Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Murron kirja on tilattu Lastu-kirjastoihin, mutta se ei ole vielä tullut. Tietoa saapumisajankohdasta ei ole. Kirjasta on jo useita varauksia. Kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5. asti, jota ennen varausjono ei liiku, vaikka kirja tulisikin kirjastoon.
Lastu-verkkokirjastosta voi aina tarkistaa kirjan tilanteen https://lastu.finna.fi/ esimerkiksi kirjoittamalla hakuriville kirjan tekijän nimen. Jos tuloksia on paljon, kannattaa lisätä kirjan nimi tai osa siitä.
Tästä linkistä pääset suoraan tekemään kirjasta varauksen käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia: https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sinikka+murto+mist%C3%A4+tulen&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Näyttää siltä, että Juice : Juicen taivaallinen aulabaari ei löydy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Finnan kautta sitä löytyy useasta kirjastosta, https://finna.fi/Record/keski.2966800. Lähin niistä on Tuusulassa (tällä hetkellä lainassa). Mikäli et halua käydä Tuusulassa, voit tiedustella omasta lähikirjastostasi, miten voisit saada sen kaukolainaksi.
Tuo kamala hiiri-kysymys on ikävä kyllä välttämätön. Kun se teknisistä syistä putosi pois tuossa jokunen aika sitten, palvelu täyttyi kiinalaisesta spämmistä niin, että se jumittui kokonaan.
Jason Lewisin teokset The seed buried deep : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 2, 2014) ja To the brink : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 3, 2015) näyttävät kuuluvan Suomessa ainoastaan Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata teokset kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://lastu.finna.fi/Content/info
Viipurissa ilmestyneessä Karjala-lehdessä on ollut 16.-17.1.1928 maininnat Viipurin Kulmahallissa esitettävistä koululaisnäytöksistä elokuvista "Chang" sekä "Kasimir ja Kleopatra". Kyseessä on ollut siis kaksi eri elokuvaa.
Changista kirjoitetaan 16.1.1928:
"Filmissä kuvataan Pohjois-Siamin asukkaiden vaikeata elämää sikäläisissä aarniometsissä. Viidakon villit pedot ja suuret norsulaumat aiheuttavat siamilaisille kamppailuja elämismahdollisuuksiensa puolesta --".
Lopuksi mainitaan myös:
"-- Jatkonumerona on hauska 2-osainen rakkaustarina kissamaailmasta Kasimir ja Kleopatra".
Kyseiset lehdet ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digipalvelussa:
Karjala 16.1.1928, sivu 2
Karjala 17.1.1928, sivu 4
…
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta siitä huolimatta, että kyselin asiaa tieto-listalla. Sitä seuraa n. 1400 kirjasto-ammattilaista eripuolilla Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut laulua.
Hei
Verenluovutuksen parhaat asiantuntijat löytynevät SPR:n sivuilta: https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus
Sivustolla on myös mahdollisuus kysyä verenluovutukseen liittyvistä asioista:
info(at)veripalvelu.fi
- verkkosivuihin tai Veripalveluun yleisesti liittyvät kysymykset
On vaikea tietää miksi juuri tätä kirjaa ei ole suomennettu. Netistä löytyy Tampereen yliopistossa v. 2013 tehty sivuainetutkielma nimeltä Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna.https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf… Tutkielmasta löytynee tietoja kriteereistä, jotka vaikuttavat kirjan suomennospäätöksen tekemiseen.
Åsa Hellbergin Hotelli Flanagansin naiset -teos ilmestyy Bazar Kustannukselta tämän vuoden syksyllä ja sitä hankitaan Helmet-kirjastoihin. Muita suomennoksia kirjailijalta ei näyttäisi olevan tulossa, mutta kannattaa olla suoraan yhteydessä kustantamoon (info@bazarkustannus.fi) ja toivoa niitä. Sillä tavalla kustantaja saa ensikäden tietoa siitä, mitä lukijat haluavat lisää.
