Erään alueella toimivan kiinteistönvälittäjän tietojen mukaan kyseisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC (nyk. Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy). Suunnittelijan tai suunnittelijoiden henkilöllisyyttä en saanut selvitettyä. Rakennus on valmistunut vuonna 2008. Nykyinen Katajanokka on rakennettu pitkälti vuonna 1977 hyväksytyn asemakaavan mukaan, jonka ovat suunnitelleet Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. 6621-2017_ark-byroo_Helsinki_MerikasarmiA.pdf
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Jos otetaan huomioon se, että saunan syntyhistoriaa ei tarkoin tunneta ja sen alkuperä on tutkijoillekin sankan vesihöyrypilven peitossa, ei sauna välttämättä tunnu vahvimmalta mahdolliselta tarjokkaalta maailman suomalaisimmaksi asiaksi. Vastaehdokkaaksi voisi käydä esimerkiksi maailmankuulu sisu. Sitä on "alettu pitää nimenomaan sellaisena suomalaisten ominaisuutena, jota ei tavata muiden kansojen keskuudessa. Usko sisun suomalaisuuteen ei ole vain kansan syvien rivien tulkintaa, vaan siihen ovat eri aikoina yhtyneet myös monet suomalaisuuden tutkijat", niin kuin Seppo Knuuttilan artikkeli Kolme mentaliteetin säiettä kirjassa Suomalaisten symbolit toteaa. Lauri Haatajan ja Veikko Kallion kirja Suomalainen sisu alkaa näin:"Talvisodan…
Yksi työntekijöistämme ehdotti että kyseessä voisi olla C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirja, joka aloittaa Lewisin kirjoittaman Narnia -sarjan. Kyseisessä teoksessa neljä lasta kulkee vaatekaapin kautta Narniaan, jossa he Aslan -leijonan kanssa taistelevat Valkeaa Velhoa (myöhemmissä suomennoksissa Valkoista Noitaa) vastaan. Valkea Velho voi taikasauvallaan muuttaa ihmiset ja eläimet kiveksi. Jos joku velhoista enemmän tietävä osaa kertoa vielä muita vaihtoehtoja, niin voi kommentoida alle.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kokoelma vanhoja Turun ja Turun seudun karttoja. Valitettavasti tämä kokoelma ei kuitenkaan ole systemaattisesti järjestetty, ja monet kartoista puuttuvat vielä kirjastojärjestelmästä. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi vanhoja opas- ja turistikarttoja. En osaa varmuudella sanoa, onko karttojen joukossa juuri vuoden 1963 karttaa, mutta se sisältää kuitenkin muutamia karttoja 1960- ja 1970-luvuilta. Kokoelmaa säilytetään pääkirjaston tieto-osastolla vitriinissä, jonka henkilökunta voi pyynnöstä avata. Karttoja voi vapaasti tutkia kirjaston tiloissa.Vanhoja karttoja on myös digitoitu jonkin verran. Esimerkiksi Turun karttapalvelusta löytyy jonkin verran vanhoja karttoja, muun muassa matkailukartta…
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä…
Eero Piirron esittämään valssiin Eron kyynel löytyy nuotit julkaisusta "Kaksipa poikaa Kurikasta" : nuottikirja (s. 314). Nuottiin on merkitty vain melodia ja soinnut, ei sanoja. Paikoin melodia poikkeaa hieman Eero Piirron esityksestä, mutta kyseessä on kuitenkin sama sävellys. Nuottikirjan voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Waltarilla lienee tässä ollut mielessä kyynikkofilosofi Diogenes, jonka kerrotaan kulkeneen Ateenan kaduilla keskellä päivää lyhty kädessään "etsimässä ihmistä". Gunnar Aspelinin "omalaatuiseksi katufilosofiksi" (Ajatuksen tiet) luonnehtima Diogenes ei mielestään ollut kohdannut ketään, jota hän olisi voinut pitää ihmisenä sanan täydessä merkityksessä. Fraasisanakirjoissa ei tällaista sanontaa vastaani tullut.Tauno Karilaan kirja Suurmiesten seurassa (WSOY, 1916) sisältää useita mainioita anekdootteja Diogeneesta. Lyhtytarinakin siitä löytyy:Diogenes suri usein sitä, että ihmiset olivat harhautuneet kauas jumalallisesta alkuperästään ja lakanneet olemasta ihmisiä.Kerran kulki hän torilla. Hän näki ihmisten hyörinän, toiset toruivat ja…
