Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936). Teos löytyy myös Rutakko-kirjastojen kokoelmasta.
Maksu koskee vapaaehtoista hoitotoimintaa, joka uuden eläinten hyvinvointilain myötä muuttuu ilmoituksenvaraiseksi (muu kuin ensiapuluontoinen hoitotoiminta) ja tuo ilmoitus maksaa. Haavoittuneen eläimen voi edelleen ilmoittaa asiantuntijalle tai hätäkeskukseen. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen sivulta löytyy ohjeita, https://sey.fi/elain-hadassa/luonnonelain-hadassa/.
Uutisia maksusta:
SEY järkyttyi: Vapaaehtoisille lätkäistään 620 euron maksu eläinten auttamisesta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sey-jarkyttyi-vapaaehtoisille-latkaistaan-620-euron-maksu-elainten-auttamisesta-taysin-kohtuuton/8871002#gs.4rl7un
620 euron maksua eläinten auttamisesta kohtuullistetaan "murto-osaan" – hoitoloiden toiminnan jatko oli uhattuna:…
Suomessa lauantaista tuli vapaapäivä suurimmalta osin 1960-luvun lopulla, kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon. Tuohon aikaan eduskunnan toimintaa ohjasi valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys vuodelta 1928. Niissä kansanedustajan tehtävä määriteltiin yhteiskunnalliseksi luottamustehtäväksi ja eduskunta lakiasäätäväksi instituutioksi, ei tavalliseksi työpaikaksi. Edustajan tehtävässä ei koskaan ole noudatettu työehtosopimuksissa tai työaikalaissa määriteltyä työaikaa, koska kansanedustaja ei ole työntekijä vaan poliittisen luottamustoimen haltija. Lisäksi valtiopäiväjärjestyksessä oli tuolloin pykälä, jonka mukaan eduskunta on vuodessa koolla korkeintaan 120 vuorokautta. Vuosisadan alusta aina 1960-luvulle saakka…
Lewis Carrollin teoksessa Alice's Adventures in Wonderland ei ole tuollaista kohtaa juuri tuossa muodossa. Sen sijaan kappaleen 10 lopussa lauletaan "Soup of the evening, beautiful Soup! / Beau—ootiful Soo—oop!" Kirsi Kunnaksen ja Eeva-Liisa Mannerin suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:" - Kon-nan li-e-mii-i-haa-na kiehuuu / sitä u-no-hoi-ta en mil-loin-loin-loin-kaan."Lewis Carroll: Liisan seikkailut ihmemaassa (suom. Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner, 1972)https://www.gutenberg.org/cache/epub/11/pg11-images.html
Friedrich von Schillerin Das Lied von der Glocke on suomennettu nimellä Laulu kellosta. Suomentajana Toivo Lyy.Suomennos sisältyy kokoelmaan Schiller, Friedrich von: Valitut teokset. Otava, 1950.Ks. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.123810?sid=4774558784
En valitettavasti löytänyt pelejä, joita voisin sinulle mielekkäästi ehdottaa, sillä joitain antamiasi melko vähäisiä tuntomerkkejä täyttäviä pelejä löytyy todella paljon, enkä löytänyt kovin hyvin tietoja siitä, mitkä pelit on julkaistu suomenkielisen ääniraidan kera. Suosittelen sinua selailemaan erinäisiä videopelitietokantoja kuten The Internet Game Database: https://www.igdb.com/Monet kokevat hyödylliseksi myös erinäisten keskustelufoorumeiden käyttämisen; esimerkiksi Redditin suomenkielisissä ryhmissä ihmiset kyselevät usein varsin menestyksekkäästi vanhoista unohtuneista videopeleistä.Jos tämän vastauksen lukijat osaavat antaa kysyjälle joitain ehdotuksia hänen etsimästään pelistä, ovat ne myös tervetulleita.
