Vanhin myllyn pelilauta on löydetty egyptiläisen temppelin kattolaatoista. Arvioidaan, että se kaiverrettiin laattoihin noin 1400 vuotta ennen ajanlaskun alkua.Lähteet:Kotilainen, Jukka. "Hakumenetelmien vertailua myllypelissä". Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022."Nine men's morris"
Kollega arveli että runo voisi olla jokin muunnelma Hanhiemon loruistakin löytyvästä kansanlorusta missä eukko asuu kengässä lapsineen ja toisinaan hiiri ”Hiirulaisen hieno maja, oli vanha kenkäraja”, mutta tarkistin nämä ja ne menevät aika eri tavalla, yhdistävää vain kengässä asuminen ja asukkaiden suuri määrä. Välitin viestisi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kysyjän etsimää runoa?
Helsingin Sanomissa 18.5.1961 löytyy sivun verran artikkeleita Amerikka tänään -näyttelystä, joka on ollut avoinna Messuhallissa 26.5.-11.6.1961. Niissä ei kuitenkaan ole kuvia mainitsemistasi koneista, sen sijaan jonkin verran kerrotaan vaatteiden valmistukseen liittyvistä koneista, Myös 1.6.1961 numerossa on juttuja näyttelystä ja 29.5.1961 on kuva koneesta, joka kokoaa paperiarkkeja ja monisteita.Ylen Vintissä on artikkeli näyttelystä, Elävässä arkistossa on kuunneltavissa juttu avajaisista.Finlandia-katsaus 524 näyttää kuvia näyttelyn avajaisista. Se on nähtävissä Finnan kautta. Kavista voi kysyä muuta filmimateriaalia, kavi@kavi.fi.Helsingin kaupunginmuseolla saattaa olla aineistoa messuista, sieltä kannattaa kysyä lisää,…
Päivä oli keskiviikko. LähteetViikonpäivälaskuri: https://krimaka.net/viihde/viikonp%C3%A4iv%C3%A4t/viikonp%C3%A4iv%C3%A4…Kalenteri 1936: https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1936
Valitettavasti en löytänyt tuota artikkelia hakusanoja yhdistelemällä. Finna.fi palvelusta löytyy 369 kpl Pekosen lehtiartikkeleita.Kenties artikkeli on jollain muulla kielellä? Linkki Finna-hakutulokseen.
Satiirinen sarja on Pekka Kostiaisen säveltämä laulusarja Lauri Viidan runoihin. Tekstit ovat yksittäisiä runoja Viidan Betonimylläri-kokoelmasta; Viita ei ole niitä ryhmitellyt tai nimennyt erilliseksi kokonaisuudeksi.
Kyllä voit. Kuhmoisten kirjasto, kuten myös Saarijärven kaupunginkirjasto kuuluvat samaan Keski-kirjastot -nimiseen kimppaan. Kimpan sisällä aineisto kulkee asiakkaalle maksutta kirjastojen välillä. Voit lainata aineistoa mistä tahansa Keski-kirjaston kirjastosta ja palauttaa sen mihin tahansa kimpan kirjastoon. Kaikissa Keski-kirjastojen kirjastoissa käy sama kirjastokortti. Keski-kirjastoihin kuuluvat kirjastot aukioloaikoineen voit tarkistaa keski.finna.fi -sivuston etusivulta Aukioloajat-otsikon alta.