Varsinaiset taikasanat siinä ovat toiset, mutta arvelisin, että muisteltu kirja on Mio Martinellin Seikkailu Alhambrassa (Otava, 1960). Siinä käyntiä salaperäiseen Alhambraan etsivä Simo-poika päätyy saamiaan ohjeita seurattuaan vanhan tammen luo. Puun runkoon on naulattu kilpi, jossa lukee "Alhambraan". Tammessa on myös ovi ja rungon sisällä toinen kilpi, jossa sanotaan näin: "Alas mentäessä sanokaa viskuna ja astukaa sen jälkeen hissiin. Ylös mentäessä istukaa hissiin ja sanokaa heipparallaa."
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voi tarkastella Suomen väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien määriä. Sami-nimisten määrät syntymävuosikymmenen mukaan näkee täältä: https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Sami. Tulokset eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni Sami-nimen saaneista on edelleen elossa. Yksityiskohtaisempien tietojen saatavuutta voi kysyä Digi- ja väestötietovirastolta.
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi…
Finna-tietokannasta löytyy neljä eri Annikki Sankarin teosta hakusanalla ''Aution perhe''. Huomenna kaikki on paremmin, romaani. WSOY 1981Pala omaa maata, romaani. WSOY 1984Syvällä kuu ja tähdet, romaani. WSOY 1986Kun olet mennyt, romaani. WSOY 1988Lähde: "[Aution perhe]" | Hakutulokset | Finna.fi
Asiasta säädetään muinaismuistolaissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1963/295Käytännöllisemmät ohjeet löydön ilmoittamisesta löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/mita-teen-kun-loydan-muinaisesineenLyhyesti sanottuna yli 100 vuotta vanhat maasta löydetyt esineet kuuluvat valtiolle. Esinettä ei kuulu puhdistaa tai sen löytöpaikkaa kaivella. Esineestä kuuluu ilmoittaa Museovirastolle. Museovirasto voi lunastaa esineen (jos esine on peräisin tunnetusta muinaisjäännöksestä, se kuuluu korvauksetta valtiolle). Muinaismuistolain rikkomisesta voi saada sakkoa.Tutkijat voivat saada muinaisesineistä merkittävää tietoa maamme historiasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että…
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole…
"Syksyn muistoja" -valssi sisältyy nuottiin Helenius, Kalevi: "Ka-Ta-Vi-Le : nykyhetken tanssimusiikkia. 1" ([Suomen harmonikansoittajain liitto], 1967). Laulu alkaa: "On tuo aika nyt tullut mieleeni mun". Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Kalevi Helenius. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat.
Kirjat eivät tällä hetkellä kelpaa paperinkeräykseen edes kansien poiston jälkeen, sillä sivut pysyvät tiiviinä kokonaisuutena eivätkä ne hajoa käsittelyprosessissa riittävän nopeasti. Pehmeäkantisiakaan kirjoja ei enää ohjeisteta lajiteltavaksi paperinkeräykseen, koska niissä käytetty liima haittaa materiaalin uusiokäyttöä ja aiheuttaa laatuepäpuhtauksia tuotantoprosessissa.Kirja | Pirkanmaan Jätehuolto Oy Kirja - HSY Kirja - Keski-Savon jätehuolto Kirjat – Jäte – Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kirjat - Rosk'n Roll Kirja - Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kirja - Salpakierto
