Soitin on dulzian (engl. dulcian). Renessanssisoitin on nykyisen fagotin edeltäjä, ja sitä löytyy myös korkeammassa äänialassa. Elokuvassa Maailman hauskin mies esiintyy taskuunmahtuva sopraano.
Mahtaisiko kyseessä olla Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaaren) Edessä elämän virrat? Joissain tietokantakuvauksissa mainitaan yhtenä tapahtumapaikkana Turun Piispankatu, ja Kirjasammossa teosta kuvaillaan näin:"Suontaan kylän ihmisistä kertova romaanisarja on nyt edennyt väkevään päätösosaansa. Päähenkilöiksi tässä romaanissa nousevat juuri koulunsa aloittanut Laura, Martta ja Aarne, Helmi-Elisa ja Karjalainen. Eletään kevättä ja kesää vuonna 1945. Vaikka sota on ohi, on elämä yhä monin tavoin vaikeaa. Lauralla on koti Turussa Martan ja tämän pienen poikavauvan luona, mutta koulussa hän joutuu maksamaan katkerasti evakonosastaan, kielestään… ja mielestään. Vain omassa Ajatuspuussaan, korkealla mäellä, hän tuntee olevansa turvassa. Siellä…
Hei,Ymmärrän kiinnostuksen, mutta asiaan on hankala saada yksiselitteistä tai mielekästä vastausta (eikä rajallista työaikaa ole kovin mielekästä rajattomasti käyttää asian selvittämiseen). Huomioon otettavia tekijöitä on aika paljon, jos vertailua lähtee tekemään.Afrikassa on hyvin suuria eroja varallisuustasossa, joten hinnat ja tuotteet vaihtelevat aika runsaasti. Kysymys on siis hieman samantyylinen kuin kysyisi kuinka paljon leipä maksaa Aasiassa.Hintaan vaikuttaa mm. paikallinen yleinen hintataso (ostovoima) sekä se, millaisia versioita kustakin puhelimesta paikallisesti tarjotaan. Puhelimia valmistavien yhtiöiden on lisäksi mielekästä myydä tuotteita halvemmalla, mikä luo puhelimille kasvavia markkinoita, mikä tietysti lisää…
Valitettavasti tuolla tiedolla en löytänyt vastausta.Oliko kirja kuvakirja, satukirja vai nuorten romaani?Mitä muuta muistat kirjasta?Muistelen, että Aku Ankan taskukirjoissa on ollut tuollainen suomennos. En kuitenkaan muista missä niistä.
Raul Roineen Suomen kansan suurta satukirjaa (1978) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FINhttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Hei!Kyseessä on muistovärssy, jolle ei ole löytynyt tekijää. Tätä on kysytty myös vuosina 2022 ja 2008. Alla linkit vastauksiinhttps://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tiedossa-kuka-on-kirjoittanut?langua…https://www.kirjastot.fi/kysy/kuolinilmoituksista-tuttu-varssy-tallenta…
Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarjassa (SKVR) julkaistiin vuosina 1908–1948 ja 1997 merkittävimmät arkistoihin tallennetut ja kirjallisista lähteistä löydetyt karjalaiset, inkeriläiset ja suomalaiset kansanrunot. Verkkopalvelu SKVR perustuu tähän teokseen.Tekstihaulla "pitkiä pellavia" löytyy koko joukko runoja, esimerkiksi tällainen: Lasen, lasen laskiaista, / Virokaista pellavaista! / Miulle silkkiä, samettia, / Muille töppötappuruista! (http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-028439)Makupalat.fi:n haulla sananparret löytyvät Matti Kuusen Sanaparsikokoelma, Suomen kansan sananparret, Elias Lönnrotin Suomen kansan sananlaskuja sekä muutama muu, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A91784
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen…
Laivan pääisäntä (ship owner) on laivan omistaja, jolla on vastuu laivan toiminnasta ja sen hallinnosta. Pääisäntä on yleensä laivanisännistöyhtiön edustaja. Katso esim. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/1994/674 , luku 5 ja pykälä 6. Esimerkkinä 1800-luvulta (https://majakka.rmm.fi/rauman-alusrekisteri/pyhamaatar-1891/) kuunarilaiva Pyhämaattaren pääisäntä oli John Nurminen, joka oli laivan omistaja ja laivayhtiön pääosakas.
