Termillä "pienet vihreät miehet" tarkoitetaan tunnuksettomia sotilashenkilöitä. Lähde:https://yle.fi/a/3-9721619 Esimerkiksi näiden kirjojen avulla voit perehtyä Krimin miehitykseen:Hellenberg, Timo : Silminnäkijät : taistelu Ukrainasta. Docendo, 2016Kniivilä, Kalle : Krim on meidän. Into, 2015 Puistola, Juha-Antero : Itä-Ukraina - lännen etuvartio. Docento, 2020Sakwa, Richard : Taistelu Ukrainastaa : kuinka idän ja lännen intressit törmäsivät. Vastapaino, 2016
11-vuotias voisi tutkia omien kiinnostuksiensa mukaan tutkia Lukudiplomia, jonka Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on tehnyt. Tässä linkin takana on 5.-6.-luokkalaisille erilaisia otsikoita, joiden alla lukuisia suosituksia. https://vanamo.finna.fi/Content/lukudiplomi-hml#5-6Samalle sivulle pääsee liitteestä, QR-koodilla.
Jos lähtökohdaksi otetaan sukunimi, sukunimeä Immonen voi pitää yleissavolaisena. Immo on kirkollisen Immanuelin yleisimpiä suomalaisten käyttämiä muunnoksia, mutta on myös tuotu esiin, että Immo sekä Imma, Immi, Impi ja Impo -nimet voidaan rinnastaa vanhoihin saksalaisin henkilönnimimuotoihin Imma, Immo ja Ymme.Sukunimet-teoksessa mainitaan, että jo 1900-luvun alussa läntiset asutusnimet kuten Halikon ja Maskun Immala, Kangasalan Immi, Kuusjoen Impola, Paimion ja Naantalin Immoinen sekä Tl. Lapin, Lohjan, Karjalohjan ja Rauman Immola on liitetty germaaniseen henkilönnimeen, josta skandinaavitkin ovat muinoin käyttäneet muotoja Imma ja Immi. Rauman Immola kuuluu murteessa ImBola, ja Kurkijoella ja Kiteellä ovat esim. 1600-luvulla…
Misse-kissa -kirja voisi olla kuvakirja Joan Sandin: Jenni ja Misse. Tosin sen sisältöä en päässyt tarkistamaan sen heikon saatavuuden vuoksi, mutta ainakin siinä esiintyy Misse-niminen kissa.Toiseen kirjaan on kolme eri vaihtoehtoa. Kirja voisi olla Bill Beet: Hyvästi jokilaakso. Ainakin kansikuvan kuvaus täsmää siihen parhaiten. Toinen vaihtoehto olisi Richard Adams: Ruohometsän kansa, mutta sen kansikuvissa näyttäisi olevan vain jäniksiä. Ja kolmas ehdotus on Colin Dann: Kaukametsän pakolaiset, mutta sen kansikuvat ovat tummalla pohjalla.Marcus Phisterin Sateenkaarikala -kirjasta löytyy vuoden 1992 painosta vielä joistain kirjastoista. Omaksi sitä voi etsiä esimerkiksi antikvariaateista tai verkon myyntipalstoilta. LinkitFinna.fi:…
Hei,Ymmärrän kiinnostuksen, mutta asiaan on hankala saada yksiselitteistä tai mielekästä vastausta (eikä rajallista työaikaa ole kovin mielekästä rajattomasti käyttää asian selvittämiseen). Huomioon otettavia tekijöitä on aika paljon, jos vertailua lähtee tekemään.Afrikassa on hyvin suuria eroja varallisuustasossa, joten hinnat ja tuotteet vaihtelevat aika runsaasti. Kysymys on siis hieman samantyylinen kuin kysyisi kuinka paljon leipä maksaa Aasiassa.Hintaan vaikuttaa mm. paikallinen yleinen hintataso (ostovoima) sekä se, millaisia versioita kustakin puhelimesta paikallisesti tarjotaan. Puhelimia valmistavien yhtiöiden on lisäksi mielekästä myydä tuotteita halvemmalla, mikä luo puhelimille kasvavia markkinoita, mikä tietysti lisää…
Kyllikki Mäntylä on kirjoittanut perhepakinoita, joiden päähenkilöt olivat Esikoinen, Kuopus, Pikkuveli ja Hallitus ja perheen äiti. MÄNTYLÄ, KYLLIKKI, kirjoittaja KIRJA LASTENKAMARISTA, HALLITUKSESTA JA MEISTÄ Kootut jutut lastenkamarista, hallituksesta jaLastenkamari ja meLastenkamaripakinat
