Vappu Roos on suomentanut kyseisen kohdan Katherine Mansfieldin novellista At the Bay eli Lahden rannalla näin:Mutta asian näin ollen minä olen kuin hyönteinen, joka on lentänyt omasta halustaan huoneeseen. Syöksyn seiniä vasten, syöksyn ikkunoita vasten, poukahdan kattoon, teen itse asiassa jumalaties mitä kaikkea, paitsi etten lennä takaisin ulos. Ja koko ajan ajattelen kuten tuo yökehrääjä tai tuo perhonen tai mikä se nyt onkaan: ’Elämän lyhyys! Elämän lyhyys!’Katherine Mansfield: Puutarhakutsut (Weilin & Göös, 1980, s. 163)
Valitettavasti emme löytäneet runoa emmekä aikakauslehteä. Tätä runoa ei löytynyt Digi.kansalliskirjasto.fi:stäkään. Ehkä Suomalaisen kirjallisuuden seura osaisi auttaa löytämään sen. Heille voi lähettää kysymyksen lomakkeella,https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/.
En onnistunut löytämään Maija Konttisesta kuin ihan minimitiedot seuraavista verkkolähteistä:Konttinen, Maija | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluKonttinen, Maija | KirjasampoMaija Konttinen – WikipediaHain myös Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, missä pitäisi olla kaikki Suomessa suomeksi ilmestynyt aineisto luetteloituna, mutta sieltäkään ei Konttisesta löydy mitään elämäkerta-aineistoa, pelkästään osumia hänen teksteistään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistostakin löytyi vain yksi osuma, Maija Konttisen yhdessä Betty Tiusasen kanssa lähettämä sähkösanoma Otto Manniselle: konttinen, maija | Hakutulokset | SKS Finna
Alla on linkkejä joista voit tutkia Texas Hold'Emin sääntöjä.https://yksitoista.fi/korttipelit/texas-holdem/https://fi.wikibooks.org/wiki/Korttipelit/Pokerit/Texas_Hold%C2%B4emhttps://fi.unibet.com/poker/guides/texas-hold-em-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-ja-pelityypit-1.1219144http://www.pokerikerho.com/pokerinsaannot.html
Valitettavasti Turun kaupunginkirjastolla ei ole kyseistä lehtä tuolta vuodelta. Lehti on alkanut Sanomalehtimiehenä ja muuttanut nimeään Journalistiksi vuodesta 1993 alkaen. Onneksi Turun yliopiston Feeniks-kirjaston vapaakappalekokoelmasta näyttäysi löytyvän etsimänne vuosikerta. Yliopiston kirjastoa voi käyttää, vaikkei olisikaan opiskelija. Feeniks-kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Pohjanpään Pääsiäinen-runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Kärsimys ja elämä : uskonnollisia runoja (WSOY, 1936). Se sisältyy myös valikoimaan Valitut runot.
Kyllä se on mahdollista. Lataa ensin E-kirjastosovellus mobiililaitteellesi, joko Play kaupasta (Android) tai App Storesta (Applen laitteet). Klikkaa Kirjaudu sisään Suomi.fi-tunnistuksella. Valitse vaihtoehdoista Mobiilivarmenne ja jatka eteenpäin tavalliseen tapaan. E-kirjastoon kirjautumisessa mobiilivarmenteella on ollut ajoittain ongelmia teleoperaattorien tekemien päivitysten myötä. Jos ongelmia ilmenee, niin kannattaa käynnistää laite uudelleen ja kokeilla hetken kuluttua uudestaan. Kun olet kirjautunut mobiilivarmenteella, E-kirjastoon voi luoda pääsyavaimen, jolla kirjautuminen on jatkossa helpompaa.E-kirjaston käyttöohje
Walter Benjaminin on todella sanonut: “The concept of progress must be grounded in the idea of catastrophe. That things are "status quo" is the catastrophe.”Teksti löytyy kirjasta Walter Benjamin, Michael William Jennings (2003). “Selected Writings: 1938-1940”, s.184. Lähde: TOP 25 QUOTES BY WALTER BENJAMIN (of 145) | A-Z Quotes. Kirjaa ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta kaukolainaaminen on mahdollista. Tietoa kaukolainauksesta ja siihen liittyvistä maksuista Asiakkaan opas | Keski-Finna.
