Satu on varmaankin Zachris Topeliuksen satunäytelmä Lintu Sininen. Näytelmässä esiintyvät prinsessat Florinna ja Forella sekä muuta hovin väkeä. Näytelmän löydät Nurmijärven kirjastoista kokoelmasta Topeliuksen kauneimmat näytelmät, WSOY 1979.
HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
Kunnianarvoisa Kirsti on vastannut Helsingin Sanomissa kyseiseen kysymykseen pari vuotta sitten näin:
"Vanhoja suomalaisia elokuvia myy videokasetteina Suomi-Filmi Oy, Eerikinkatu 4 A, (3. kerros) 00100 Helsinki.
Suomi-Filmin kokoelmissa on 160 elokuvaa, juuri niitä "oikeita" 30-,40- ja 50-luvuilta, joukossa jokunen mykkäfilmi 20-luvulta. Myös muutama uudempi on myynnissä.
Suomi-Filmi lähettää pyydettäessä luettelon myyntivideoistaan. Sen voi tilasta faksinumerosta 09-6802752. Yrityksen puhelinnumero on 09-6121030.
Joitakin vanhoja suomalaisia elokuvia on myös Suomen elokuva-arkistossa, joka sijaitsee osoitteessa Pursimiehenkatu 29-31. Postiosoite on PL 177, 00151 Helsinki, ja puhelinnumero 09-615400."
Tarkistin yhteystietojen…
Laissa on säännökset lääketieteellisestä tutkimuksesta. Lain mukaan tutkijan on ennen tutkimusluvan pyytämistä saatava tutkimussuunnitelmastaan myönteinen lausunto asianomaiselta eettiseltä toimikunnalta.
Muussa tutkimuksessa tutkimuslupamenettelyt vaihtelevat aloittain ja kunnittain. Opinnäytetöiden tekijät eivät voi yksinään hakea tutkimuslupaa, vaan siihen tarvitaan myös työn ohjaajan tai laitoksen johtajan hyväksyntä. (Tutkimus ja sen raportointi, 1992, s. 32) Kouluissa tutkimuslupaan tarvitaan koulutuslautakunnan suostumus, ja se edellyttää tutkimussuunnitelman esittämistä(Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita, 2000, s. 159). Tutkimusluvan myöntämisestä voi olla säännökset esim. kunnallisissa johtosäännöissä.
Tutkimusluvan pyytäminen…
Suomessa Ajoneuvohallintokeskus vastaa ajoneuvojen rekisteritoiminnasta ja hoitaa muita rekisteröintiin liittyviä tehtäviä. - Ajoneuvorekisterikysymyksen voi tehdä Internetissä, postitse tai tekstiviestillä. Internetosoitteesta http://tietopalvelu.ake.fi/servlet/tulkku?url=index_yritykset&language=… löytyy lisää tietoa asiasta. Puhelinnumero on luettelossa.
Löydät vastauksen kirjasta: Tieteen ja tekniikan merkkitapauksia Otava 2002. Unkarilainen lehtimies Laszlo Biro keksi "uudenlaisen mustekynän" vuonna 1938. Kynän kärkeen on asennettu pieni pyörivä kuula, joka päästää mustetta tasaisesti paperille.
Suomeksi ei ole käsittääkseni kirjoitettu yhtään kattavaa suomalaisen jännityskirjallisuuden historiaa. Timo Kukkolan ”Hornanlinnan perilliset: 70 vuotta suomalaista salapoliisikirjallisuutta” (WSOY, 1980) on ehkä kattavin yritys siihen suuntaan, mutta sekin on kattavuudeltaan suppea ja ohittaa esimerkiksi lehdissä ilmestyneen jännityskirjallisuuden kokonaan. Kukkolan teosta voi kuitenkin suositella, jos haluat saada jonkinlaisen yleiskäsityksen suomalaisesta jännityskirjallisuudesta.
Hyödyllisiä saattaisivat olla myös artikkelikokoelma ”Pidättekö dekkareista: jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa” (Kirjastopalvelu, 1985) ja Kukkolan toinen teos ”Sherlock Holmes & Co” (Suomen dekkariseura, 1985). Erityisesti…
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Pieni kissanpoikanen -lastenlaulu ja monia muitakin löytyy ainakin näistä kirjoista; Kultainen lastenlaulukirja (toimitus Virpi Kari, Kuvitus Pirkko Huttunen), Ensimmäinen laulukirjani (toimittanut Virpi Kari, kuvittanut Pirkko Huttunen), Pieni ankanpoikanen : eläinlauluja lapsille, Olin laulukirja (toimittaneet Markku Kaikkonen, Ritva Ollaranta, Maija Simojoki, Satu Sopanen)
Kirjat saa lainaan kirjastosta.
Meri on luontoaiheinen nimi, tästä sijoittaminen almanakkaan samalle päivälle toisen merellisen nimen Vellamon kanssa. Toinen tulkintavaihtoehto on rinnakkaismuoto Meeri-nimestä, joka taas on muunnos Mariasta.
Eleonoora on Espanjaan 1000-luvun alussa maurien välityksellä saatu nimi, joka levisi sieltä muualle. Englannin kuningashuoneista se tunnetaan 1100-luvulta lähtien. Manner-Eurooppaan Eleonora tuli Englannista erityisesti Shakespearen teosten välityksellä. 1800-luvulta lähtien sitä ovat käyttäneet myös monet saksalaiset kirjailijat ja säveltäjät. Nimen muunnoksia ovat mm. Elli, Noora, Nelli sekä ruotsinkielisen almanakan Leonora, Lora ja Nora. Nimen alkuperäinen muoto Ellinor merkitsee arabian kielessä 'Jumala on valoni'.
