Katsoin Pihlajamaan juhlakonsertin videolta, ja siinä kappale on nimetty "Tähden lentoja" (jenkalta kuulostaa). Kysy kirjastonhoitaja-palvelussa on aiemmin (2021) kysytty nuottia Toivo Kärjen kappaleeseen "Tähdenlento" (esittäjinä mm. Henry Theel ja Rauli Padding-Somerjoki). Tämäkin on jenkka ja se löytyy nuotista Toivesävelmiä, osa 1 (Fazerin musiikkikauppa, 1949). Minun korviini Pihlajamaan juhlakonsertin jenkka ei ole sama sävelmä, eikä siihen löydy nuottia.
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
Rivit ovat Eino Leinon runosta Kuoleman tuntu kokoelmasta Shemeikan murhe (1924). Voit lukea runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Shemeikan murheesta:https://www.doria.fi/handle/10024/100577
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
Tämä tosiaan on enemmän spekulatiivista kuin todellisuutta. Aiheena se on myös niin spesifi, että yleisen kirjaston asiantuntemus ei siihen riitä. Kannattaakin kääntyä tässä asiantuntijoiden puoleen. Aihe kuitenkin kiinnostaa monia:Nämä kaksi ovat lähteitä, joissa asiaa käsitellään eri kanteilta, mutta kaikilta osin ne eivät täytä asiantuntemuksen kriteereitä:Quora-kysymys- ja vastauspalvelussa pohditaan, miksi kiinteän sillan rakentaminen Maan ja Kuun välille on mahdotonta, mutta jos sellainen tehtäisiin, pystyisikö sillä kävelemään. Ei pystyisi, monestakaan syystä (joista painovoima on yksi).https://urly.fi/3yPaSillan rakentamisen problematiikkaa käsittellään myös täällä: Could We Build A Bridge To The Moon? | Articles on WatchMojo.…
Suosittelen kokeilemaan seuraavia kirjoja, joissa käsitellään muuttoa uuteen kotiin ja ystävystymistä, vaikka yhteistä kieltä ei vielä olisi.Nicola O'Byrne: Missä meidän koti on, Isäkarhu?Kristiina Louhi: Tompan uusi kotiSanna Pelliccioni: Onni-poika saa uuden ystävän
Tarkistin arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta (https://finna.fi/) näiden kirjojen kirjastosaatavuuden. Kumpaakin löytyy lukusalikappaleina korkeakoulukirjastojen/oppilaitoskirjastojen kokoelmista, mutta lainattavia kappaleita ei ole. Aku Ankan seikkailun uudemmasta painoksesta löytyi muutamasta paikkaa lainattavakin kappale. Mikäli haluat kirjoihin tutustua, niin voit pyytää omaa kirjastoasi tiedustelemaan olisiko kirjoja mahdollisuus saada kaukolainaksi siten, että voisit tutkia kirjoja paikan päällä omassa kirjastossasi. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan suostu kaukolainaamaan lukusalikappaleita.Ostoaikeissa kannattaa tutkia antikvariaattien valikoimia. Verkkokauppaa pyörittävät antikvariaatit lienevät helpoin…
5g-liittymä-sivusto ei ole parhain tietolähde sanan käytön historialle, mutta se tiivistää seuraavasti: "Mokkula-termin käyttö alkoi yleistyä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä." Ilta-sanomien artikkeli (29.5.2008) tietää kertoa DNA:n yrittäneen tavaramerkata sanaa itselleen, mutta pyyntö hylättiin, sillä mokkula-sanalla kuvataan muitakin pieniä teknisiä laitteita kuin USB-modeemia, ja sana oli myös yleistynyt muutenkin jo käyttöön DNA:n laitteiden ulkopuolella. Trademark-yrityksestä voinee myös päätellä, että DNA valtavirtaisti tällaiset nimitykset USB-modeemille. IS:n artikkeli (31.3.2008) ja HS:n artikkeli (11.3.2008, huom. koko artikkeli vain tilaajille, mutta luettava osuus tukee nimityksen yleistymistä DNA:n kautta)…
