Tässä joitakin ehdotuksia teoksista, jotka voisivat sopia kriteereihisi. Nämä kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista.Suzanna Holmqvist - Sverigeritten :100 dagar till häst genom Sverige från Hörby i Skåne till Jokkmokk i Lappland (2022). Teos kertoo kirjoittajan pitkästä vaelluksesta hevosensa Krumelurin kanssa Skånesta Lapin Jokimukkaan.Tomas Bannerhed - En vacker dag (2021). Kirjailija kulkee Mälarön luonnossa ja tekee havaintoja, joita hän kirjaa muistiin kauniilla proosalla. Teoksessa on myös Mattias Bäcklinin kuvitus.Erika Enequist & Lena Hedman - Fjäll : våra skönaste turer till fots och på skidor (2019). Kirjoittajat kertovat retkistään Ruotsin tuntureilla.Erling Kagge - Historien om Nordpolen : myter, äventyr och smältande is (…
Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Aarnikotkia esiintyy monissa tarustoissa. Vanhimmat kirjalliset viitteet ovat Persiasta. Akhaimenidien valtakaudella noin 550 - 300 eaa. aarnikotkaa pidettiin valon vartijana, joka torjui pahuutta, noituutta ja panettelua. Aarnikotkahahmoja esiintyi myös muinaisen Egyptin taiteessa, muun muassa vetämässä faaraon vaunuja. Aarnikotkia onkin nähty ennen kaikkea eri kulttuurien kuvataiteessa ja arkkitehtuurissa.Antiikin Kreikassa aarnikotka esiintyy ensin Aristeas Prokonnesoslaisen kadonneessa runossa Arismaspeia. Sen mukaan Kreikasta pohjoiseen sijainneissa maissa asuvat aarnikotkat vartioivat kulta-aarteita, joita yksisilmäiset arimaspiit havittelivat. Myöhemmin kreikkalaisessa tarustossa aarnikotkat nähtiin vetämässä valonjumala Apollonin…
Pyhäpäivien luonnetta tai sijoittelua suomalaisissa almanakoissa on muutettu useaan otteeseen. Yksi muutosten vuosista oli 1955, jolloin Marian ilmestyspäivä (25.3.) siirtyi sunnuntaiksi ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä (24.6.) siirtyi lauantaiksi ja pyhäinmiestenpäivä (1.11.) siirtyi lauantaiksi ja muuttui pyhäinpäiväksi. Kirkon piirissä ei pyhäpäivien siirtelyä ole katsottu suopeasti, mutta uudistus huomioitiin Yliopiston almanakan lailla heti myös Kirkkokansan kalenterissa (vuodesta 1956 Kirkon kalenteri). Yliopiston almanakassa siirryttiin pyh. miest. p.:stä pyhäinpäivään.Lähteet: Heikki Oja, Aikakirja Kirkon kalenteri Yliopiston almanakka
Pentti Kirstilä (1948-2021) ei tehnyt muita kuunnelmia kuin tuon mainitsemasi Oli synkkä ja syksyinen yö (Radioteatteri 1987). Kirstilän tuotantoon pääsee tutustumaan vaikkapa Kirjasampo-sivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175962997363
Kielikellon mukaan gaslighting- sanalle ei ole vielä vakiintunut yhtä, termimäistä suomennosta. Gaslighting tarkoittaa manipuloinnin muotoa, jolla pyritään saamaan toisen ihmisen todellisuudentaju hämärtymään. Ilmiöstä on kirjoitettu suomeksi esimerkiksi sumuttamisena, mutta myös suoraa käännöstä kaasuvalottaminen on käytetty.Kielikellon mukaan suomenkieliseen tekstiin solahtaisivat gaslighting-sitaattilainaa paremmin esimerkiksi vastineet (psykologinen) manipulointi, sumutus tai harhautus. Nämä sanat ovat vakiintuneita ja löytyvät myös nykykieltä kuvaavasta Kielitoimiston sanakirjasta.Termi on peräisin vuonna 1944 ilmestyneestä Gaslight-elokuvasta, jossa aviomies yrittää manipuloida vaimoaan ja saa tämän mielenterveyden järkkymään.…
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan herrassyötinki tarkoittaa herastuomaria (murteissa yleisesti herrastuomari). "Herrassönskalla" viitataan herrassyötingin puolisoon, vastaavasti kuin Niskavuoren tarinassa vallesmannin puolisoon viitataan sanalla "vallesmanska": "Sisään tulevat Vallesmanska ja Herrassönska sekä Vallesmanni ja Herrassyötinki Kustaavan saattamina."herrassyötinki Herastuomari - Kotus
Kansalaisaloitteiden taustaa on selvitetty tällä sivustolla https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Muiden maiden kansalaisaloitteista on tehty selvitys Hallituksen esityksessä HE 46/2011 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_46+201…
Kansalaisaloitteet M 10/2013 (avioliittolaki ym muuttaminen) https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaA…
sekä KAA 3/2016 vp (Äitiyslaki) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/…
ovat johtaneet säädöksiin.
