöroitu, vispikerma taas hieman rasvaisempi, vähälaktoosinen ja iskukuumennettu, ja säilyy pidempään. Vaahtoutumisominaisuuksilta kuohukerma vaahtoutuu nopeammin, mutta vispikermasta saadaan aikaiseksi kestävämpi, tiivis vaahto. Kuohukerman vaahto ei kestä lämpöä yhtä hyvin kuin vispikerman vaahto.En löytänyt sanakirjoista eri sanaa kuohu- ja vispikermalle ruotsiksi. Joissakin käännöksissä kuohukermasta puhutaan pelkkänä kermana "grädde" ja vispikermalle on varattu sana "vispgrädde", mutta yleisemmin molemmat termit kääntyvät sanalla "vispgrädde".Ruotsia äidinkielenään puhuva voisi tietää näille jonkin eroavan termin.
Voit palauttaa kirjan postin kautta, mutta olet vastuussa kirjasta siihen asti, kunnes se käsitellään kirjastossa. Voit lähettää osoitteeseen:Palautus:Helsingin kaupunginkirjastoKaukopalveluPL 5240100099 HELSINGIN KAUPUNKIkaukopalvelu@hel.fipuh. 040 334 9472Kirjan mukana pitää olla saatteena asiakkaan nimi, puhelinnumero ja sähköposti osoite.
Kyseessä on varmaankin Niccolò Ammaniti. Hänen teoksensa Juhla alkakoon (Che la festa cominci, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, 2011) sopii hyvin kuvaukseesi.https://www.finna.fi/Record/piki.3081683?sid=5095667839Ammanitilta on suomennettu kaksi muutakin teosta, Minä en pelkää (2004) ja Taivaan ja maan väliltä (2007). Nämäkin on suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä.https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ammaniti
New Scientist -lehden vuosikerta 1982 löytyy Kuopion Varastokirjaston kokoelmista. Varastokirjaston aineistoa voi tilata kaukolainana omaan lähikirjastoon. Lähde: Finna.fi: New Scientist https://finna.fi/Record/vaari.195822?sid=5126245977
Tällä hetkellä VHS-kasettien digitointi onnistuu vain Tapiolan ja Pasilan kirjastoissa. Niissäkin videot täytyy ensin tallentaa DVD R-levylle. Jos haluat tallenteet tikulle tai pilveen, voit siirtää ne myöhemmin DVD-aseman kautta. Tapiolan kirjastoPasilan kirjasto
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa kasvinsuojelusta luomutuontannossa. Ensisijaisesti rikkakasveja, kasvitauteja ja tuholaisia torjutaan laji- ja lajikevalinnalla, viljelykierrolla, viljelytekniikoilla ja tuhoojien luonnollisilla vihollisilla. Lisäksi rikkakasvien torjuntaan voidaan käyttää esimerkiksi harausta, kitkemistä ja liekitystä. Näiden keinojen lisäksi voidaan käyttää luomutuontoon hyväksyttyjä aineita, jos tuhoojakohtaiset torjuntakynnykset ylittyvät. (https://www.ruokavirasto.fi/teemat/luomu/luomumaatilat/luomukasvit/Luom…)Luettelo sallituista aineista löytyy osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/luomutilat/lannoite-ja-torjunta-aine/kasvinsuojeluaineet-2025a.pdf. Taulukosta selviää myös kunkin…
