Erkki Ahosen teosta Tänään ei paljon tapahdu (1961) ei näytä olevan lainattavissa oman kirjastoalueesi kokoelmista. Kirjaa on muualla Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Erkki Ahonen: Tänään ei paljon tapahdu Finnassa 25.1.24
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53342
Petri Tanskanen on tutkinut viestintäalan ammattiliittojen historiaa. Taitureista tietotekniikkaan - välähdyksiä viestintäalan ammattiliiton historiaan löytyy verkosta luettavaksi, https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/137629440762800/file/97de3185-6b10…
Siinä kerrotaan, että vuoden kirjapainoala siirty 1968 alusta lähtien ansiotasoa alentamatta viisipäiväiseen työviikkoon ensimmäisenä ammattialana Suomessa uuden työehtosopimuksen mukaisesti. Lisäksi Tanskanen toteaa, että muilla teollisuuden aloilla 40 tuntiseen työviikkoon siirryttiin vasta vuoden 1970 alusta lähtien.
Voisiko kyse olla Kyllikki ja Saara Villan yhdessä kirjoittamasta kirjasta Äidin lokikirja (Like, 2013). Kirja kertoo useista matkoista, joita äiti ja tytär tekivät yhdessä. Matkoista kaikkein pisin johti Siperian läpi Japaniin, sieltä Hawajilla ja Panaman kanavan kautta Karibialle ja sieltä Eurooppaan. Olisiko tämä kaipaamasi kirja?
https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2137879?sid=4648782417
Kirjavinkit : https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/aidin-lokikirja/
Topeliuksen Lukemisia lapsille suomentajia ovat Viljo Tarkiainen, Valter Juva ja Ilmari Jäämaa, mutta yksittäisen runon suomentajaa en löytänyt. Suomentajat on mainittu esimerkiksi Lukemisia lapsille III -teoksessa (1993), josta löytyy runo Taivaan lapset: https://finna.fi/Record/outi.355783?sid=4740814642
K. K. Alongin Kevätuhrit-trilogian ensimmäinen osa alkaa juuri kuvailemallasi tavalla. 15-vuotias Jade herää pimeässä metrossa Sörnäisissä, ja kaikki hänen ympärillään ovat kuolleita. Myöhemmin hän tapaa muutamia saman kokeneita nuoria, ja yhdessä he aloittavat matkan kohti tuntematonta. Ensimmäisen kirjan kansi on vihreä.Trilogia kokonaisuudessaan:KevätuhritAnsassaPakenijat
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)…
Kulttuuria kaikille sivustolta löytyy ruotsinkielisiä kulttuuripaikkoja ja tapahtumia. Linkki sivulleSvenska centralarkivet listaa myös ruotsinkielisiä yhdistyksiä. Linkki sivulleFinlands svenska litteraturföreningar sivusto esittelee ruotsinkielisiä kirjallisuusyhdistyksiä. Linkki sivulleSvenska litteratursällskapet i Finland on myös Suomessa toimiva kirjallisuusyhdistys. Linkki sivustolle
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Hei!Pääkirjaston musiikkiosastolla, vanhan kirjastotalon toisessa kerroksessa, sijaitsee digitointipiste jossa on mahdollista katsella CD- levyn sisältöä ja tallentaa tarvittaessa muistitikulle. Voit varata digitointipisteen käyttöösi osoitteessa varaamo.turku.fi. Palveluun kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja pin- koodilla. Digitointipiste on mahdollista varata max. neljäksi tunniksi ja opastusta on tarjolla arkisin klo 10-16.
Tässä muutama ehdotus kirjoista, jotka käsittelevät paimentolaiskulttuureja tai alkuperäiskansoja:Nura Farah: Aurinkotyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Lena Lundberg: Sade https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8970Petter Sairanen: Naali kulki tundran halki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14956Jane Johnson: Saharan tytär https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…J. M. G. Le Clézio: Autiomaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6347Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%…
Deborah Levyn kirjassa Mitä en halua tietää on seuraavanlainen ajatus (s. 124): ”Jos kuvittelin etten ajatellut menneisyyttä, menneisyys ajatteli minua.”
Etsiskelimme nimitystä näille pikkuhahmoille, mutta emme löytäneet sellaista. Finto.fi:n kaunokirjallisuuden kuvailuun erikoistunut sanasto KAUNO - fiktiivisen aineiston ontologia - Finto tarjoaa kaunokirjallisuuden kuvailussa käytetyn sanaston, mutta esimerkiksi rooleja tutkimalla ei löytynyt muuta nimitystä kuin sivuhenkilöt. Henkilö, toimija - KAUNO - Finto -listaus.
Helmet-kirjastoissa haku fasismista ja Italiasta tuotti seuraavia tuloksia:Italian vaaralliset kytkökset: fasismi, mafia ja Venäjä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2533286?sid=4959098987 Käsky on täytetty: historia, muisti ja verilöyly Roomassa 1944 https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2086125?sid=4959108461Italia Mussolinin johtamana https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1270679?sid=4959108461
Yksi työntekijöistämme ehdotti että kyseessä voisi olla C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirja, joka aloittaa Lewisin kirjoittaman Narnia -sarjan. Kyseisessä teoksessa neljä lasta kulkee vaatekaapin kautta Narniaan, jossa he Aslan -leijonan kanssa taistelevat Valkeaa Velhoa (myöhemmissä suomennoksissa Valkoista Noitaa) vastaan. Valkea Velho voi taikasauvallaan muuttaa ihmiset ja eläimet kiveksi. Jos joku velhoista enemmän tietävä osaa kertoa vielä muita vaihtoehtoja, niin voi kommentoida alle.
Tässä sitaatissa oli valitettavasti sen verran vähän tarttumapintaa, ettei sen paikantaminen onnistunut; edes kontekstia ei sen perusteella voi varmasti päätellä – kyse voi olla osasta proosateosta tai kirjettä tai vaikkapa haastattelussa esitetystä ajatuksesta.