Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Kolikossa/mitalissa on kuvattuna ilmeisesti Mikkelin tuomiokirkko, Kivisakasti ja Naisvuoren näkötorni. Toisella puolella on Mikkelin vaakuna. Vaakuna on nykymallinen, eli kolikko lienee tehty vuoden 1943 jälkeen. Kolikko on erittäin kulunut eli vaikuttaa siltä, että se on ollut jonkinlaisessa käytössä, vrt. tämä yksilö: https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/1017299?Kolikko voi olla jonkinlainen muistoraha, tai -mitali, mutta yleensä niissä on enemmän tekstiä tai vuosiluku. Kolikko voi olla myös jonkinlainen poletti, niitä oli käytössä hyvin erilaisissa paikoissa ja tarkoituksissa.Poleteista löytyy laaja listaus teoksesta Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med…
Pankkikohtaisia ja pankkiryhmien tasetietoja löytyy Tilastokeskuksen sarjoista Pankit ja Pankit pankkikohtaisesti vuosijulkaisuista. Vuosien 1991-1994 tilastot on digitoitu Tilastokeskuksen julkaisuarkistoon https://otos.stat.fi/home. Tilastot löytyvät hakemalla esim. ”pankit 1991” tai ”pankit 1991 pankkikohtaisesti”.Suomen Pankin kirjastosta löytyy painettuina SYP:n, KOP:n ja Suomen Yhdyspankin (Unitas) vuosikertomukset vuosilta 1991-1994. Lisäksi löytyy Säästöpankkiliiton vuosikertomukset samoilta vuosilta ja hajakappaleita Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ja Suomen Säästöpankin (SSP) vuosi-/toimintakertomuksista. Vuosikertomuksista löytyvät sekä pankin/emoyhtiön tasetiedot että konsernitaseet. Pankkiryhmien tasolla tietoja ei…
Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Darren Shanilla ei ole Sielujen saari -nimistä kirjaa. Mikäli tarkoitat Shanin Sielujen järvi -kirjaa, joka on Darren Shanin tarina -sarjan 10. osa, siinä on minäkertoja (Darren).
Varmaa vastausta tähän ei löytynyt. Historia-sivuston mukaan lepra eli spitaali on vanhin tunnettu infektiotauti. Toisaalta myös isorokko- ja tuhkarokkovirusten sekä malarian ja tuberkuloosin on joidenkin lähteiden mukaan sanottu olevan vanhimpia. Onkin hankala sanoa, mikä olisi ensimmäisenä mainittu jollain tapaa.LähteetHistoria.net: Lepra - maailman pelätyin tauti https://historianet.fi/tiede/lepra-maailman-pelatyin-tautiWikipedia: Social history of viruses https://en.wikipedia.org/wiki/Social_history_of_virusesSaleem & Azheer: The Next Pandemic - Tuberculosis: The Oldest Disease of Mankind Rising One More Time https://www.bjmp.org/content/next-pandemic-tuberculosis-oldest-disease-mankind-rising-one-more-time5 ancient diseases and…
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista rap-biisiä. Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista mistä kappaleesta tässä voisi olla kyse? Tietoja kappaleesta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Wimbledon on tunnettu tiukoista – ja vanhoillisista – pukeutumissäännöistään, joista useimmat juontavat juurensa viktoriaaniseen aikaan ja ensimmäiseen turnausvuoteen 1877 – olkoonkin, että pelaajien kokovalkoinen asu muuttui suosituksesta ehdottomaksi vaatimukseksi vasta vuonna 1963. Sääntöä höllennettiin pari vuotta sitten, kun naisille sallittiin tummat alushousut.Olennaisin tapahtunut muutos Wimbledonin henkilökunnan asuissa liittyy niiden värimaailmaan: vuoteen 2005 saakka pukeuduttiin vihreään. Pallopojat tulivat osaksi Wimbledonia 1920-luvulla, pallotytöt vuonna 1977. Keskuskentälle tytöt tosin päästettiin vasta 1985.Wimbledon 2025: Why Do Tennis Players Have to Wear All White? FAQs - The Championships, Wimbledon -…
Kuva on sen verran tumma ja epätarkka, etten voi sen perusteella ottaa kantaa lajiin.Erilaisista ötököista löytyy tietoa sivustolta: https://www.otokkatieto.fi/etusivu. Sivuston Lisää tietoa -linkin takaa löytyy myös hyviä vinkkejä kirjoista.Ötököistä löytyy tietoa myös seuraavista kirjoista: Luoto, Leena: Ötökät lähiluonnossa (Readme.fi, 2021) ja Oman pihan ötökät (Tietoverkosto Eksaksti, 2009), Setford, Steve: Ötökät (Kirjalito, 2001), Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (Gummerus, 2009), Rohmut ja riesat : Tuhohyönteisten tunnistusopas (Suomen museoliitto, 2005)Facebookissa on ryhmä: Suomen ötökät, johon voi liittyä. Siellä voi keskustella ja jakaa tietoa ötököistä. https://fi-fi.facebook.com/groups/suomenotokat/about…
