Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
Backman, Fredrik: Kiekkokaupunki. Arvostelijan mukaan "Ruotsalainen pikkukaupunki hengittää jääkiekkoa, mutta juniorijoukkueen tähtipelaajaan kohdistettu rikostutkinta mullistaa koko kaupungin. ”Kiekkokaupunki” on erinomaisesti kirjoitettu fiktiivinen jääkiekkokirja.". Rikostutkinnasta huolimatta ei ole dekkari.
Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa. - Kertomus menetyksestä ja selviytymisestä.
Asko Sahlberg: Yö nielee päivät. - suomalainen kirja, tapahtuu Göteborgissa, ulottuu 2000-luvulle.
Tarkennettu Helmet-haku rajauksin kaunokirjallisuus ja ruotsi ja 2000-luku ei jännitys tuottaa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28Ruotsi%29%20%282000-luku%20-j%C3%A4nnitys%…
Hei!
Teidän kannattanee ottaa yhteyttä useampiin ammattimaisiin taiteen arvioitsijoihin. Ehkäpä joku heistä tunnistaa taiteilijan tai pystyy ainakin arvioimaan taulun rahallista arvoa. Tässä pari tahoa, joita voisitte kokeilla:
http://www.bukowskis.com/home_valuation
http://www.antiikkiliikewanhaelias.fi/
https://www.hagelstam.fi/
Varattu kirja saattaa hyvinkin olla matkalla-tilassa viikon. Kirjat kulkevat lähtökirjastostaan keskuslajittelijan kautta asiakkaan ilmoittamaan noutokirjastoon. Asiakkaalle lähtee ilmoitus varatun kirjan saapumisesta noutokirjastoon.
Kustantaja (Gummerus) ei ole julkaisemassa kolmannen osan suomennosta ainakaan vielä tänä keväänä. Ensi syksynä/talvena ilmestyvistä kirjoista ei vielä ole tietoa.
Kustantajat julkaisevat tiedot teoksista n. puoli vuotta ennen ilmestymisajankohtaa. Kirjastoihin uutuudet tilataan heti, kun se on mahdollista.
Itse pidän yllä edes jonkinlaista ruotsin taitoa lukemalla lasten ja nuortenkirjoja. Tässä muutama esimerkki:
Kristina Ohlsson: Glasbarnen
Eva Frantz: Hallonbacken
Maria Turtschaninoff: Maresi helppolukuisena versiona
Usein kieltenopiskelijat lainaavat juonivetoisia jännityskirjoja, koska niissä pysyy mukana, vaikka ei kaikkea ymmärtäisikään. Maria Langin perinteiset dekkarit saattaisivat olla sopivia.
Voisi olettaa, että Yleisradio juhlistaa jollain tapaa satavuotista historiaansa. Sitä, millä volyymilla se tapahtuu, on hyvin vaikea sanoa. Yleensä tällaisissa juhlallisuuksissa/tapahtumissa budjetti on se, joka määrää mitä kaikkea on mahdollista järjestää.
Discogs-palvelusta löytyi yksi LP: Rakkautes Sun. Yhteensä albumeita on julkaistu häneltä kokoelmat mukaan luettuna 18 kappaletta. Lisäksi löytyy yksi albumi yhdessä Anna Hanskin kanssa.
https://www.discogs.com/artist/1747013-Tarja-Lunnas?page=1
Voisiko kyseessä olla Suomen muistiasiantuntijoiden julkaisema Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Löysin sen Makupalat.fi:n kautta, https://www.makupalat.fi/fi/linkki/miten-turvaan-tahtoni-toteutumisen-o…
Kyllä, arvo-osuustili tulee olla. Arvopaperikeskuksen sivuilta löytyy lisätietoa: https://www.finanssivalvonta.fi/paaomamarkkinat/arvopaperikeskus/. Myös Seppo Saarion kirjasta Näin sijoitan pörssiosakkeisiin löytyy lisätietoa aiheesta.
Tätä tietoa ei löytynyt julkisesti käytössä olevista lähteistä. Kuntaliiton väestön ikärakennetaulukossakin on niputettu yli 75-vuotiaat yhdeksi ryhmäksi, joten siitäkään ei ole apua, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -taulukotkaan eivät auta, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#. Yksityishenkilöiden tiedot ovat Digi- ja väestötietovirastossa, mutta niiden antamisessa sieltä on rajoitteita, https://dvv.fi/todistukset-ja-henkilotiedot-vaestotietojarjestelmassa. Lisätietoja voit kysyä virastosta, asiakapalvelu, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu
Täältä voi katsoa, mitä Hubble kuvaa tällä hetkellä:
https://spacetelescopelive.org/latest
Teleskoopin historiasta ja menneistä kuvausprojekteista saa yleiskuvan täältä:
https://hubblesite.org/mission-and-telescope/mission-timeline
Hubblen päivittäiset tilanneraportit ja käyttöohjelmat: https://www.stsci.edu/hst/observing/observing-status
Listauksia Hubblen ottamista kuvista: https://archive.stsci.edu/hst/paec.html
Signeerauksia on usein vaikea tunnistaa. Ovathan ne allekirjoituksia.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021 sekä 17.6.2022.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Ainakin Pasilan kirjastossa on käsikirjastokappaleena (kartta ei lainata) veneilijöille tarkoitettu Inarinjärven kartta, johon on merkitty syvyydet,
Linkki karttaan https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2028698?lang=fin
Jos menet Pasilan kirjastoon, karttaa kannattaa kysyä henkilökunnalta. Karttaa säilytetään merikorttien yhteydessä.
Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston…
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