Lähde: https://www.bazarkustannus.fi/kirjailijat/asa-hellberg/
Ylen verkkouutisoinnin mukaan aiheeseen perehtynyt tutkija Ilona Kuusi arvioi, että Suomi on tukenut Afganistania 21 vuodessa karkeasti noin 850 miljoonalla eurolla. Tähän on laskettu kriisinhallinnan, kehitysavun ja humanitaarisen avun kustannukset kansainvälisesti vertailukelpoisella, OECD-järjestön käyttämällä tavalla. Pari vuotta sitten MOT-ohjelmassa puhuttiin jopa miljardin euron kokonaismenoista.https://yle.fi/uutiset/3-11965705Afganistanissa menehtyi kaksi suomalaista sotilasta ja 15 haavoittui. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarjettomia-rahasummia-suomi-kaytta…
Valitettavasti en onnistunut löytämään yhtään kirjasta kirjoitettua arvostelua. Kysyin asiaa myös kirjan kustantajalta. Read.me-kustantamon edustaja kertoi, että heidän tietoonsa ei ole tullut kirjasta kirjoitettua arvostelua.
Viitteitä lehtiartikkeleihin voi etsiä esimerkiksi Finna.fi - hakupalvelusta. Kun etsitään kirjan arvostelua, hakusanana voi käyttää kirjan tai kirjailijan nimeä ja rajoittaa hakujoukon artikkeleihin.
Ainakin yksin pelattavassa kello-pasianssissa pyritään saamaan kortit kellotaulun muotoon.
Muiden kanssa pelattavasta korttipelistä en löytänyt tietoa.
Välitän hankintatoiveesi aineiston hankinnasta vastaavalle osastolle.
Hankintatoiveen voi tehdä myös itse alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kysymyksesi vaatisi laajaa historian tuntemusta. En löytänyt kirjaston lähteistä mitään yksiselitteistä tietoa. Matkustusasiakirjoja on ollut, esimerkiksi 1800-luvun Suomessa papisto on antanut kirkonkirjojen perusteella matkadokumentin lähtijälle, mutta tietenkään niistä ei ole voinut tunnistaa henkilöä samoin kuin valokuvista, vaikka kirjoitetut kuvaukset olisivat tietysti olleet mahdollisia.
Liikkumista Suomessa 1800-luvulla valotetaan artikkelissa Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa Einonen, Piia; Frigren, Pirita; Hemminki, Tiina; Uotila, Merja Einonen, P., Frigren, P., Hemminki, T., & Uotila, M. (2016). Leipä taivalten takana : liikkuminen 1800-luvun alun Suomessa. Ennen ja nyt : historian tietosanomat,…
Digi- ja väestövirasto päivittää nimitilastoa kaksi kertaa vuodessa.
Uusimmassa tilastossa Juhani on toisena nimenä 273 781 suomalaisella miehellä.
Miehiä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 2 744 158
Noin 10 % suomalaisista miehistä on toisena nimenä Juhani.
Lähteet:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ (Avaa sivun alareunasta avoin data -tiedosto)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6
Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintaviraston eli NASA:n verkkosivuilta on saatavilla tietoa kansainvälisten avaruusasemien rakenteista. "Reference Guide to International Space Station" -dokumentin mukaan esimerkiksi voimanlähteitä jäähdytetään nesteperusteisesti. Avaruusalusta ja sen laitteiston tuottamaa lämpöä puolestaan jäähdytetään vesi-ammoniakkiperusteisen jäähdytysjärjestelmän avulla. Aluksen sisätilojen vesikiertoisesta järjestelmästä lämpö siirtyy lämmönvaihtimen kautta avaruusaluksen ulkopuoliseen, ammoniakkia sisältävään järjestelmään. Lämmennyt ammoniakki luovuttaa lämmön avaruuteen jäähdyttimien kautta.
Kansainvälisten avaruusalusten rakenteita kuvaava dokumentti löytyy NASA:n Space Sation Assembly -verkkosivuilta.…