Lisätietoa kansalaisaloitteista löytyy vielä verkossa olevista julkaisuista:
Kansalaisaloitemenettely : Kansalaisaloitetyöryhmän mietintö https://…
Hei,
ePress-palvelussa olevat sanomalehdet, mm. Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa kirjaston asiakaskoneilla. Palvelua ei ole mahdollista käyttää kotona.
Kortin numeron muistaminen ei riitä. Lainatessa on mukana oltava fyysinen kirjastokortti tai kortin tietojen tulee löytyä puhelimen Taskukirjasto-sovelluksesta.
Voit itse vaihtaa kotikirjaston kirjautumalla omiin tietoihin HelMetissä. Sivun ylälaidassa on painike "Muuta yhteystietojasi". Sitä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla pääset muuttamaan myös esimerkiksin kotikirjaston.
Mikäli kirjautuminen ei syystä tai toisesta onnistu, voit pyytää seuraavalla kerralla kirjastossa käydessäsi virkailijaa vaihtamaan kotikirjastosi.
Agneta Rahikaisen teoksessa "Edith Runoilijan elämä ja myytti" (Schildts & Söderströms 2014) on sivuilla 112 - 117 on kuvaus Edithin käynnistä Helsingissä kirjallisissa- piireissä. Hän tapasi mm. Eino Leinon, he olivat jonkin aikaa myös kirjeenvaihdossa.
Yle Areenassa on nähtävissä hieno televisioelokuva vuodelta 1977 "Maa jota ei ole". Siinäkin on kohtaus Edithistä helsinkiläisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien kanssa.
Valitettavasti vastaus ei ole selvinnyt selvinnyt kollegoidenkaan asiantuntemuksella, mutta jos joku lukijamme tuntee kirjan, sen nimen voi kertoa tämän vastauksen kommenttiosiossa.
Tiina itte ja Tiina itte yllättää -teoksista ei ole valitettavasti tehty uusia painoksia 1950- ja 60-luvun vaihteen jälkeen. Näin ollen sitä ei ole enää myynnissä tavallisissa kirjakaupoissa. Kannattaa etsiä antikvariaateista, kirpputoreilta ja verkon osto- ja myyntikauppapaikoilta.
Tiina itte on myös lainattavissa Helmet-kirjaston kokoelmissa.
Tiina itte yllättää on puolestaan muutamien muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa ja sen voi halutessaan kaukolainata lähikirjastoon. Lisätietoa Helmet-kirjaston kaukolainapalvelusta löytyy täältä.
Punainen armeijakunta teki kolme suurempaa aseellista iskua vielä 1990-luvun alussa. Helmikuussa 1991 Yhdysvaltain suurlähetystöön Bonnissa ammuttiin 250 laukausta kiväärillä ja saman vuoden huhtikuussa Itä-Saksan valtionyhtiöiden yksityistämisestä vastaavan viraston johtaja murhattiin kotonaan. Maaliskuussa 1993 Weiterstadtin vastavalmistunut vankila tuhottiin räjähteillä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
https://www.rafinfo.de/zeit/zeit91.php
Helmet-tietokannassa on ollut kirjaa useampia kappaleita, mutta valitettavasti kirjat ovat kuluneet loppuun ja viimeiset on poistettu huonon kunnon vuoksi. Kirja on jo 18 vuotta vanha. Nimekkeet, joiden viimeiset niteet on poistettu vuoden aikana, poistetaan Helmet-tietokannasta (= kirjaston luettelosta) aina seuraavan vuoden alussa.
Haku ei tuottanut tämän astian kohdalla tulosta, joten kehotan kysymään asiantuntijoilta, esim. antiikki- ja taidelasiliikkeistä sekä osto- ja myyntiliikkeistä, olisiko niissä mahdollisesti tietoa kyseisestä lautasmallista ja sen alkuperästä.
TEOS On meillä nasta täti : leikkikenttien vanhoja laululeikkejä
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011
ULKOASU 1 sävelmäkokoelma (107 s.) : kuvitettu ; 21 cm
SARJA Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 0355-1768 ; 1331
Kirjassa "On meillä nasta täti" esitellään kysymästäsi laululeikistä monta eri variaatiota.
Samassa kirjassa myös kerrotaan näitten leikkien historiasta.
Kirjaa löytyy useampi kappale helmet-kirjastoista.
Voisiko kyse olla Maija Niinimäen kirjoittama helppolukuinen nuortenkirja Nolommaksi menee. Kirja on jatkoa edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Nolointa ikinä. Kirjat kertovat 11-vuotiaasta Viljamista, joka ei voi asua kotonaan ja joka siksi sijoitetaan maalaistaloon.
Kustantajan esittely kirjasta
