Kirjaston aineistoa poistetaan pääasiassa huonon kunnon takia. Uudempia ja ehjiäkin kirjoja poistetaan, kun alun suuri kysyntä hiipuu ja kappaleita on liikaa lainauslukuihin nähden. Osa vähän lainatusta aineistosta varastoidaan. Jos kirjaston viimeinen kappale poistetaan, se lähetetään usein Varastokirjastoon Kuopioon, josta kirja on edelleen lainattavissa kaukolainana. Hyvin harvoin kirja siis poistuu kokonaan saatavilta.
Varsinais-Suomen alueella jokainen kirjasto hoitaa itse poistokirjojensa myynnin. En ole tietoinen, että muuallakaan Suomessa olisi järjestelmällisempää poistokirjojen myyntiä. Turussa poistokirjoja on jatkuvasti myynnissä osastoilla. Joidenkin tapahtumien yhteydessä…
Laulu on alun perin englantilainen kansanlaulu "I Gave My Love a Cherry", kehtolaulunakin käytetty. Ainakin jonkin ruotsinkielisen käännöksen "Körsbär utan kärnor" on tehnyt Abba-yhtyeestäkin tunnettu Björn Ulvaeus. Kirjoitettuja sanoja en valitettavasti saanut käsiini, mutta kappale on Hootenanny Singersin levyllä "En mor (La mamma)" ja kuultavissa myös internetissä youtubessa.
Listasin alle muutaman viitteen, jotka käsittelevät pankkien kilpailua tai asuntorahoitusta. Näissä voisi olla jotain myös aiheesta.
Suomen pankkiyhdistyksen Pankkikatsaus, josta listassa on kaksi artikkelia, voisi olla hyvä lähde 1990-luvun ja 2000-luvun alun osalta. Pankkikatsaus on ilmestynyt vuosina 1993-2006.
Pankkiyhdistys on nykyisin Finanssiala ry http://www.finanssiala.fi/. Sieltä voisi löytyä asiantuntemusta kuluttajakäyttäytymisestä.
Uusia 2017-2019:
Digitalisaatio lisää kilpailua pankkitoimialla
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201704211248
Yhdysvallat asuntorahoituksen murroksen edelläkävijänä
http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201910181537
Vanhempia asuntorahoituksesta:
Asuntorahoitus Euroopassa
Suomen pankkiyhdistys…
Suosittelen, että otet yhtyttä Teen ystävien yhdistykseen. Yhdistyksen kotisivun osoite on https://www.teenystavat.fi/ Yhdistyksellä on myös Facebook-ryhmä. Asiasta kannattaa keskustella asianharrastajien kanssa.
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Yksityisyydensuojasta voit lukea täältä perustuslain 2. luvun 10 pykälästä. Sananvapaudesta voit lukea perustuslain 2. luvun 12 pykälästä. Perustuslain löydät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Rikoslain 24 luku puolestaan käsittelee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Rikoslakiin voit tutusta täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Voit lukea lisää tietosuojasta esimerkiksi täältä: https://tietosuoja.fi/etusivu
Korttisi on vanhentunut. Kirjastosulun aikana emme valitettavasti voi tehdä uusia kirjastokortteja. Sulun jälkeen saat uuden kortin minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Ei voi nimetä mitään yksittäistä hetkeä tai vuotta, jolloin sortsit olisivat muuttuneet pidemmiksi. 1970- ja 1980-lukujen tyyliin kuului yleisesti lyhyemmät sortsit ja löysemmät paidat kuin nykyaikaan. 1990-luvulla sortsit ovat alkaneet pidentyä, mutta paidat ovat yhä pysyneet löysempinä. Myös eri maissa, eri valmistajilla ja eri seuroilla on ollut erilaisia sortseja - ja on edelleen. Suurpiirteisesti voisi sanoa, että 90-luvulla sortsit alkoivat pidetä ja 2000-luvulla kaventua.
Alla olevista kuvista voi katsella, miten urheilusortsimuoti on muuttunut:
Maradonan ja Pelén sortsit vuonna 1988 olivat hyvin lyhyet: https://fi.pinterest.com/pin/439241769907240610/?autologin=true
Vielä 1990-luvun alussa…
Hyönteishotellien pitäjien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa Maa- ja metsätalousministeriön sivusto https://hyonteishotellit.fi/ tai YLE;n Pelasta pörriäinen -kampanjan sivusto osoitteessa https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porriainen
Iisalmen Sanomat löytyy useasta kirjastosta lukusalissa luettavaksi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Iisalmen+sanomat&type=AllFields.
Lähikirjastossanne Kuopion kaupunginkirjastossa se löytyy mikrofilmattuna kirjastossa luettavaksi. Kuopion pääkirjaston yhteystiedot, https://kuopio.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85373
Emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä, vaikka kuvauksesi oli todella seikkaperäinen. Vaikuttaa, että kyseessä saattaisi olla joku fantasiakirja.
