Voisiko kyseessä olla Tuula Kallioniemen Kuka rakastaa Ruusua (1997)? Sen päähenkilö Ruusu on kuudesluokkalainen. Hänen luokalleen tulee uusi jännä tyttö nimeltä Sirene. Yhdessä he esimerkiksi pelaavat spiritismiä.
Knut Lavardin oli tanskalainen Söderjyllannin herrttua, joka eli 1100-luvulla. Hän kuoli marttyyrinä 7.1.1131. Meillä Nuutin päivää vietettiinkin 1700-luvulle asti 7.1., muttä päivä siirrettiin 13.1. Nuutin päivä oli jo tuolloin vakiintunut jouluajan loppupäiväksi. Aiemmin joulurauha päättyi 7.1., mutta se siirtyi myöhemmin 13.1. Loppiaisesta viikko eteenpäin.Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat. KIrjapaja, 1979
Monet Pohjois-Suomessa esiintyvistä sukunimistä ovat olleet sekä saamelaisten että muun väestön käytössä. Sukunimi yksistään ei kerro etnisestä taustasta, vaan ratkaisevaa on suvun historiallinen asuinalue, kulttuuri ja kieli.Saamelaisista sukunimistä on kysytty tällä palstalla aiemminkin.
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan herrassyötinki tarkoittaa herastuomaria (murteissa yleisesti herrastuomari). "Herrassönskalla" viitataan herrassyötingin puolisoon, vastaavasti kuin Niskavuoren tarinassa vallesmannin puolisoon viitataan sanalla "vallesmanska": "Sisään tulevat Vallesmanska ja Herrassönska sekä Vallesmanni ja Herrassyötinki Kustaavan saattamina."herrassyötinki Herastuomari - Kotus
Kirjastosta löytyy monta hyvää kirjaa toivomaasi aiheesta, esimerkiksi näihin kannattaa tutustua: Becky Albertalli: Minä Simon, Homo SapiensAiden Thomas: Hautausmaan pojatCasey McQuiston: Punaista, valkoista ja kuninkaansinistäHellevi Salminen: Hello, I love youSimon James Green: Heartbreak boysJames L. Sutter: DarkheartsAdam Silvera: Lopussa molemmat kuolevat
Ensimmäisenä tulee mieleen Margaret Batchelorin kirja Morvennan suojatti (Morvenna's prince). Se kertoo cornwallilaisesta papinperheestä, jonka 11-vuotias Morvenna-tytär on tottunut villiin ja vapaaseen elämään maalaisoloissa eläimineen. Taloon tulee tiukka ja asiallinen kotiopettajatar ja myöhemmin vielä ujo ja sulkeutunut Juliet-tyttö sisaruksille opiskelutoveriksi. Morvenna on iloinen ja ystävällinen tyttö, joka suhtautuu kaikkiin kyläläisiin myötämielisesti ja siten onnistuu ratkaisemaan oudon katoamistapauksen.
Kirja kuuluu Nuorten toivekirjastoon (nro 45). Aiemmin se on suomennettu nimellä Morwennan prinssi (1920 ja 1934). 3. painos, Morvennan suojatti, on vuodelta 1954.
Pitää mennä sivustolla helmet.fi tarkennettuun hakuun. Siellä 1.hakulaatikkoon tähti, joka tarkoittaa että kaikki mahdollinen. Seuraavaan laatikkoon alavalikosta aihe ja laatikkokohtaan EI jännityskirjallisuus. Jos vielä enemmän haluat karsia niin valitse seuraaviin laatikoihin EI rikoskirjallisuus ja Ei poliisikirjallisuus ja Ei psykologinen jännityskirjallisuus. Nämä ns asiasanat löytyvät www.finto.fi.
Vasemmalta alempaa kohdasta kokoelma valitse äänikirjat. Lisäksi voi toki määritellä tarkemmin valikoista esim. kielen.
Valitettavasti joskus hakutulos ei vaikuta täydelliseltä. Silloin voi rajata lisää hakutuloksen oikealla puolella olevista hakuehdoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt…
Ota yhteyttä omaan kirjastoosi korvausasioissa. Tuusulan kirjastojen yhteystiedot löydät nettisivuilta www.tuusula.fi/kirjasto. Kirjasto perii kadonneen tai turmeltuneen kirjan korvausmaksuna täyden hankintahinnan, mutta voit myös tuoda tilalle uuden kappaleen kyseistä teosta. Sovi tästä kirjaston henkilökunnan kanssa.
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
Kyseessä saattaisi olla Marja Härkösen toimittama ja Pekka Vuoren kuvittama teos Jättiläiset (SKS, 1. painos 1981). Teokseen on koottu kansantarinoita ja satuja jättiläisista, hiisistä ja muista kansanperinteessä esiintyvistä jättiolennoista. Kirjasta on julkaistu uusi painos v. 2011.
