Tässä pari vinkkiä:Herman Hesse - SiddharthaTeos kertoo Buddhan aikalaisesta ja brahmaanipapin pojasta Siddharthasta, joka pyrkii löytämään totuuden ja minuutensa.Chitra Banerjee Divakaruni - The Forest of Enchantments Teos on erityisesti hindulaisuudelle tärkeän intialaisen eepoksen Ramayanan uudelleenkerronta, jossa jumalatar Sita astuu keskeiseen rooliin.
Esimerkiksi selkokirjat voisivat olla tähän tarkoitukseen sopivia. Selkokirjoissa käytetään yksinkertaista kieltä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Alla olevista linkeistä löydät selkokirjavinkkejä suomen kielen opiskelijalle:https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-kysynyt-millaisia-kirjoja-selkokirjoja?language_content_entity=fihttps://selkosanomat.fi/arki/kauniita-ja-hauskoja-selkokirjoja/https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuvinkkeja_S2.pdfhttps://selkosanomat.fi/arki/selkokirja-on-kaikkien-kaveri/Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mikäli…
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin.
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Kaivattu kirja saattaisi olla esimerkiksi Eduard Petiškan Kreikkalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973). Kyseeseen voisi tulla myös Eeva-Liisa Mannerin muokkaama Ilias ja Odysseia : proosakertomus Homeroksen mukaan (Tammi, 1974). 1970-luvulla julkaistiin myös 2. painos alun perin 1950-luvulla ilmestyneestä Gustav Schwabin kirjasta Tarujen Hellas (Karisto, 1977), mutta siinä ei ole mukana Odysseuksen seikkailuja.
Deborah Levyn kirjassa Mitä en halua tietää on seuraavanlainen ajatus (s. 124): ”Jos kuvittelin etten ajatellut menneisyyttä, menneisyys ajatteli minua.”
Kyseessä lienee Lynne Reid Banksin Intiaani lipastossa (WSOY, 1996). Siinä Omri-poika saa syntymäpäivänään veljeltään kujalta löytyneen vanhanaikaisen kylpyhuoneen kaapin. Hän panee niin ikään lahjaksi saamansa muovi-intiaanin kaappiin, jossa tämä muuttuu eläväksi. Omrille selviää, että kaappi muuttaa kaikki muovilelut eläviksi. Omri paljastaa kaapin salaisuuden ystävälleen Patrickille, joka – ilman Omrin lupaa – panee sinne muovisen cowboyn hevosineen...Intiaani lipastossa | Kirjasampo
Jos rekisteröidyn tavaramerkin tunnusta käytetään nimen yhteydessä yhtäjaksoisessa tekstissä, riittää, että sitä käytetään vain kun nimi mainitaan ensimmäisen kerran. Useissa tekstilajeissa, kuten lehtiartikkeleissa, merkkiä ei käytetä ollenkaan. Jos kyseessä on mainos tai tuote-esittely, mikään sääntö ei kuitenkaan estä käyttämästä tunnusta aina kuin tavaramerkin nimi mainitaan. Tunnus kirjoitetaan nimen jälkeen ilman välilyöntiä ja usein yläindeksinä, oli se tekstissä sitten perusmuodossa tai lauseyhteyden edellyttämällä tavalla taivutettuna.Rekisteröity ja rekisteröimätön tavaramerkki (®, ™) - Kielitoimiston ohjepankki Trademark Symbols - International Trademark Association
Erään alueella toimivan kiinteistönvälittäjän tietojen mukaan kyseisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC (nyk. Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy). Suunnittelijan tai suunnittelijoiden henkilöllisyyttä en saanut selvitettyä. Rakennus on valmistunut vuonna 2008. Nykyinen Katajanokka on rakennettu pitkälti vuonna 1977 hyväksytyn asemakaavan mukaan, jonka ovat suunnitelleet Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. 6621-2017_ark-byroo_Helsinki_MerikasarmiA.pdf
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan…
Yksi työntekijöistämme ehdotti että kyseessä voisi olla C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirja, joka aloittaa Lewisin kirjoittaman Narnia -sarjan. Kyseisessä teoksessa neljä lasta kulkee vaatekaapin kautta Narniaan, jossa he Aslan -leijonan kanssa taistelevat Valkeaa Velhoa (myöhemmissä suomennoksissa Valkoista Noitaa) vastaan. Valkea Velho voi taikasauvallaan muuttaa ihmiset ja eläimet kiveksi. Jos joku velhoista enemmän tietävä osaa kertoa vielä muita vaihtoehtoja, niin voi kommentoida alle.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kokoelma vanhoja Turun ja Turun seudun karttoja. Valitettavasti tämä kokoelma ei kuitenkaan ole systemaattisesti järjestetty, ja monet kartoista puuttuvat vielä kirjastojärjestelmästä. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi vanhoja opas- ja turistikarttoja. En osaa varmuudella sanoa, onko karttojen joukossa juuri vuoden 1963 karttaa, mutta se sisältää kuitenkin muutamia karttoja 1960- ja 1970-luvuilta. Kokoelmaa säilytetään pääkirjaston tieto-osastolla vitriinissä, jonka henkilökunta voi pyynnöstä avata. Karttoja voi vapaasti tutkia kirjaston tiloissa.Vanhoja karttoja on myös digitoitu jonkin verran. Esimerkiksi Turun karttapalvelusta löytyy jonkin verran vanhoja karttoja, muun muassa matkailukartta…
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä…