Kannattaa kokeilla Kirjasammon kansikuvahakua. Voit joidenkin kannessa olevien elementtien (värien, yms.) pohjalta tehdä hakuja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
(Toivottavasti joku Kysy kirjastonhoitaja -palvelun käyttäjistä tunnistaa teoksen. Vastauksen voi jättää kommenttina tämän vastauksen perään.)
Hei,
kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavien kotimaisten kirjailijoiden teoksiin tai kirjasarjoihin:
Johanna Marttila: Helkala- ja Hanni-sarjat
Raija Oranen (esimerkiksi Puhtaat, valkeat lakanat -sarja)
Marja Orkoma (useita sarjoja)
Aino Räsänen: Helena-sarja
Marja-Leena Tiaisen kolmiosainen sarja: Kulmakaupan naiset, Suoraa saumaa ja siksakkia, Kanslian naiset
Veera Vaahtera: esimerkiksi Rakkautta, vahingossa
Eeva Vuorenpää: Kotkansilmän kartano -trilogia
Käännöskirjallisuudesta löytyy hyviä vaihtoehtoja myös, esimerkiksi:
Steen, Helena: Paikka hyvässä perheessä
Kirjojen ajantasaisen saatavuuden ja lisätietoja voit tarkistaa täältä: https://kuopio.finna.fi/
Hei
Voit varata aineistoa joko verkkokirjaston kautta tai olemalla yhteydessä kirjastoon, josta teoksen haluat varata. Aineiston varaaminen vaatii yleensä voimassa olevan kirjastokortin. Verkkokirjastosta varaaminen vaatii myös pin-koodin.
Koska olet laittanut paikkakunnaksi Vantaan oletan, että haluat varata kirjan Helmetistä. Osa tietueista ei ole varattavissa, koska niillä ei ole varattavia niteitä. Syy voi olla, että niteet ovat kadonneet tai että niitä jostain syystä ei voi lainata.
Oletan, että olet kiinnostunut varaamaan tämän: Slash 2010. Tämä ei ole varattavissa, koska kirja on "käsittelyssä". Tämä tarkoittaa, että se luultavasti on korjauksessa tai muusta syystä tilapäisesti poistettu kierrosta. Kyseessä on …
YK:n kansainvälisissä tilastoissa ikähaarukat menevät viiden vuoden välein eli 5-9, 10-14, 15-19 jne. joten ihan tarkkaa lukua ikävuosilta 6-17 ei saa. Tilastotietojen mukaan 5-19-vuotiaita on n. toista miljardia.
Tässä linkki tilastoon: https://population.un.org/wpp/DataQuery/
Lähde: population.un.org
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Vuoden 1890 The World Almanac and Book of Facts -hakuteos ilmoittaa edellisvuonna kuolleiden listauksessaan Bellin kuolinpäiväksi 23. lokakuuta. Samoin tekee Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehti vuoden 1889 marraskuun 9. päivän numeron kuolinilmoituspalstallaan. Englanninkielinen Wikipedia sitä vastoin on eri mieltä ja väittää Bellin kuolleen jo 22. päivä. Lähteeksi merkitty South of the Mountains -kausijulkaisun vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa julkaistu Carol Weissin artikkeli 'Rockland County's birdman' kertoo Nyack Evening Journalin uutisoineen Bellin kuolemasta 23. päivä, mikä saattaisi selittää hieman myöhempiin aikalaislähteisiin päätyneen virheellisen päiväyksen. Weissin artikkelissa on kuva Grahamin…
Tässä ensi hätään mieleen tulleita kirjoja tutkittavaksi:
-Blomqvist, Anni : Myrskyluodon Maija-sarja (5 osaa)
-Salminen, Sally : Katriina (Salminen oli Blomqvistin pikkuserkku, kuvauskohde sama, mutta käsittelytapa erilainen)
-Haley, Alex : Juuret (orjuus)
-Mitchell, Margaret : Tuulen viemää 1-2
.Kanto, Anneli : Rottien pyhimys
-Maupassant, Guy de : Koru ja muita novelleja
-Pekkanen, Toivo : Ihmisten kevät
-Tikkanen, Märta : Emma ja Uno : rakkautta tottakai
-Waltari, Mika : Nainen tuli pimeästä
Kirjaston käyttäjät ei ole yksi luku. Sen alta löytyy neljä tunnuslukua: lainaajat, fyysiset kirjastokäynnit, Celia-aineistojen käyttäjät ja kirjaston verkkosivustojen käyntimäärät.
Ohje näiden lukujen määrittelyyn löytyy tilastot.kirjastot.fi -sivulta oikealta ylhäältä.
"Juoksutus tarkoittaa sitä, että vesistön virtaaman suuruutta säädetään esimerkiksi patoluukkujen tai voimalaitoksen turbiinien avulla." (kopioitu suoraan ympäristöhallinnon yhteiseltä verkkosivulta)
Koska järvet eivät varsinaisesti ole virtaavaa vettä, asiakasta kehotetaan kysymään asiaa asiantuntijalta esimerkiksi oheisen linkin kautta suoraan.
https://www.vesi.fi/sanasto/#kirjain-J