Hei,
näyttäisi olevan sepän signeeraus. Yritin tutkia meiltä kirjastosta löytyviä suomalaisia hopealeimoja käsitteleviä teoksia, mutta niistä ei oikein ollut apua tekijän henkilöllisyyden selvittämiseksi. Olisikohan kyseessä helsinkiläinen seppä? Toinen kuvio oikealta näyttäisi kovasti veneeltä. Leimat-sivustolta löytyy helsinkiläisiä hopeaseppiä ja heidän käyttämiään nimikirjainleimoja. Sieltä tulee vastaan nimi Hjalmar Gräsbäck, joka käytti leimaa HjGr. Jos signeerauksen toisen kirjaimen voisi tulkita J:ksi ja viimeisen R:ksi, saattaisi Gräsbäck olla tekijä. Tämä on toki vain tulkinta.
Tässä linkki sivustolle:
https://www.leimat.fi/leimahaku/leimahaku_fi.php?nimileima=&paikkakunta…
…
Kyllä, huoneeseen on paljon varauksia joka päivä. Jos haluaa tulla laulamaan karaokea, kannattaa varata aika ajoissa Varaamo-palvelusta tai soittamalla Tikkurilan kirjaston musiikkiosastolle. Kirjastossa kokoontuu myös avoin karaokeryhmä maanantaisin klo 13–18 ja torstaisin klo 13–17. Silloin voi tulla laulamaan ilman ajanvarausta.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön 2.5.2022 julkaistun tiedotteen mukaan Suomi sai kärkimaata Norjaa selvästi huonommat pisteet sekä journalismin laillisten puitteiden että taloudellisten toimintaedellytysten osalta.
Lailliset toimintaedellytykset viittaavat ainakin Helsingin Sanomain kolmen toimittajan saamiin syytteisiin viime syksynä. Toimittajat kirjoittivat Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta kertovan jutun ja julkaisivat sen, mistä rapsahti syyte.
Suomalainen lehdistö - ja media muutenkin - on hyvin keskittynyttä, mikä sekin rajoittaa sananvapautta. On helppo myös palautella mieliin, miten Suomessa on vähän kerrassaan lakkautettu ns. maakuntien kakkoslehdet. Vain sitoutumattomat porvarilliset…
Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Meiltä ei löytynyt omasta porukasta varsinaista keittiövirtuoosia ja selaamamme keittokirjatkin jättivät asian auki. Sokeria tuorehillo tuntuu tarvitsevan ainakin jossain määrin. Netistä löytyi helppoja tuorehillo-ohjeita, mutta niissä ei puhuta säilyvyydestä juuri muuta kuin "muutama päivä jääkaapissa". Ylen uutistissa on artikkeli tuorehillosta, joka säilyy keittämättäkin. Marttaliiton neuvonnasta voi myös kysellä vinkkejä, heillä on sivuillaan mm. chat-palvelu.
Tässä linkit:
https://yle.fi/uutiset/3-6308213
https://www.martat.fi/
Saksalaisilla on sotilashautausmaansa, joita hoitaa Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistys. Sankarihaudoiksi niitä ei kutsuta. Saksalaisten tapa muistaa sodissa kaatuneita on monimutkainen ja siihen liittyy voimakkaita syyllisyyden tunteita. Aihe on edelleen herkkä. Wehrmachtista vaalittiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen mielikuvaa sotarikoksiin sekaantumattomana organisaationa, mutta ns. puhtaan Wehrmachtin myytti murtui 1900-luvun lopulla uusien tutkimusten myötä.
Lähteitä:
German War Graves Commission - Wikipedia
How Germany remembers the world wars - BBC News
Myth of the clean Wehrmacht - Wikipedia
The virtuous Wehrmacht : crafting the myth of the German soldier on the Eastern Front, 1941-1944 |…
Kysyjän esittämien tuntomerkkien perusteella kyseessä lienee hyvin todennäköisesti Michael Aptedin vuonna 1994 ohjaama elokuva "Nell", jonka pääosissa esiintyvät Liam Neeson ja Jodie Foster. Elokuva on tullut ensi-iltaan Suomessa marraskuussa 1995 ja se on esitetty televisiossakin muutamaan kertaan.
Elokuvasta lisää:
Elonet
IMDB
Ruuvilla kiinnitettäviä ja irrotettavissa olevia päitä en valitettavasti onnistunut löytämään, mutta korvikkeeksi tarjoan Erno Paasilinnan satiiria Päitä ja ruumiita, jossa ollaan saman aiheen parissa.
"On saavutettu uusi edistysaskel. Ihmisen pää voidaan kiinnittää toiseen ruumiiseen. Ensikokeilut on tehty eläimillä. Seuraava askel on menetelmän siirtäminen ihmiseen.
Nähtävästi voidaan menetellä myös päinvastoin: vieras pää voidaan liittää oman pään tilalle. Maallikon mielestä tämä ei voi tuntua ylivoimaiselta.
Eikö tunnukin jonkinlaista kutinaa kaulan tienoilla? Harva meistä on aivan tyytyväinen omaan ruumiiseensa. Saattaisi olla piristävää vapautua sen vaivoista ja saada tilalle paljon mallikelpoisempi olemus.
--
Tietenkin…
