Tässä joitakin keskenään erityylisiä kirjavinkkejä. Lisätietoja teoksista esim. https://www.kirjasampo.fi/fi.
Fantasialla väritettyä historiaa:
Dannebey, Annmari: Kun kuulet laulun varjojen
Gabaldon, Diana: Matkantekijä-sarja
Kuang, Rebecca F.: Babel : mystinen kertomus
McIntyre, Vonda N.: Aurinko ja kuu
Novik, Naomi: Temeraire-sarja
30-vuotinen sota:
Paananen, Raija: Maria Maattoman elämät
Susimetsä, Marko & Susimetsä, Ulla: Kuninkaan rakuunat -sarja
Kiina:
See, Lisa: Lumikukka ja salainen viuhka
Viihteellisempää:
Mäkelä, Sirpa: Kasvattityttö
Tarkiainen, Terhi: Kitty, eli kuinka mies tuhotaan; Emily, eli Kuinka sukua jatketaan; Maggie, eli Kuinka jano tyydytetään
Kuvaus voi sopia aina moneenkin kirjaan. Yksi vaihtoehto on Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarja. Sarjassa on 8 osaa, joista ensimmäinen on nimeltään Tervetuloa kummitustaloon (alkuteos ilmestynyt v. 1994). Kirjoissa seikkailevat aavekaksoset, Robert ja Rebekka koiransa Takun kanssa. Ensimmäisessä osassa Shookin perhe saapuu heidän vanhaan kotitaloonsa ja perheen tytär huomaa heti, että talossa on jotain outoa.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,…
Kyseessä on varmaankin Saffi Crawfordin Syntymä, tähdet ja numerot : henkilökohtainen luonneanalyysi vuoden 366 päivälle (Karisto, 1999).Kirjaa on saatavilla monissa PIKI-alueen kirjastoissa, ja voit tehdä siitä varauksen omaan kirjastoosi. Seutuvaraus toisesta kunnasta on maksullinen (2 e).
Hei,Ainakin näillä pääsee alkuun. Suomenkieleiset löytyvät yleisisitä kirjastoista, englanninkieliset täytynee kaukolainata.Mäkinen, Virpi, Heikki Pesonen, Risto Uro, ja Alexandra Bergholm. Pyhä, Paha Ruoka: Uskonnon Ja Etiikan Näkökulmia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2023.Lehmijoki-Gardner, Maiju. Askeettien Pidot: Uskonnot Ja Syömisen Etiikka. Helsinki: Kirjapaja, 2009.Albala, Ken. Food in Early Modern Europe. Westport (Conn.): Greenwood Press, 2003.Avieli, Nir& Fran Markowitz. Eating Religiously: Food and Faith in the 21st Century. Abingdon, Oxon: Routledge, 2024.McWilliams, Margaret. Food Around the World: A Cultural Perspective. 3rd ed. Upper Saddle River: Prentice Hall, 2011.
Useitakin James Bond -elokuvia on vuosien varrella jäänyt tekemättä. Myös Daniel Craigin tähdittämä viimeisin Bond-elokuva No Time To Die (2021) viivästyi ensin taiteellisten erimielisyyksien ja sitten koronapandemian vuoksi. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa vuosien saatossa suunnitteilla olleista ja filmaamatta jääneistä James Bond -elokuvista: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/tiesitko-tata-sean-conneryn-james-bond-elokuvista-ei-koskaan-julkaistu-tarinassa-robottihait-kuljettivat-atomipommeja-new-yorkin-viemareissa/https://www.digitalspy.com/movies/a37688094/james-bond-movies-cancelled-unmade/https://screenrant.com/every-unmade-james-bond-movie-and-why-they-didnt-happen/https://www.esquireme.com/…
Discogs-tietokannan mukaan ainakin LP-llä Grace soittivat seuraavat kaverit: Kitara – Vesa RaasumaaKitarasoolo – Steve Lee Valley (kappaleessa: B5)Laulu, basso – Olli OikariLaulu, rummut – Tarvo LaaksoLaulu, kitara – Kalle SangiLaulu, kitara, koskettimet – Jussi Perämäki https://www.discogs.com/artist/3854365-Grace-52
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa. Lähimmäksi osuu kanadalaisen Zeppa Jamien teos Ylitse taivaan ja maan (2000), jossa hän kertoo omista kokemuksistaan opettajana Bhutanissa. Suomalaisnaisen kokemuksia Aasiasta käsittelee puolestaan Päivi Ahosen teos Toden maat, unen maat: työtä ja arkea monien kulttuurien Aasiassa (2021).