En onnistunut löytämään Maija Konttisesta kuin ihan minimitiedot seuraavista verkkolähteistä:Konttinen, Maija | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluKonttinen, Maija | KirjasampoMaija Konttinen – WikipediaHain myös Suomen Kansallisbibliografia Fennicasta, missä pitäisi olla kaikki Suomessa suomeksi ilmestynyt aineisto luetteloituna, mutta sieltäkään ei Konttisesta löydy mitään elämäkerta-aineistoa, pelkästään osumia hänen teksteistään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistostakin löytyi vain yksi osuma, Maija Konttisen yhdessä Betty Tiusasen kanssa lähettämä sähkösanoma Otto Manniselle: konttinen, maija | Hakutulokset | SKS Finna
Kansalliskirjasto on digitoinut "Historiallisen aikakauskirjan" vanhimmat numerot vuodesta 1903 lähtien vuoteen 1999:https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&name=historiallinen%20aikakauskirjaVuosien 1903-1939 numerot ovat vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivuVuosien 1940-1999 numerot eivät ole vapaasti luettavissa verkossa, vaan vapaakappalekirjastoissa ja kirjastoissa, joissa on vapaakappaletyöasemia:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappalepalvelut/vapaakappaleaineistojen-kaytto
Mahdollisuuksia on varmaan moniakin. Yksi voisi olla ainakin vuonna 2008 suomeksi ilmestynyt romaani Riadin tytöt. Kirja kirjoittaja on Rajaa Alsanea. Sampsa Peltonen käänsi sen suoraan arabiasta. Kirja kertoo saudiaravialaisten yläluokkaisten tyttöjen elämästä. Yleisradion sivulla ollut kuvaus kirjastaKirjasampo : Riadin tytöt
Hei,Kyseessä on Jorma Kääriäisen esittämä kappale Haukka samannimiseltä levyltä (2016). Löytyy suoratoistopalvelusita ja aika hyvin tallenteita myyvistä kaupoista.
Pyhä Birman Kissa ry:n kotisivuilla kerrotaan kissarodun alkuperään liittyvästä legendasta, jonka mukaan Birman kissa olisi Himalajan vuoristosta. Kaukoidästä Eurooppaan tämä kissarotu on saapunut 1900-luvun alussa. Se ei siis ole yhteydessä egyptiläisten pyhään kissaan.https://birma.fi/pyha-birma/legenda-ja-historiaa/Kissojen historiasta ja myyteistä voi lukea lisää esimerkiksi Petri Pietiläisen kirjasta Kissojen maailmanhistoria https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2253195?sid=5094165358
Rollaattoreita ei ikävä kyllä ole lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastossa [1].Sosiaali- ja terveyspalvelujen Konalan apuvälinepalvelusta voi yli 16-vuotiaat helsinkiläiset lainata rollaattorin [2], myös vuokraus on mahdollista yksityisiltä [3].https://tinyurl.com/Rollaattoreitahttps://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveydenhoito/muita-terveyspalveluja/kuntoutus-ja-terapiat/apuvalinepalveluthttps://tinyurl.com/vuokraus-ym
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on…
Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
Knut Lavardin oli tanskalainen Söderjyllannin herrttua, joka eli 1100-luvulla. Hän kuoli marttyyrinä 7.1.1131. Meillä Nuutin päivää vietettiinkin 1700-luvulle asti 7.1., muttä päivä siirrettiin 13.1. Nuutin päivä oli jo tuolloin vakiintunut jouluajan loppupäiväksi. Aiemmin joulurauha päättyi 7.1., mutta se siirtyi myöhemmin 13.1. Loppiaisesta viikko eteenpäin.Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat. KIrjapaja, 1979
Hei,kunnilla on Teoston kanssa sopimuksia. Teoston sivuilta on luettavissa otsikon "Musiikki kunnan toiminnassa" alta sopimuksen ehdoista ja mitä niiden puitteissa saa tehdä. Päiväkodeista siellä mainitaan näin:Musiikki kunnan toiminnassa -lupa kattaa laajasti musiikin käytön kuntien ja kaupunkien toiminnoissa ja palveluissa. Lupa sisältää taustamusiikin esittämisen, sekä pääsymaksuttomien, vastikeettomien tapahtumien järjestämisen kuntalain mukaisissa, kunnan itse ylläpitämissä julkisissa palveluissa (koulut, päiväkodit, muut palvelut) kunnan yksin järjestämässä toiminnassa sekä pienimuotoisen katusoiton.Lähteet: Musiikki kunnan toiminnassa - Teosto