Hei,löysin Helmet-kirjastojen hakukoneesta osoitteesta helmet.finna.fi 54 tietokirjaa Suomen lamasta 1990-luvulla. Sieltä löytyvät esimerkiksi nämä kirjat:Krugman, Paul; Raivio, Jyri (kääntäjä) – Lama: talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot (2009)Kiander, Jaakko; Vartia, Pentti – Suuri lama: Suomen 1990-luvun kriisi ja talouspoliittinen keskustelu (1998)Keurulainen, Marita – Elämää perheinä 1990-luvun Suomessa (1998)Blomberg, Helena; Hannikainen, Matti; Kettunen, Pauli – Lamakirja: näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen historiallisiin konteksteihin (2002)Kajander-Ruuth, Sanna; Andelin, Jussi (haastateltava) – Laman lapset: mitä meille tapahtui? (2021)Kivikuru, Ullamaija; Aslama, Minna – Laman julkisivut: media, kansa ja…
E-kirjastosta voi lainata muutamia käsityökirjoja ja käsityölehtiä. Käsityölehdistä E-kirjastossa on saatavilla tällä hetkellä esimerkiksi Taito-lehti ja Kotiliesi käsityö. Myös joissakin muissa E-kirjaston tarjoamissa aikakauslehdissä on muun muassa neuleohjeita. E-kirjaston tarjoamat käsityökirjat löytää, kun valitsee E-kirjaston etusivulta kohdan Aikuisten tietokirjat ja painaa ”Lisää” ja sitten valitsee kohdan Harrastukset ja koti ja painaa ”Lisää”. E-kirjasto toimii tällä hetkellä mobiilisovelluksena, jonka voi ladata oman mobiililaitteensa sovelluskaupasta. E-kirjaston ”Asetukset”-välilehden takaa löytyvän palautelomakkeen (Anna palautetta) kautta voi lähettää hankintaehdotuksia. Kaikkia teoksia ei ole kuitenkaan saatavilla E-…
Tarkoitatko ehkä laulua "Olin pyörteissä" tai "Olin pyörteissä maisten huvien"? Laulu alkaa: "Olin pyörteissä maisten huvien" (tai "Olin pyörteessä maisten huvien"). Säkeistöjen määrä eri julkaisuissa vaihtelee seitsemästä kahdeksaan, "Waloa kohti" -lehdessä (01.10.1923) säkeistöjä on kymmenen.Sävelmä on ruotsalaista alkuperää ja alkuperäinen sanoittaja on Axel (Oskar Henrik) Schager. Laulun ruotsinkielinen nimi on "Uti nöjdens". Laulu sisältyy useaan eri julkaisuun ja sanoitukset eroavat hiukan toisistaan. Suomenkielisen sanoittajan nimeä ei nuoteissa mainita, mutta esimerkiksi Eija Merilän ja Helka Hynnisen äänitteiden tiedoissa sanoittajaksi on merkitty Oskari Jalkio. Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.…
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Selvittäessään ja kerätessään tietoja työnhakijasta rekrytoivan työnantajan on noudatettava lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, jossa on säädelty seikkaperäisesti, millä perusteella ja minkälaisia tietoja työnhakijasta voi kerätä ja tallentaa, sekä miten ne tulee hankkia.
Lähtökohtaisesti rekrytointiin liittyen työnantaja voi kerätä ja tallentaa työnhakijasta vain työnhakuun ja työhön suoranaisesti liittyviä tarpeellisia asioita. Samoin työhaastattelutilanteessakin työnhakijalta voidaan kysyä vain suoranaisesti työnhakuun ja työhön liittyviä tarpeellisia kysymyksiä.Työnantajan on kerättävä henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää tietoja muualta, on hänen hankittava…
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Tarja Varjosen teos Rakkauden majatalo (2017) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta teosta ei saa kotilainaan. Muuallta Suomessa teosta on jokunen kappale. Sinun kannattaa siis tehdä kaukopalvelupyyntö joko alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella tai kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelu on maksullista. Lista maksuista löytyy niin ikään linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lukuvinkkejä Helmet-lukuhaasteen eri haastekohtiin, kuten tähän kyseiseen haastekohtaan, voi löytää esimerkiksi kirjallisuusaiheisista blogeista.
Monet bloginpitäjät osallistuvat lukuhaasteeseen ja antavat vinkkejä eri haastekohtiin. Vielä tosin ei välttämättä löydy juuri tähän kohtaan vinkkejä mutta blogit päivittyvät suht tiheään.
Hyviä ja kiinnostavia kirjablogeja löytyy useita mutta esimerkiksi blogit Hemulin kirjahylly, Sivumerkkejä, ja Kirjoihin kadonnut osallistuvat tämän vuoden lukuhaasteeseen.
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Om det är frågan om namnet Carjalain så tycks det vara en version av namnet Karjalainen https://www.myheritage.fi/names/niilonpoika_carjalain.
Till exempel i boken "Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet" kan man hitta mera information om namnet Karjalainen.
Om det är frågan om varifrån släkten har kommit till Vörå så på nätet hittar man människor som hette Carjalain och bodde i Vörå Miemoisby https://www.enges.org/gene/bok.php?fil=cb_1750-56#id1181
Man kunde försöka få mera information från Vörå släkt- och hembygdsforskare http://www.voraslaktforskare.fi/.
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