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin…
Minulle tuli mieleen kysymyksestäsi vain Neponen-jänis, joka on seikkaillut Pikku Kakkosessa yli 20 vuoden ajan, vuodesta 2004 alkaen. Kysyin asiasta myös kollegoilta, mutta kukaan ei tiennyt toista pupua, jota olisi kovin väsyttänyt. YouTubesta löytyy joitain Neposen seikkailuja, jos haluat tarkistaa onko tämä se kyseinen jänis. Onko lukijoilla vinkkejä, mikä toinen jänis voisi olla kyseessä?Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt12735876/ https://youtu.be/wNJF37t0DCs?feature=shared&t=1185
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Nimi on mahdollisesti lyhentymä Hieronymus-nimen rinnakkaismuodosta Jeronimus tai muunnelma nimestä Ronald.[2] Heprean kielessä Roni tarkoittaa iloa. Tämä tieto löytyy Wikipediasta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Roni_(nimi) Keskisuomalaisen verkkolehdessä 7.3.2024 on Katri Niemisen kirjoittama juttu, Roninmäki nimeä pohtii Erkki Fredriksson, mikä mukaan Roninmäki ei liity Roni nimeen:Mistä moinen Keski-Suomen muotinimi oikein johtuu? Onko täällä kenties ollut historiassa suurtilallinen Roni tai Hieronymus, joka on antanut nimensä 13 korkealle kukkulalle maakunnassa?– Ei ei, mitä tekemistä jollakin Hieronymuksella olisi kivisten nyppylöiden kanssa, naurahtaa vanhojen karttojen tuntija, kamarineuvos Erkki Fredrikson.Museo keräsi…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (Otava, 2000) Haila mainitaan vanhana talonnimenä Kiikasta.Kirjassa mainitaan Säkkijärveltä sukunimi Haili, jonka sanotaan olevan annettu kalastajille haili-nimisen kalan mukaan. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Haili- ja Heila-nimet sekä sukunimet Heilala ja Heilanen pohjautuvat muinaissaksalaiseen henkilönimistöön ja saksan kielen sanaan heil.Tuomas Salsteen Sukunimi-infossa kerrotaan sukunimen haltijoista ja asuinpaikoista läpi vuosien: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/haila.html
"Suuren toivelaulukirjan" osan 19 mukaan laulua "Mele kalikimaka" ("Joulu Havaijilla", "Hawaiian Christmas song") on Suomessa "kuultu Tapiolan kuoron riemukkaana tulkintana". Siinä ei suoranaisesti sanota, että Tapiolan kuoro olisi esittänyt laulua suomeksi tai levyttänyt sen suomeksi. Tapiolan kuoron englanninkielinen esitys tästä laulusta sisältyy sikermään "Joulukranssi kuudella kielellä", jonka on sovittanut Jorma Panula. Laulu sisältyy cd-levyille "Jouluna Jumala syntyi" (Ondine, 1994) ja "Iloinen joulu" (Ondine, 2001).Suomenkielisiä levytyksiä laulusta voit etsiä esimerkiksi nimillä "Joulu Havaijilla" tai "Joulu Hawaijissa".Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Lahtinen sanoo: – Mutta se mua kaikkein perkeleimmin nauratti, kun se naapuri juoksi katajapensaikkoon semmosta vasikankarkua. Minä paahdoin perään minkä mä kiväärillä kerkisin, muttei tommosella saatanan sohlolla mihinkään osaa.Lähde: Linna, Väinö: Tuntematon sotilas. WSOY, 2019
Nahkapakkanen mainitaan Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1866-1886): nahkapakkanen (subst., yhdyssana) gråkallt (salapakkanen). Tuoreempi maininta löytyy Kalevi Koukkusen Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirjasta (2023), jossa on käytetty lähteenä tuota Lönnrotin sanakirjaa. Tässä nahkapakkanen on määritelty termillä kylmänkostea pakkanen.