Lähde:…
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan nimen Ossi arvellaan yleisesti olevan lyhentymämuoto nimestä Ossian. Gaelin kielen Oisin/Ossin pohjautuu hirveä merkitsevään sanaan 'oss'. Muinaisiiriläinen Ossin on perimätiedon mukaan taruhenkilö, joka eli 200-luvulla Irlannissa. Vielä 1700-luvullakin hänen tarunsa levisi Skotlannin ylämaassa suullisena perimätietona, ja siihen perustuen James Macpherson kirjoitti kuuluisan teoksensa Ossianin laulut (1760-63).
Nimi Ossi voi kuitenkin olla lyhentymämuoto myös Osvaldista, Oskarista tai Osmosta.
Kysymykseen ei voi antaa tosiasioihin perustuvaa vastausta. Horoskooppimerkkeihin tai onnenkiviin uskovalle tarjotaan monenlaisia kaupallisia vastauksia, mutta ne eivät perustu tieteelliseen tietoon vaan siihen, ettei vastausta voi vääräksikään todistaa eli uskomiseen.
Esimerkiksi Energiakeskus-niminen yrittäjä kertoo nettisiuvillaan, että horoskooppimerkki oinaan onnenkiviä ovat "timantti, jaspis, karneoli, punainen graniitti, punainen kalsiitti, tuliopaali, punainen akaatti, verikivi (heliotrooppi), granaatti, rubiini". Kulkurin Hopeapuoti -niminen yrittäjä tarjoaa vähän lyhyempää luetteloa: "Timantti, Rubiini, Granaatti, Jaspis, Karneoli".
Näin iso pääasiassa punaisten mineraalien valikoima riittänee useimmille, koska siinä on sekä…
Voisiko kyseessä olla Pertti Niemisen suhteellisen tunnettu runo, joka alkaa säkeillä "sinä olet pajulintu, minä paju..."? Runossa ei kuitenkaan mainita tyttöä tai pientä.
Runo löytyy kokoelmista "Tämän maailman läpi" (Otava, 1972) ja "Lue muutosten kirjaa - runot 1956-1972" (Otava, 1979).
Toinen vaihtoehto on Pertti Niemisen runo Hänessä kaikkien lintujen laulu (kokoelmassa Läntiseltä rinteeltä, 1994), joka alkaa:
Tyttö pieni pajulintu,
nurmilintu, västäräkki...
Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on…
Kalevi Keihäsestä ei toistaiseksi ole kirjoitettu elämäkertaa. Kuvalähteitä Korpilinnastakin on vaikea löytää.
Kansanfunkis-verkkosivustolla on Raimo Sallisen piirtämä kuva Korpilinnasta vuodelta 1982. http://kansanfunkis.fi/muistatko-purettuja-funkistaloja/
Pääkaupunkiseudun kirjastojen asiakaskoneilla on mahdollista tutkia Helsingin Sanomien aikakoneen avulla lehden numeroita takavuosikymmeniltä. 29.5.1973 julkaistussa numerossa oli kokosivun juttu Keihäsestä otsikolla: "Nää on suuret systeemit - Keihänen, Cassius ja Callas". Artikkelissa kerrotaan jonkin verran Korpilinnasta ja kuvituksena on valokuva Keihäsen hulppeasta kotibaarista.
5.7.1978 Helsingin Sanomat kertoi Korpilinnan pakkohuutokaupasta. Valokuvassa kansa parveilee…
Osoitteesta https://www.makupalat.fi/ löytyy valikoituja verkkosivuja haulla askartelu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/askartelu. Sieltä löytää esim. Perhekerhon askartelusivun, http://www.perhekerho.net/askartelu/ ja aina hyvien Martat.fi-sivujen askarteluohjeet, https://www.martat.fi/marttakoulu/pikkukokki-sivusto/kadentoissa/askart…
Ensimmäiset Ailat on kastettu 1800-luvun lopussa ja almanakkaan nimi tuli 1929. Almanakkaan ilmestymisen jälkeen nimestä tuli suosittu. Suurin osa Ailoista onkin syntynyt 1930-1950 -luvuilla.
Nimitilasto Ailasta Väestörekisterikeskuksen sivuilta:
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 alle 5 alle 5 alle 10
1900-19 0 134 134
1920-39 0 4102 4102
1940-59 alle 5 9330 alle 9335
1960-79 0 1784 1784
1980-99 0 335 335
2000-09 0 152 152
2010-15 0 151 151
Yhteensä alle 10 alle 15993 alle 16003
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen Arja tilastot selviävät em. palvelusta. Arja on ollut suosituin 1940-luvulla. Suurin suosio nimellä on ollut 1950-luvulla.
Amira on hepreankielinen naisennimi. Sen merkitys: 'puhe', 'sana', 'esitys'. Ciara on suosittu iirinkielinen naisennimi. Sen merkityksestä on kahdenlaista tietoa: joko 'ruskea' tai 'keihäs', ehkä molemmat.
LÄHDE: ///http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm///, ///http://www.babynamenetwork.com/origin.cfm///.
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim.…
Peter on Petrus-nimen muoto esimerkiksi englannin, ruotsin ja saksan kielissä. "Petrus" on latinaa ja tarkoitaa kiveä tai kalliota, samoin kuin kreikan kielen sana "petros".
Nimen voidaan katsoa olevan peräisin Jeesuksen opetuslapselta Simonilta, jota kutsuttiin arameaksi nimellä Kefas l. kallio. Nimen kreikankielinen muoto oli siis Petros. Suomenkielisessä Raamatussa nimi on muodossa Pietari.
Lähteet:
Kutsu vaikka kukkaseksi : nimitiedon vuosikirja
Wallensteen - Brusewitz: Våra namn
http://fi.wikipedia.org/wiki/Peter
http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/
