Kirjastoista ei löydy S Merikarttaa cd-muodossa. Suomen navigointiliitto myy paperimuotoisia merikarttoja, mutta ei cd:nä. Heiltä löytyy paperimuodossa S Saimaan kanava –merikartta.
Tietojemme mukaan cd-merikarttojen valmistus on lopetettu.
Netistä löytyy kyllä erilaisia maksullisia sovelluksia nobiililaitteisiin.
Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä…
Hei,
valitettavasti nuotteja ei ole lainattavissa elektronisina aineistoina kirjastokortilla. Netistä löytyy kuitenkin paljon nuotteja, joiden tekijänoikeuden ovat vapautuneet, eli yleensä kun tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta. Näihin aineistoihin löytyy linkkejä esim. Musasto-blogista https://musasto.wordpress.com/category/nuotteja-netissa/ tai hakemalla Finna- hakupalvelusta: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FMus…
Eri piparminttupastilleissa voi olla ainesosina merkistä riippuen ainakin sokeria, luontaisia aromeja (piparminttua, mentolia), stabilontiainetta, luonnollista minttuaromia ja anista. Näiden ainesosien mahdollisista kasvihapoista ei löytynyt tietoa.
Hiilikuitu on hiiltä miltei kokonaan, mutta ei ihan. KEVRA mainitsee sivullaan hiilikuituna
kuidun, jonka hiilipitoisuus on 95-99 %.
Hiilikuitu esiintyy yleensä jonkin toisen materiaaalin lujitteena.
https://kevra.fi/tuotteet/lujitteet/hiilikuitu/
Hei! Kiitos kysymyksestä 'Kysy Kirjastonhoitajalta' -palveluun.
Hauska kuulla, että Digitalkkari -palveluita on kaivattu.
Helsingin kaupunginkrjastolla ei ole pariin vuoteen ollut enää varsinaisia Digitalkkareita, jotka ovat olleet Datanomi -opiskelijoita. He ovat suorittaneet kirjastossa opintoihinsa liittyvän palkattoman työssäoppimisharjoittelujakson.
Digitalkkareita tarjoavia opiskelijoita ovat olleet Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitos (SLK), Omnia ja Keuda. Tällä hetkellä kirjastoihin ei ole otettu/tarjottu datanomi-opiskelijoita harjoittelijoiksi. Vaikka näitä harjoittelijoita ei olekaan, on myös kaikki muu kirjastossa tarjottu opastustoiminta hyvin vähäistä.
Myöskään muut pääkaupunkiseudun kunnat…
Mahdatko tarkoittaa varattuja kirjoja? Asiakastiedoistasi näkyy, että lauantaina 14.11.2020 varaushyllyn selvityksen yhteydessä yksi varauksesi on poistettu, koska sen viimeinen noutopäivä oli ollut perjantai 13.11.2020. Kysymyksessäsi puhut kuitenkin saapuneista kirjoista monikossa; muita peruttuja varauksia kuin tämä yksi ei siis kuitenkaan ole (paitsi yksi, jonka olet itse perunut jo 20.8.2020).
Helpointa on vain tehdä uusi varaus tästä teoksesta, jota et noutanut ajoissa. Teosta on muutamissa kirjastoissa hyllyssä, joten saat sen varmaankin pian.
Prinsessa Ruusunen on ollut saatavilla kuvateoksena vuonna 1942. "Kokoelma Grimm veljesten saksalaisia satuja", ilman kustantajaa tai muita tietoja on ilmestynyt 1930-1944. Tieto Fennicasta.
Vuonna 1948 ilmestyi Martti Haavion kertoma ja Eeli Jaatisen kuvittama lumoavan kaunis kuvakirja "Prinsessa Ruusunen". Kirjasta tuli hyvin suosittu ja siitä otettiin useita painoksia. Voisiko tämä olla kysymäsi teos? Tieto Onnet-tietokannasta.