Virallinen lehti on verkossa luettavissa https://www.virallinenlehti.fi/fi/sahkoinenlehti/index.html. Perjantain numerossa on aina Valtioneuvoston viikko, jonka yhteydessä on tasavallan presidentin esittely. Tämän vuoksi myös mahdolliset arvonimet julkaistaan lehdessä, jossa on valtioneuvoston viikko ja joka ilmestyy maanantaisin. Hannu Mäkelän arvonimiasia löytyy Virallisesta lehdestä nro 23.5.2016 /58 https://www.virallinenlehti.fi/fi/journal/pdf/2016058.pdf. En löytänyt kirjoista enkä netistä luetteloa muista vuonna 2016 myönnetyistä arvonimistä.
Varsinaista vastaavaa nimitystä en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt. Aiheesta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskukselta: https://www.kotus.fi/.Yleisemmällä tasolla mies- ja naisurheilijoiden kuvailusta ja käsittelyssä mediassa on tehty tutkimuksia. Verkossa on luettavissa mm. Riitta Pirisen väitöskirja Urheileva Nainen lehtiteksteissä (Tampereen yliopisto, 2006): https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67579. Annu Mäkelän pro gradu -tutkielmassa Kauneuden korustusta vai urheilun arvostusta? (Jyväskylän yliopisto, 2006) vertaillaan Helsingin Sanomien uutisointia naisyleisurheilusta vuosien 1983 ja 2005 MM-kisojen yhteydessä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9596.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Minä toivon, että ymmärsin kysymyksesi oikein. Yleinen käytäntö on ollut, että kortistolaatikoissa on ensin se välilehtikortti (korkeampi kortti, jossa otsikko, tässä tapauksessa luokka) ja ryhmään kuuluvat kortistokortit ovat sen jälkeen. Tämä on mielestäni yleinen tapa kaikissa kortistoissa ja mapeissa. Vastaukseen liitän linkin kuvaan, jossa on kortistolaatikko. Kuva ei kuitenkaan liity kysymykseen, koska se ei ole Helsingistä.https://www.kirjastomuseo.fi/fi/items/show/5186
Valitettavasti emme löytäneet runoa emmekä aikakauslehteä. Tätä runoa ei löytynyt Digi.kansalliskirjasto.fi:stäkään. Ehkä Suomalaisen kirjallisuuden seura osaisi auttaa löytämään sen. Heille voi lähettää kysymyksen lomakkeella,https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/.
Tynkiluutaa eli tynkäluutaa käytettiin samankaltaiseen siivoukseen kuin juuriharjaa, siis töihin, missä tarvittiin kovaa harjaa. Ks. sanan esiintyminen vanhoissa lehdissä.Tynkäluuta lienee ollut tyngäksi eli kovaksi kulunut tavallinen luuta, ks. Emäntälehti 1.10.1932.
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Alkuun nuorta lukijakuntaa koetettiin tutustuttaa Seitsemään veljekseen siten, että kirjan juoni kerrottiin "omin sanoin". Vähitellen kuitenkin ymmärrettin, että tällä tavalla Kiven runollinen kieli hävisi olemattomiin eikä tällaista tapaa pidetty enää hyväksyttävänä. 1930-luvun lopulla Eero Salola laati lapsilukijoita varten kirjasta lyhennetyn version, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lapsille. Oppikouluikäisillä luetettiin jo lyhentämätöntä teosta.Salola piti kielen alkuperäisyyden säilyttämistä niin välttämättömänä, ettei hän lyhennelmässään muuttanut yhtään sanaa. Hän kuitenkin tunnustaa ottaneensa Kiven kielen "realistisuuden" huomioon tekstiä muokatessaan: "Monet epäilevät antaa Seitsemää veljestä nuorimman polven käteen siksi, että…
Tässä muutamia satuihin, myytteihin tai klassikoihin perustuvia romaaneja. Jotkut pohjautuvat vahvemmin esikuvaansa ja toisissa tarina on rakennettu uusiksi.
Atwood, Margaret Noidan sikiö : Shakespearen Myrsky omin sanoin, 2020
Chevalier, Tracy Uusi poika : William Shakespearen Othello omin sanoin, 2021
Henriksson, Saara …
Topeliuksen sadussa Adalmiinan helmi on kohtaus, jossa Adalmiina kumartuu juomaan lammesta ja ihastuu omaan kuvajaiseensa. Maija Karman kuvittamassa kuvakirjaversiossa (ISBN 951-30-9262-3) on kuva tästä kohtauksesta, ja sama kuva on myös kirjan kannessa. (ks.liite)
Kirja löytyy sekä helmetin että Vaski-kirjastojen kokoelmista.