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/…
Kahvista ennustamisesta kertoo esim. Pieni Povauskirja (Anuirmeli Sallamo-Lavi 2019). Vanhempaa kirjallisuutta, ks. linkki.Prättäkitistä Vaski-kirjastoissa, ks. linkki. Lisää kirjallisuutta löydät Prättäkitti-aiheisen Wikipedia-artikkelin lähdeluettelosta, ks. linkki.Visan tietäjästä löytyy hiukan tietoa Wikipediasta, jossa mainitaan lähteenä Someron murrekirja (Pentti Virtaranta 1973), ks. tarkemmin: linkki. Lisää tietoa ja tarinoita Visan tietäjästä löytyy kansalliskirjaston kokoelman vanhoista digitoiduista lehdistä, ks. linkki.
Nämä näyttelijät esiintyivät tyttönimillään. Ansa Ikosen vanhemmat olivat Aleksanteri ja Helena Ikonen. Regina Linnanheimon isä Johan Grönroos suomensi nimensä nuoruusvuosinaan Leinoksi, jonka myöhemmin vaihtoi Linnanheimoksi. Helena Karan isä oli Otto Dahl, joka myöhemmin vaihtui Karaksi. Liisa Tuomen vanhemmat vaihtoivat sukunimensä Bergströmin Tuomeksi.Lähteet: Nikula, Jaana: Polttava katseSeppälä, Anu: Elämän ruhtinattariaTuomi, Liisa: Elämäni kiikkulautaVekkeli, PIrkko: Unohtumaton Ansa Ikonen
Pohjan Tornio -lehti on ilmestynyt vuosina 1978-1991. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.Pohjan Tornio | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
SKDL:n eduskuntaryhmä toimi eduskunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1990. Valta-osalla sen kansanedustajista on ollut myös SKP:n jäsenyys. SKDL:n ryhmä on ollut suurimmillaan heti sodan jälkeisissä eduskuntavaaleissa, joissa se sai 49 kansanedustajaa sekä 50 kansanedustajallaan vuonna 1958, jolloin se voitti vaalit ja muodosti suurimman ryhmän. Kommunistit pyrkivät heti sodan jälkeen yhdistämään vasemmiston voimat perustamalla SKDL:n, johon houkuteltiin myös sosiaalidemokraatteja.Eduskuntaryhmässä vaikutti sosiaalidemokraattitaustaisia edustajia kuten K.H.Wiik, Reinhold Svento tai Hella Wuolijoki, joista osa oli kuulunut sota-aikana SDP:n rauhaopposition "kuutosiin". SKDL ei kuitenkaan kyennyt yhdistämään vasemmistoa SKP vaikutuspiiriin,…
Emme pysty selvittämään yksittäisten ihmisten elossa olemista. Jos tarvitset tietoa perunkirjoitukseen tai muuhun hyväksyttävään tarkoitukseen, väestötietojärjestelmästä saatava elossaolotodistus on mahdollista tilata osoitteesta https://dvv.fi/tilaa-todistus-vaestotietojarjestelmasta. Toki voit myös ottaa yhteyttä henkilöihin, jotka ehkä tuntisivat äitisi, saadaksesi tietoa, onko hän elossa vai ei.
Laulu on alun perin norjalaisen Rolf Løvlandin sävellys "You Raise Me Up". Englanninkielisestä versiosta löytyy nuotinnos usealta kokoelmalta. Samoin Kari Tapion suomeksi sanoittamasta versiosta "Kuin taivaisiin" löytyy nuottiversio. Sen sijaan Seppo Järvisen sanoittamasta versiosta ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sanat löytyvät ainakin Reijo Ikosen levyn Yksin rakkaus vihkosta sekä tästä verkkokeskustelusta.
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä.…