Shan sarjaa on suomentanut kustannusosakeyhtiö Tammi ja ainakaan vielä tämän kevään luetteloissa viidettä osaa ei ole. Neljäs osa suomennettiin vuonna 2004, joten viidettä voi tietysti jo odottaa. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Tammeen ja toivoa Trials of Death -kirjan suomentamista.
Tammen sivut löytyvät helposti vaikkapa Googlen avulla ja sieltä saa yhteystiedot.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on sivulla http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx myös arkisto, josta voi hakea vastauksia jo aiemmin esitettyihin kysymyksiin. Sieltä löytyy tietoa myös Merja ja Marvi Jalosta, kun kirjoittaa nimen hakukenttään muodossa Jalo, Merja; Jalo, Marvi.
Yleisesti ottaen esimerkiksi Makupalat-sivustolta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508… saa linkkejä kirjallisuusaiheisiin internetsivuihin. Myös tavallisella Google-haulla saa usein kelvollisia hakutuloksia puhumattakaan siitä, että kirjastossa paikan päällä on käytettävissä kirjallisuuden hakuteoksia.
Annie Dalton on syntynyt Dorsetissa Englannissa vuonna 1948. Seuraavilta sivuilta löydät tietoa, vaikka ei ehkä aivan noin yksityiskohtaista. Tietoa kirjailijasta löytyy mm. kustantaja Harper Collinsin internetsivulta https://www.harpercollins.com/author/cr-123997/annie-dalton/ ja Kirjasampo.fi:ssä teoksista
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub530186a-8eed-4fed-be3c-a…
Vantaalla ei ole kirjastoissa lakiapupalvelua, mutta Myyrmäkitalossa on ollut lakiapupalvelua joka kuukauden toisena torstaina. Palvelussa on kuitenkin nyt kesätauko. Palvelu alkaa toimia taas syksyllä ja siitä kannattaa kysyä tarkemmin elokuun lopulla Myyrmäkitalosta puh. 839 35455 tai 83935457.
Töölön kirjastossa tarjoaa ilmaista oikeusapua taas syksyllä Helsingin asianajajien yhdistys. Siitä kannattaa kysellä loppukesästä Töölön kirjastosta puh. 3108 5025.
HelMet-aineistohaussa näkyy valitettavasti jonkin aikaa myös aineisto, jota ei enää ole saatavissa kirjastoissa. Videot eivät kestä ikuisesti eikä aina ole mahdollisuutta hankkia uutta tilalle.
Elokuvaa on vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten sen voi kaukolainata (maksu 4 €).
Kaukopalvelupyyntö:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaikista hyvinvarustetuista suomalaisista kirjastoista löytyy Armas Järnefeltin alkujaan kamariorkesterille säveltämä Berceuse jonain versiona. HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä sävellyksestä 152 viitettä, joista tosin osa on nuotteja ja osa saman esityksen eri levytyksiä. Viitteiden alussa ovat orkestreriversiot, sitten tulee lauluversioita ruotsiksi, sitten lukuisia sovituksia eri kokoonpanoille ja lopuksi lauluversioita suomenkieliseen tekstiin Uinu, uinu lapsi armainen. Näistä voi sitten valita mieleisensä. Tai voi selailla tämän linkin takana olevaa 84:ää osumaa, jotka ovat kaikki CD-levyjä. Ne eivät valitettavasti ole yhtä hyvässä järjestyksessä kuin tuon ensimmäisen haun tulokset, mutta nämä ovat kaikki CD-osumia.
Heikki…
Löydät Helmetin cd-muodossa olevat äänikirjat seuraavasti. Kirjoita Helmet-hakuun sana äänikirjat. Helmet-haun löydät alla olevasta linkistä. Rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineistotyypin mukaan CD-levyihin. Tämän lisäksi voit rajata hakua vielä esimerkiksi kielen ja genren mukaan, tieto- tai kaunokirjallisuuten ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole…
