Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä. Ennen vuotta 1939 painetut lehdet ovat vapaasti käytettävissä. Voit siis itse käydä läpi vuoden 1859 lehtiä ja etsiä tietoja uutisista.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot : https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Vuoden 1859 lehdet : https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&year=1859
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin…
Ensimmäiseen kysymykseen ei ehkä ole tiettyä vastausta, sillä monet paikallislehdet ilmestyvät useammassa kunnassa. Sen lisäksi paikallislehtiä voi usein tilata myös kauemmas joten vaikka ei omalla kunnalla olisi varsinaisesti paikallislehteä ehkä naapurikunnan lehdessä kerrotaan myös oman kunnan asioita.
Sonkajärvellä ilmestyy muun muassa Miilu-niminen lehti joka on Sonkajärven ja Vieremän kunnan paikallislehti (Sonkajärvi | Miilu). Sonkajärven uutisia löytyy myös sekä Iisalmen (Sonkajärvi | Iisalmen Sanomat) että Savon sanomista (Sonkajärvi | Savon Sanomat) .
Monilla kouluilla, luokilla, asumisyksiköillä yms. on yhteisiä kirjastokortteja eli laitoskortteja. Tekin voitte siis hyvin hankkia sellaisen. Se työntekijä, joka teistä hankkii kirjastokortin, merkitään kirjastorekisteriin takaajaksi. Takaajalla täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukanaan, kun hän käy kirjastossa hankkimassa kortin. Laitoskortit ovat voimassa vuoden kerrallaan. Kortin voimassaoloaikaa voi kyllä jatkaa, mutta takaajan tiedot sekä osoitetiedot tarkistetaan vuoden välein. Laitoslainoista ei peritä myöhästymismaksuja. Muuten laitoskorttia voi käyttää aivan kuin henkilökohtaiskirjastokorttiakin. Saatte korttiin liittyvän pin-koodin, jolla voitte varata aineistoa. Korttia voi käyttää kaikissa Helmet-…
Etsimäsi kirja on
TEKIJÄ Lindgren, Astrid
TEOS Pekka Peukaloinen / Astrid Lindgren ; [kuvittanut Eva Billow] ; [suomentanut Laila Järvinen]
PAINOS 3. painos - 4. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1996
ULKOASU 129 sivua : kuvitettu
Etsin muun muassa hakusanoilla tvåspråkiga, italienska ja svenska sekä Helmetistä että Finna.fi:stä. Valitettavasti tuloksia tuli kovin vähän. Helmet-kirjastoista ei löytynyt yhtään ja Finnan haulla vain yksi aikuisten runoteos Ovädret, joka on saatavilla Kaskisten kirjastosta.
Netistä löytyi ainakin Amazon-verkkokaupasta teos Svenska-Italienska Bilduppslagsbok med djur för tvåspråkiga barn Dizionario illustrato bilingue di animali per bambini.
Lähteet:
Amazon.com. https://www.amazon.com/ref=nav_logo
Finna.fi. https://www.finna.fi/
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Ainakin kirjan Tappaja kolmannessa luvussa Reacher listaa armeijaan liittyviä ihmisiä ja heidän motiivejaan:
"Armeijaan liittyy neljänlaisia ihmisiä", hän sanoi. "Ensiksikin minun kaltaisiani sukunsa sotilasperinteiden vaalijoita; toiseksi patriootteja, jotka ovat innokkaita palvelemaan maataan; kolmanneksi ihmisiä, jotka vain tarvitsevat työtä: ja neljänneksi ihmisiä, jotka tahtovat tappaa muita ihmisiä." (s. 83, suomentanut Tero Kuittinen)
Helmet-kirjastoissa on pienet valikoimat norjankielistä kirjallisuutta. Helsingissä norjankielisiä kirjoja on lähinnä Pasilassa. Muiden Helmet-kirjastojen kokoelmia voi tietenkin myös lainata ja varata. Helsingin aikuisten kokoelmassa on paljon suomesta norjaan käännettyä kirjallisuutta ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto -ehdokkaita.
Norjankieliset kirjat saa helpoiten esille, kun valitset Helmet-hausta Tarkennettu haku -hakuruudun. Laita hakusanaruutuun *, kieli NORJA, aineisto KIRJA ja kokoelma KAUNOKIRJAT (näin rajaat esimerkiksi sanakirjat ja kielten oppikirjat hakujoukoukon ulkopuolelle). Klikkaat HAE. Saatua hakujoukkoa voit vielä rajata aikuisten aineistoon, jos haluat. Löytämiäsi kirjoja voit varata ja…
Voisikohan kyseessä olla Outi Pakkasen dekkari Hinnalla millä hyvänsä (Otava, 2005)? Kansikuva ja juonikuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_29938.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka…
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
-Lukuisia 1800-luvun kirkkokäsikirjoja löytyy Helka- ja Kansalliskirjastosta, jotkut saa jopa kotilainaan. 1).
-Ajan tietoja löytyy alimmaista linkkiä klikkaamalla. 2)
1) https://tinyurl.com/Kirkkokasikirjat
2) https://tinyurl.com/Ajan-tietoja
Conneryn korvaajaksi James Bondin rooliin kaavailtiin lukuisia englanninkielisten maiden näyttelijöitä. Tämä artikkeli antaa ymmärtää, että Cainelle roolia ilmeisesti myös tarjottiin, mutta tämä kieltäytyi siitä, koska piti itseään liian tavanomaisena Bondiksi. Tosin jälkimmäinen huomautus on otettu toisesta yhteydestä, jossa hän puhui ystävyydestään Bondia näyttelleiden Sean Conneryn ja Roger Mooren kanssa.
Sen sijaan Caine luuli, että Bond-tuottaja Harry Saltzman halusi hänet Conneryn tilalle jo vuonna 1964. Todellisuudessa Saltzman halusi hänet esittämään vakooja Harry Palmeria, jota Caine näyttelikin sitten monessa elokuvassa. Vaikka Palmer oli monin tavoin Bondin vastakohta, rooli antoi Cainelle bondmaisen…
Gwen Stefanin kappale Cool kertoo pariskunnasta, joka on eronnut ja aloittanut tahoillaan uuden elämän uuden kumppanin kanssa.
"I know we're cool" lause kertosäkeessä viittaa siihen, että ainakin toinen ex-pariskunnasta on tahollaan onnellinen toisen puolesta ja siitä, että ystävyys on säilynyt. Tätä samaa hän toivoo myös toiselta ja toisaalta myös tähän hän uskoo.
Seppo Nissilän "Lauluja Lapista" nuottikokoelmassa on kappale "Kultamaa". Nuotti on Jyväskylän kaupungin pääkirjaston varastossa. Tein siihen sinulle varauksen, noutopaikkana pääkirjasto. Sinulle tulee viesti, kun varaus on noudettavissa (varausten noutohylly sijaitsee pääkirjaston 1. kerroksessa)
Kyseessä taitaa olla Renate Schuppin kirjoittama ja Marie-José Sacrén kuvittama lastenkirja Keltainen kukka (Die gelbte Blume, suom. Kaija Löytty, 1988).
Löydät kirjasta useita kuvia googlettamalla kuvahaulla teoksen saksankielisellä nimellä. Suomenkielisiltä sivuilta ei kuvia löydy.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale, jonka voit tilata omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