Kansalliskirjaston digitoimassa Nuorten Pellervo -lehden numerossa 11 - 12 vuodelta 1931 on Heiska-sedän "riimittelemä ja piirtämä" runo Pekko ja Aleksi. Heiska-setä on Heikki Asunnan salanimi.Voit lukea runon alla olevasta linkistä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/957970?term=Pekon&term=Aleksilta&page=26https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au6253d8ef-8bae-40c4-87ab-5…
Voisikohan etsimäsi kirja olla Tiina Eskolan vuonna 1973 ilmestynyt teos Suikale? Päähenkilön nimi tässä on tosin Anu, mutta kirjan kuvaus voisi sopia muuten siihen, mitä kirjasta muistat.Kirjasammosta löytyy kirjan takakansiteksti sekä kansikuva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40843. Kirja on lainattavissa Piki-kirjastoissa: https://piki.finna.fi/Record/piki.220398?sid=4860441544Jos muille Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua lukeville tulee mieleen jokin muu kirja, kommentoithan alle!
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993)
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Kuvauksesi sopii Harry Harrisonin humoristiseen scifisarjaan Bill - Linnunradan sankari, tosin kannet eivät ole valkoiset. Sarjan teoksista viisi ensimmäistä ilmestyi suomeksi Liken kustantamina vuosina 1995-1998. Kirjan päähenkilöllä on kaksi oikeaa kättä. Voit lukea lisää Kirjasammossa ja Risingshadow -sivustolla.
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei tunnistettu elokuvaa tämän kuvauksen perusteella. Lähimmäksi tulee kuvio Aki Kaurismäen Calamari Unionissa. Siinä kaksi Frankia ottavat taksin, päätyvät kuskin (Hannu ”Tuomari” Nurmio) kanssa nuotiolle yöksi ja häipyvät aamulla taksilla. Muita tunnettuja suomalaisia taksielokuvia ovat esimerkiksi Veikko Kerttulan Taksikuski (1969) ja Mika Kaurismäen Helsinki Napoli All Night Long (1987). Näistä mikään ei kuitenkaan sovi kuvaukseen. Kyseessä voi tosiaankin olla lyhytelokuva - tai voisikohan tämä olla jonkin kotimaisen tv-sarjan jakso?
Vaskin verkkokirjastosta voit hakea näitä asiasanalla tosi-tv tai asiasanalla televisio-ohjelmat. Esimerkiksi tarkennetun haun kautta yhdistelmällä televisio-ohjelmat/aihe ja 84.2/luokitus saat näkyviin romaaneja, joissa aiheena on televisio-ohjelmat. Hakua voi vielä rajata vasemmalla olevista vaihtoehdoista niin, että valitsee aineistotyypiksi kirjan ja kohderyhmäksi aikuiset. Näin saat rajattua listaa aikuisten romaaneihin. Tästä linkistä pääsee suoraan esimerkin mukaiseen hakutulokseen https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=televisio-…
Pohjanpään Pääsiäinen-runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Kärsimys ja elämä : uskonnollisia runoja (WSOY, 1936). Se sisältyy myös valikoimaan Valitut runot.
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo…
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/…
Ennakkoluulot ja syrjintä, jota "hibakushat" Japanissa kohtaavat, kytkeytyy etenkin radioaktiiviselle säteilylle alttiiksi joutumisen aiheuttamiin mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tästä syystä heillä on ollut vaikeuksia niin työ-, asunto- kuin avioliittomarkkinoillakin.Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotettuihin atomipommeihin liittyvien säteilysairauksien stigma vaikuttaa myös pommituksen kokeneiden jälkipolviin: näistä kaupungeista kotoisin olevien naisten on voinut olla vaikea löytää puolisoa, koska pelätään, että "hibakushien" jälkeläisten lapsilla voi olla synnynnäisiä säteilyvaurioita. Ei ole ollenkaan tavatonta, että avioliittoa suunnittelevan nuoren miehen perhe palkkaa yksityisetsivän selvittämään, onko vaimoehdokkaalla…