Kolikossa/mitalissa on kuvattuna ilmeisesti Mikkelin tuomiokirkko, Kivisakasti ja Naisvuoren näkötorni. Toisella puolella on Mikkelin vaakuna. Vaakuna on nykymallinen, eli kolikko lienee tehty vuoden 1943 jälkeen. Kolikko on erittäin kulunut eli vaikuttaa siltä, että se on ollut jonkinlaisessa käytössä, vrt. tämä yksilö: https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/1017299?Kolikko voi olla jonkinlainen muistoraha, tai -mitali, mutta yleensä niissä on enemmän tekstiä tai vuosiluku. Kolikko voi olla myös jonkinlainen poletti, niitä oli käytössä hyvin erilaisissa paikoissa ja tarkoituksissa.Poleteista löytyy laaja listaus teoksesta Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med…
Vuoden 1946 Etelä-Suomen Sanomia voi lukea Lahden pääkirjastolla. Lehdet löytyvät sekä vuosikerroiksi sidottuina painettuina lehtinä että mikrofilmeinä. Painetut lehdet ovat osa kirjaston kotiseutukokoelmaa, jolloin niitä ei lainata mutta lukeminen kirjastolla on mahdollista. Mikrofilmit ovat lainattavissa mutta parhaiten niiden tarkastelu onnistunee kirjastolla asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla mikrofilmin lukulaitteella. Lukulaitteen voi varata pääkirjaston musiikkipalveluista esimerkiksi soittamalla. Lahden pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät Lastu-verkkokirjastosta: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Kirja löytyy Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoista. Jos haluat lainata kirjan Helmet-kirjastosta, voit tilata sen kaukolainana. Kaukolaina kotimaasta maksaa 4 €.Finna-tietue : https://finna.fi/Record/ratamo.85726?sid=4878160146Helmet-kaukopalvelu.
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Mahdollisuuksia on varmaan moniakin. Yksi voisi olla ainakin vuonna 2008 suomeksi ilmestynyt romaani Riadin tytöt. Kirja kirjoittaja on Rajaa Alsanea. Sampsa Peltonen käänsi sen suoraan arabiasta. Kirja kertoo saudiaravialaisten yläluokkaisten tyttöjen elämästä. Yleisradion sivulla ollut kuvaus kirjastaKirjasampo : Riadin tytöt
Lehdessä "Kaltio : pohjoissuomalainen aikakauslehti" (1978: 1, s. 26) on julkaistu runo "Sapattimekko", jonka on kirjoittanut Helvi Alamikkelä. Runo alkaa: "Saivat suvella kutsun kirkkohäihin".
Hei,kunnilla on Teoston kanssa sopimuksia. Teoston sivuilta on luettavissa otsikon "Musiikki kunnan toiminnassa" alta sopimuksen ehdoista ja mitä niiden puitteissa saa tehdä. Päiväkodeista siellä mainitaan näin:Musiikki kunnan toiminnassa -lupa kattaa laajasti musiikin käytön kuntien ja kaupunkien toiminnoissa ja palveluissa. Lupa sisältää taustamusiikin esittämisen, sekä pääsymaksuttomien, vastikeettomien tapahtumien järjestämisen kuntalain mukaisissa, kunnan itse ylläpitämissä julkisissa palveluissa (koulut, päiväkodit, muut palvelut) kunnan yksin järjestämässä toiminnassa sekä pienimuotoisen katusoiton.Lähteet: Musiikki kunnan toiminnassa - Teosto
Espoo ja Helsinki käyttävät täysin eri tulostusohjelmaa. Espoo otti juuri hiljattain käyttöön aivan uuden Princh-tulostusohjelman, kun taas Helsingin kirjastoissa on käytössä vanha, jo vuosia sitten käyttöön otettu Papercut-tulostusohjelma. Espoon käyttämässä uudessa ohjelmassa tosiaan on mahdollisuus maksaa itse etukäteen pankkikortilla, MobilePaylla tai PayPalilla, mutta Helsingin vanhassa Papercutissa sellaista mahdollisuutta ei ole, eikä siihen sellaista saada jälkikäteen liitettyä.Tilanne voi muuttua vain jos Helsinki jossain vaiheessa uusii tuon tulostusohjelmansa.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu Skotlannissa Clydebankissa vuonna 1920. Asia selviää tästä Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Sama kysymys sai 11.11.2014 kysy.fi -palstallamme seuraavan vastauksen:
