Hei,Jos ilmestyminen on tällä viikolla, tulee se kirjastoihin varmaan ensi viikon lähetyksessä. Kuvailutiedot tulevat varmaankin nopeasti, joten eiköhän ensi viikolla saada kirja lainauskuntoon ja ensimmäisille varaajille.
Alla linkkejä suomalaisista sinologeista. Yliopistojen tutkijat ja opettajat ovat antaneet yhteystietonsa, josta voi päätellä, että heihin voi ottaa yhteyttä.https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/kielten-tutkimus/aasian-kielet-Löydät henkilöstöä, kun klikkaat sivulla hieman alempana olevaa Ihmiset-linkkiähttps://www.utu.fi/fi/search?antibot_key=DPBd9m0jiw0h3397fUiFq2qPcIwSXTISQc5Goqmt0mc&k=sinologia-Yksi väitöskirjatutkijahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_sinologit- Täältä löytyy myös muutama entinen sinologi, mutta useampi nykyinen
Ylen tietojen mukaan Julkkis-sana on vakiintunut suomalaiseen kielenkäyttöön 1970-luvulla.Lähde: Julkkisten tilitykset alkoivat 60-luvulla, https://yle.fi/a/3-5894068 (luettu 23.9.25).
On puolimahdotonta selvittää 40 vuotta vanhan (mainos)pinssin tarinaa, mutta ajankohta huomioiden kyseessä voisi olla tamperelaisen paikallisradion Radio 957:n suursuositun Tule ja Puserra -ohjelman mainospinssi. Ohjelma niille, "”jotka eivät olleet saaneet perjantaina”, saattaisi olla luonteva selitys Suosikin tapauksessa, tai kenties luontevampi kuin maksamakkaratuubin sloganina käytetty Tule ja puserra, kuten joku on muistellut Facebook-ryhmässä. Mutta tiedä häntä, taisi Kallen mätitahnakin olla nuorisolehtien vakiomainostajia. Hyvä heitto se on molemmissa (kaikissa?) tapauksissa. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman Facebook-ryhmän keskustelu.Paritusohjelma sekoitti Tampereen liikenteen. HS 24.1.2017.
Vieraita kieliä opetetaan kyllä viittomakieltä pääasiallisena kielenään käyttäville. Myös toista kotimaista opetetaan viittomakielellä. Tuossa alla on infoa viittomakielisten oppilaiden perusopetuksesta. Mistään ei löytynyt viitteitä, että englanninkielen opetettu viittomakieli olisi yhdysvaltalaista viittomakieltä. Leena Hannin pro-gradu työstä vuodelta 2007 käy ilmi, että viittomakielet eivät sinällään ole samalla tavalla sukua toisilleen kuten kielet yleensä. Eli yhdysvaltalainen viittomakielikin on enemmän sukua ranskan viittomakielelle kuin englannin viittomakielelle. Näin ollen voisi ehkä päätellä, että englantia opetetaan englantilaisella viittomakielellä.https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/…
Aksel Törnuddin säveltämä ja Aino Voipion sanoittama "Satakunnan laulu" sisältyy Reijo Pajamon kirjaan "Maakuntalaulumme" (WSOY, 1987). Laulu alkaa: "Kauas missä katse kantaa yli peltojen". Kirjassa on laulun melodianuotinnos ja kaikki kuusi säkeistöä. Viralliseen maakuntalauluun kuuluu kolme säkeistöä, jotka ovat alkuperäisen runon 1., 3. ja 6. säkeistö.Pajamo esittelee kirjassaan myös muut "Satakunnan laulu" -nimiset laulut ja Satakunnan maakuntalauluehdokkaat.
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,
ePress-palvelussa olevat sanomalehdet, mm. Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa kirjaston asiakaskoneilla. Palvelua ei ole mahdollista käyttää kotona.
Pelien historiasta löytyy tietoa sekä netistä että kirjoista. Myös esim. Tieteen kuvalehti historia on käsitellyt aihetta.
Jalkapallosta löytyy tietoa vaikkapa infoa englannista sivustolta tai kirjoista Santeri Kärki:Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi : politiikkaa, globalisaatiota ja pelin murroksia historiasta nykypäivään tai Jari Ekberg:Kuin taivasta koskettaisi : jalkapallon MM-kisojen historia / Jari Ekberg Helmet hakutulos tai Finna hakutulos
Myös lajiliittojen sivustoja kannattaa tutkailla esim. katsaus Sählyn eli Salibandyn historia löytyy NSB:n sivuilta tai Finnan ja Helmetin tarkennetuilla hauilla (hakusanat urheilulajin nimi ja historia)
Suomeksikin tietoa on runsaasti tarjolla, mutta lisää…
Valitettavasti vastaus ei ole selvinnyt selvinnyt kollegoidenkaan asiantuntemuksella, mutta jos joku lukijamme tuntee kirjan, sen nimen voi kertoa tämän vastauksen kommenttiosiossa.
Tiina itte ja Tiina itte yllättää -teoksista ei ole valitettavasti tehty uusia painoksia 1950- ja 60-luvun vaihteen jälkeen. Näin ollen sitä ei ole enää myynnissä tavallisissa kirjakaupoissa. Kannattaa etsiä antikvariaateista, kirpputoreilta ja verkon osto- ja myyntikauppapaikoilta.
Tiina itte on myös lainattavissa Helmet-kirjaston kokoelmissa.
Tiina itte yllättää on puolestaan muutamien muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa ja sen voi halutessaan kaukolainata lähikirjastoon. Lisätietoa Helmet-kirjaston kaukolainapalvelusta löytyy täältä.
Hei
Suomen kansallisbibliografia Melinda löytyy osoitteesta
MELINDA - Perushaku (kansalliskirjasto.fi)
Sieltä löytyy kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Lähetin sinun sähköpostiisi Melindassa tehdyn Christie-haun.
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Parole-lehden numeron 1/78 Tuonen satoa -palstan mukaan jääkärieverstiluutnantti Kaino Eino Niemeläinen kuoli 13.12.1977.
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Punainen armeijakunta teki kolme suurempaa aseellista iskua vielä 1990-luvun alussa. Helmikuussa 1991 Yhdysvaltain suurlähetystöön Bonnissa ammuttiin 250 laukausta kiväärillä ja saman vuoden huhtikuussa Itä-Saksan valtionyhtiöiden yksityistämisestä vastaavan viraston johtaja murhattiin kotonaan. Maaliskuussa 1993 Weiterstadtin vastavalmistunut vankila tuhottiin räjähteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
https://www.rafinfo.de/zeit/zeit91.php
Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Kielikellon 1/1992 Liettua ja latvia - balttilaiset kielet -artikkelissa kuvataan liettuan kieltä, https://www.kielikello.fi/-/liettua-ja-latvia-balttilaiset-kielet. Siinä ei valitettavasti mainita geminaattoja. Suomi-Latvia-ystävyysseura, Rozentals-seura on koonnut sanastoa matkailijalle, https://www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/latvian-sanasto-matka…. Siinä on sekä sanojen kirjoitusmuoto ja ääntämys. Näyttäisi siltä, että geminaatteja on tuolla ääntämyspuolella paljonkin, mutta kirjoituksessa vähän. Toisaalta latvian kielen verkosta löytyvästä selittävästä, yksikielisestä sanakirjasta niitä löytyy kirjoituksestakin, https://mlvv.tezaurs.lv/tona. Tarvitaan latvian kielen asiantuntija vastaamaan, löytyykö…
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