Olisikohan kyseessä Freeworldgroupin tekemä selainpeli "Evolution"? Omaan silmääni näyttää siltä, että monet mainitsemasi tuntomerkit täyttyvät.Peliä voi pelata edelleen täällä: http://www.freeworldgroup.com/games6/gameindex/evolution.htmPelin trailerin voi katsoa Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=-xiC0maV3_Y
Mahtaisiko kyseessä olla Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaaren) Edessä elämän virrat? Joissain tietokantakuvauksissa mainitaan yhtenä tapahtumapaikkana Turun Piispankatu, ja Kirjasammossa teosta kuvaillaan näin:"Suontaan kylän ihmisistä kertova romaanisarja on nyt edennyt väkevään päätösosaansa. Päähenkilöiksi tässä romaanissa nousevat juuri koulunsa aloittanut Laura, Martta ja Aarne, Helmi-Elisa ja Karjalainen. Eletään kevättä ja kesää vuonna 1945. Vaikka sota on ohi, on elämä yhä monin tavoin vaikeaa. Lauralla on koti Turussa Martan ja tämän pienen poikavauvan luona, mutta koulussa hän joutuu maksamaan katkerasti evakonosastaan, kielestään… ja mielestään. Vain omassa Ajatuspuussaan, korkealla mäellä, hän tuntee olevansa turvassa. Siellä…
Discogs-tietokannan mukaan ainakin LP-llä Grace soittivat seuraavat kaverit: Kitara – Vesa RaasumaaKitarasoolo – Steve Lee Valley (kappaleessa: B5)Laulu, basso – Olli OikariLaulu, rummut – Tarvo LaaksoLaulu, kitara – Kalle SangiLaulu, kitara, koskettimet – Jussi Perämäki https://www.discogs.com/artist/3854365-Grace-52
Kaivattu kirja saattaisi olla esimerkiksi Eduard Petiškan Kreikkalaisia satuja (Weilin+Göös, 1973). Kyseeseen voisi tulla myös Eeva-Liisa Mannerin muokkaama Ilias ja Odysseia : proosakertomus Homeroksen mukaan (Tammi, 1974). 1970-luvulla julkaistiin myös 2. painos alun perin 1950-luvulla ilmestyneestä Gustav Schwabin kirjasta Tarujen Hellas (Karisto, 1977), mutta siinä ei ole mukana Odysseuksen seikkailuja.
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Täsmälleen kysymyksen mukaisessa muodossa en huhtikuun sinisiä iltoja Turtiaisen tuotannosta onnistunut löytämään. Lähimmäs osuu kokoelman Minä paljasjalkainen runo, joka alkaa "Sen huomaa sinisenä iltana huhtikuussa" (sisällysluettelossa nimellä Sen huomaa sinisenä iltana). Tie pilven alta -kokoelman runossa Intermezzo puhutaan huhtikuun sinisistä illoista näin: "On huhtikuu, / ilta. / Taivaan sini / Kaisaniemenkadun yllä". Kokoelman Palasin kotiin runossa Aurinkofantasia "välkkyy huhtikuun taivaan kirkas sini" päiväsaikaan. Minä rakastan -kokoelman runossa Oli huhtikuun ilta "Oli huhtikuun ilta / oli kuutamo", mutta ilman sinistä.
Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Aivan noin tarkkaa jakoa ei nuoteistamme valitettavasti löydy.On laiva valmiina lähtöön -laulu löytyy mm. nuoteista Jos sull' lysti on, Musiikkimatka ja Lauluhetki. Linkki Helmet hakutulokseen.Kirjaston lisäksi nuotteja löytyy esim. F-musiikki.fi verkkokaupasta.
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Ajantasaisen tilanteet voi tarkistaa Helmet-kirjaston aineistohaussa Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.Kirjoita hakukenttään poravasara ja valitse aineistotyypiksi esine.Lainattavat esineet on lainattava siitä kirjastosta ja palautettava siihen kirjastoon, minkä kokoelmaan ne kuuluvat. Pääsääntöisesti esineitä ei pysty varaamaan. Joissain kirjastoissa saattaa kuitenkin olla varauslista, johon henkilökunta kirjoittaa varaajan yhteystiedot. Tästä on yleensä erikseen maininta samassa lisätietokentässä, missä lukee minkä mallinen poravasara on kyseessä ja mitä muuta (esim. ohjekirja) poravasaran lainauspakettiin kuuluu.
