Olisikohan kyseessä Katri Savolaisen vuonna 1963 ilmestynyt nuortenkirja Tyttö Mijas-vuorelta?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Suomalaisturistit tapaavat Espanjassa vaalean tytön, jolla on kaulassaan Kalevalakoru. He ryhtyvät selvittämään tytön alkuperää, ja selviää, että nyt espanjalaisperheessä asuvat tytön suomalaiset vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. Suomalaiset järjestävät Elan Suomeen isovanhempiensa luo, ja vähitellen tyttö alkaa tunnistaa tuttuja paikkoja."Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastoTYTTÖ MIJAS-VUORELTA | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Käännös tähän tuutulauluun voisi todennäköisesti löytyä Hanhiemon iloinen lipas runokokoelmasta. Kyseessä on hyvinkin vanha tuutulaulu, joka ensimmäisen kerran julkaistiin 1700-luvulla juuri edellä mainitussa Hanhiemon runokokoelmassa. Liitän mukaan linkin, mistä voit halutessasi lukea lisää aiheesta. Linkki Wikipedia artikkeliin aiheesta: https://en.wikipedia.org/wiki/Rock-a-bye_BabyKäännös menee näin: "Tuuli puuta keinuttaa, oksilla on kehto sulla. Keinu lapsi kehdossasi, tuuli tuutii tuutilulla. Lintu uinuu oksallaan, laulu nukkuu linnun suussa, lehdet hiljaa kahisevat tussa lullaa puussa."Tämän on riimitellyt Kirsi Kunnas ja löytyy kokoelmasta nimellä Tuutulaulu, tästä linkistä pääset näkemään kirjan Lastu-…
Tätä kysymystä on kysytty meiltä jo aiemmin.Käytännössä tavaramerkin tai yrityksen nimen tms. hakeminen ja rekisteröinti tapahtuu Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) kautta.Kannattaa siis ottaa yhteyttä suoraan PRH:n asiakaspalveluun ja kysyä sieltä neuvoa ja tarkempia ohjeita.Yhteystiedot PRH:n asiakaspalveluun: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot.html Lähteet:https://www.suomi.fi/palvelut/tavaramerkin-hakeminen-patentti-ja-rekisterihallitus/9d580c6f-ba1e-41b3-b053-a5109bf3ff46https://www.prh.fi/fi/aineettomatoikeudet/tavaramerkit.html https://www.prh.fi/fi/yrityksetjayhteisot/yritystennimet.html https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-voi-rekisteroida-taiteilijanimen-itselleen?language_content_entity=fi
Valitettavasti en löytänyt juuri tuota runoa. Kirjallisuuden ystävien Facebokissa on pohdittu samaa. Ehdotuksina Eeva-Liisa Manner, Yrjö Kokko, Katri Vala, Otto Manninen ja Tommy Taberman.Tabermanin runo Lennä, lennä hetken tulinen lintu tuli myös mieleeni. Voisiko runo olla hieman tuntemattomamman runoilijan. Mieleeni tuli Ylen Sanoita linnunlaulu kilpailu, jonka tuotos julkaistiin verkossa viime vuonna. Se voisi olla myös radio-ohjelmassa aiheena? Linkki Sanoita linnunlaulu kokoelmaan.Ehkä joku palstan lukijoista voi muistaa peremmin ja kommentoida?
Tietoja saattaa löytää Siirtokarjalaisen tie -nimisestä henkilöhakemistosta. Kirjasarja on 4-osainen ja siinä on mukana erillinen osoiteluettelo vuoden 1970-1971 asuinpaikkojen mukaan. Mikäli isäsi ja ukkisi ovat antaneet tuohon kirjasarjaan tietojaan, sieltä saattaa löytyä lähtöpaikkakunta ja sotien aikaiset evakkopaikkakunnat.