Kysyin asiasta Maanmittauslaitokselta, jonka karttoja Vanhat kartat -palvelussa käytetään. Vastauksen mukaan Vanhat kartat -palvelun kartat ovat Maanmittauslaitoksen perus- ja taustakarttoja, niihin ei sisälly kaavamerkintöjä. Joihinkin karttoihin on voitu tehdä poikkeuksellisesti täydentäviä merkintöjä, jotka näyttävät kaavoitukselta, esim. vuoden 1982 Hämeenlinnan kartta, johon on tehty päällepainatus vielä kartan valmistumisen jälkeen. Alkuperäistä karttalehteä pääsee tutkimaan lataamalla karttatiedoston omalle koneelle klikkaamalla karttanäkymän päällä hiiren oikealla ja valitsemalla Lataa alkuperäinen karttalehti. Maininnat poikkeuksista tai muut lisätiedot on kirjattu alkuperäiselle karttalehdelle ja ovat luettavissa latauksen…
Viikunoita tuottaa viikunapuu, joka kuuluu mulperikasveihin (Alfrey; Wikipedia), ei palmuihin. Viikunoita on satoja eri lajeja, mutta meille tutuin lienee Ficus carica eli viralliselta nimeltään aitoviikuna (Kassu).Lähteet:Alfrey, P. All you need to know about figs - Ficus Carica. Permaculture. Nettiartikkeli. https://www.permaculture.co.uk/articles/all-you-need-to-know-about-figs-ficus-carica/ (Viitattu 5.12.2025)Ficus carica. Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. https://finto.fi/kassu/fi/page/k36726 (Viitattu 5.12.2025)Palmukasvit. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Palmukasvit (Viitattu 5.12.2025)Viikunat. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Viikunat (Viitattu 5.12.2025)
Valitettavasti en löytänyt mitään Matti K. Asplundin nimellä. Voisiko kyseessä olla Keijo Asplund?Hänestä löytyy nettihaulla joitakin mainintoja esim. Linkki Valtion palokoulu muuttuu Valtion palo-opistoksi ja Kotkan ja Haminan säiliövuotojen jälkimainingit: uusia ympäristövirkoja tulee varmemmin? Linkki Finna.fiLisätietoa voisi kysellä Kotkan kirjastosta tai kaupunginarkistosta. Heillä saattaa olla tiedossa paikallisia historiikkeja.
Kollikissojen maaliskuu tuntui tutulta runolta, mutta vaikka muutaman naisen voimin sitä etsimme, piilossa pysyi. Tutkimme mm. Viidan, Pohjanpään, Rainon, Haavion (Mustapään), Mannerin ja Juvosen runokirjoja ja lastenruno- sekä muita kokoelmia ja vielä laulukirjoja. Mutta Tuulia Ahon Kissaparka kertoo aiheesta, voisiko se olla etsimänne?
Hakemanne teos on varmaankin Claes Bergelin "Freddy", jonka suomenkielinen versio ilmestyi WSOY:n kustantamana 1962. Voitte kaukolainata kirjan lähikirjastonne kautta, sillä teoksesta on tietokantojemme mukaan niteitä ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Kaukopalvelun säännöt ovat sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Kansalliskirjaston kokoelmista kirja löytyy myöskin, mutta sieltä kirjaa ei saa lainata kotiinsa.
Teos on niin uusi ettei se ole vielä ehtinyt kirjastoihin ja siksi sitä ei voi vielä varatakaan. Sitten kun teos on kirjastossa sitä voi varata. Tulee pian kirjastoihin mutta tarkkaa päivää ei tiedetä.
Tähän emme oikein kirjaston tiedonhaussa osaa vastata. Kaunokirjallisuudessa ja runoissa tällaista lienee ainakin kirjoitettu. Mainosalan ja mielikuvien myyjien mielestä tämä asia saattaisi hyvinkin olla niin, mutta mitään tieteellistä perustelua tällaiselle näkemykselle tuskin on mahdollista löytää.
Kysyin asiaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastattiin, että uskonnollisia yhteisöjä ei Työnvälitystilaston tiedoista pysty tarkasti erottelemaan. Liitän vastaukseeni ministeriöstä saamani tilastot pdf-muodossa. Asiaa voi tarkemmin kysellä ministeriöstä tai TE-toimistoista.
Kyseessä on ilmeisesti Peter von Baghin toimittama radiosarja Elämää suuremmat elokuvat vuosilta 1984 – 1993. Osa sarjasta esitettiin toiveuusintoina vuonna 2015.
Ohjelmasarja ei ole enää kuunneltavissa Yle Areenassa. Ylen Tallennepalvelu julkaisi sarjasta äänitteen c-kasettina, mutta näyttää siltä, että kasetteja on vain Lastu-kirjastojen kokoelmissa Lahden seudulla. Kasetteja voi tilata kaukolainaa, mutta kaukopalvelu on maksullista. Lisää Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voitte lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarja on kuunneltavissa myös KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) asiakaspisteissä.
https://rtva.kavi.fi/
Voitte esittää Ylelle uusintatoiveen…