"Asiaa on pohtinut Kotimaisten kielten keskuksen kielipalstoilla Matti Vilppula, joka epäilee, että eroavuuden taustalla ovat olleet eri aikoinan käytetyt erilaiset nimeämisperiaatteet: äitienpäiväähän on juhlittu vuodesta 1919 asti, kun taas isänpäivää vasta vuodesta 1970. Äitienpäivän muuttaminen äidinpäiväksi saattaisi Vilppulan mukaan johtaa siihen, että puhutaan murteenomaisesti äitin- tai jopa äirinpäivästä. Isänpäivän muuttamisessa hankaluutena taas Vilppulan mielestä on, että isienpäivä kuulostaisi kenties liian lapsenomaiselta ja isäinpäivä hieman vanhahtavalta.
Lähteitä ja lisätietoja:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1069 "
Jos etsimääsi teosta ei ole hankittu Helmet-kirjastoon tai pääkaupunkiseudun tieteellisiin kirjastoihin, se voidaan tilata sinulle kaukolainaksi muualta.
Tarja Varjosen teos Rakkauden majatalo (2017) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin, mutta teosta ei saa kotilainaan. Muuallta Suomessa teosta on jokunen kappale. Sinun kannattaa siis tehdä kaukopalvelupyyntö joko alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella tai kirjastossa käydessäsi.
Kaukopalvelu on maksullista. Lista maksuista löytyy niin ikään linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyse on juuri tuosta, että valitettavasti uuteen Bond-elokuvaan ei ole ollut aiemmin kirjasto-oikeuksia. Kirjasto-oikeudet on kuitenkin saatu aivan juuri, joten lainattavat elokuvat tulevat kirjastoihin arviolta maaliskuun aikana.
Kun et pääse -kirjastoon otsikon alla mainittiin erilaisia tapoja hoitaa kirjastoasiointia silloin, kun kirjastoon on vaikeata muuten päästä. Kaikki mahdollisia silloin, kun asiakas ei pysty poistumaan kotoaan. Kotikirjaston haasteena on se, että palvelua ei välttämättä saada parissa viikossa toimimaan. Jäät voivat siis ehtiä vaikka sulaa ennen ensimmäistä käyntiä. Joustoasiakkuus ja valtakirjan käyttö edellyttävät, että asiakkaalla on tuttava, perheenjäsen yms., joka on halukas auttamaan.
1. Kotikirjasto
Uudet asiakkaat ovat tervetulleita Kotikirjastoon eli Helsingin kaupunginkirjaston kotipalveluun. Palvelu on suunnattu helsinkiläisille, jotka eivät iän, sairauden, liikuntaesteen tai vamman takia voi itse asioida…
Kuntalaisaloite tehdään Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa mukana oleville kunnille. Aloitteet koskevat siis kunnan toimintaa.
Voit lukea lisää kuntalaisaloitteista ja selata kuntalaisaloitteita täältä:
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi
Löydät sivustolta myös aloitteen kadunnimen muutoksesta. Voit myös allekirjoittaa tätä kauttaa aloitteen, mikäli sitä ei ole vielä lähetetty kuntaan.
Kansalaisaloite tehdään eduskunnalle. Kansalaisaloitteella voi ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassaolevaan lakiin tai olemassaolevan lain kumoamista. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa.
Voit lukea lisää kansalaialoitteesta ja selata kansalaisaloitteita…