Nopeuden mittayksikön fps (foot per second) voit muuttaa m/s esimerkiksi osoitteessa:
http://www.digitaldutch.com/unitconverter/ tai
http://www.convert-me.com/en/
1 fps on 0.3048 m/s (meter per second)
Turhan aikaisten uusimisien aiheuttamia eräpäiviä ei voi korjata jälkikäteen. Uusimiskertoja Helmet-verkkokirjastossa on yhteensä viisi, jonka jälkeen lainassa olevat niteet tulee palauttaa johonkin Helmet-kirjaston pisteeseen.Mikäli niteistä ei ole varauksia, ne on uudelleen lainattavissa. Käyttösääntöihin ja verkkoasiointiin liittyviin yksityiskohtiin voit tutstua seuraavan linkin kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kuningatar Viktoriasta löytyy ainakin seuraavat suomenkieliset kirjat:
Strachey, G. Lytton: "Kuningatar Viktoria" (1927)
Tingsten, Herbert: "Viktoria ja viktoriaanit" (1966). Tämä teos käsittelee sekä kuningatarta että viktoriaanista aikaa.
Lisäksi löytyvät seuraavat englanninkieliset teokset:
Strachey, Lytton: "Queen Victoria" (1984)
Duff, David: "Albert & Victoria" (1972)
Bolitho, Hector: "The reign of Queen Victoria" (1949)
Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät ainakin Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Tämä vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-arkistosta.
Hei!
Viime vuonna (2018) Jarno Hietalahti on julkaissut teoksen Huumorin ja naurun filosofia. Kirjassa käsitellään huumoria ja naurua useasta eri näkökulmasta. Kirja sisältää myös laajan luettelon alan kirjallisuudesta sekä katsauksen akateemiseen huumorintutkimukseen. Tästä kirjasta on hyvä aloittaa.
Finna-tietokannasta (www.finna.fi) naurua käsitteleviä opinnäytetöitä voi katsota tästä. Google Scholar -palvelu etsii myös verkosta tieteellisiä julkaisuja. Tästä näet Google Scholarissa tehdyn haun sanoilla humor laughter. Voit muokata hakua tarpeesi mukaan, mutta tästä saat jo käsityksen naurusta tehdyistä tutkimuksista.
Helmet-kortin haltijana sinun ei tarvitse rekisteröityä. Jos sinulla on voimassaolova kirjastokortti, pääset Helmet sivuston kautta lehtipalveluun suoraan. Kun haluat lukea lehtiä kotoa tai muualta kirjaston ulkopuolelta, sinulta kysytään kirjastokortin numero (Library card number). Kirjoita riville numero kirjastokortistasi.
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
FISE, joka on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta perustettu voittoa tavoittelematon yritys, ylläpitää rakennusvirhepankkia. Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, joka sisältää tietoa toteutuneista rakennusvirheistä.
Alla linkit lisätietoon ja rakennusvirhepankkiin:
https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/fisen-rakennusvirhepankki-edistaa-virheista-oppimista.html#fffb9780
https://fise.fi/rakennusvirhepankki/
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
Yksittäisistä lukioista, oppikouluista tai yhteiskouluista on kirjoitettu runsaasti historiikkeja, mutta kokonaistilastoa tai selvitystä vanhimmista lukioista ei löytynyt. Wikipediasta löytyy luettelo Suomen lukioista, ja sen kautta pääsee tietoon monen lukion perustamisvuodesta, mutta kaikista ei tätä tietoa löydy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_lukioista
Hei!
Teidän kannattanee ottaa yhteyttä useampiin ammattimaisiin taiteen arvioitsijoihin. Ehkäpä joku heistä tunnistaa taiteilijan tai pystyy ainakin arvioimaan taulun rahallista arvoa. Tässä pari tahoa, joita voisitte kokeilla:
http://www.bukowskis.com/home_valuation
http://www.antiikkiliikewanhaelias.fi/
https://www.hagelstam.fi/
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista. Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Toki jos teoksen saamisella on kiire, se ei välttämättä auta asiaa.
Toinen mahdollisuus Helmet-kirjastojen kautta on tehdä kaukopalvelupyyntö. Lisää kaukopalvelukäytännöistä löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
