Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
En löytänyt tuota tutkimusta minäkään meidän kirjastolla käytettävissä olevien tiedonlähteiden kautta. Seinäjoen korkeakoulukirjastolla on käytettävissä Medic-tietokanta, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista, väitöskirjoista, opinnäytteistä, kirjoista ja raporteista. Kaupunginkirjastolta ei ole tähän pääsyä, mutta korkeakoulukirjaston koneilla tätä pääsisit käyttämään, jos haluat tutkia asiaa lisää.Lisäksi tässä on muutama linkki artikkeliviitteisiin ja opinnäytetöihin. Äkkiseltään ei näyttänyt ainakaan otsikkojen perusteella, että näissä olisi käsitelty kipuasiaa, mutta jos haluat tutkia tarkemmin.Täältä voit selata aikakauslehtiartikkeliviitteitä, joiden aiheena on verikoe. Tämän…
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei tunnistettu elokuvaa tämän kuvauksen perusteella. Lähimmäksi tulee kuvio Aki Kaurismäen Calamari Unionissa. Siinä kaksi Frankia ottavat taksin, päätyvät kuskin (Hannu ”Tuomari” Nurmio) kanssa nuotiolle yöksi ja häipyvät aamulla taksilla. Muita tunnettuja suomalaisia taksielokuvia ovat esimerkiksi Veikko Kerttulan Taksikuski (1969) ja Mika Kaurismäen Helsinki Napoli All Night Long (1987). Näistä mikään ei kuitenkaan sovi kuvaukseen. Kyseessä voi tosiaankin olla lyhytelokuva - tai voisikohan tämä olla jonkin kotimaisen tv-sarjan jakso?
Vaskin verkkokirjastosta voit hakea näitä asiasanalla tosi-tv tai asiasanalla televisio-ohjelmat. Esimerkiksi tarkennetun haun kautta yhdistelmällä televisio-ohjelmat/aihe ja 84.2/luokitus saat näkyviin romaaneja, joissa aiheena on televisio-ohjelmat. Hakua voi vielä rajata vasemmalla olevista vaihtoehdoista niin, että valitsee aineistotyypiksi kirjan ja kohderyhmäksi aikuiset. Näin saat rajattua listaa aikuisten romaaneihin. Tästä linkistä pääsee suoraan esimerkin mukaiseen hakutulokseen https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=televisio-…
Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde…
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo…
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/…
Alla linkkejä suomalaisista sinologeista. Yliopistojen tutkijat ja opettajat ovat antaneet yhteystietonsa, josta voi päätellä, että heihin voi ottaa yhteyttä.https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat/kielten-tutkimus/aasian-kielet-Löydät henkilöstöä, kun klikkaat sivulla hieman alempana olevaa Ihmiset-linkkiähttps://www.utu.fi/fi/search?antibot_key=DPBd9m0jiw0h3397fUiFq2qPcIwSXTISQc5Goqmt0mc&k=sinologia-Yksi väitöskirjatutkijahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_sinologit- Täältä löytyy myös muutama entinen sinologi, mutta useampi nykyinen
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Nahkapakkanen mainitaan Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1866-1886): nahkapakkanen (subst., yhdyssana) gråkallt (salapakkanen). Tuoreempi maininta löytyy Kalevi Koukkusen Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirjasta (2023), jossa on käytetty lähteenä tuota Lönnrotin sanakirjaa. Tässä nahkapakkanen on määritelty termillä kylmänkostea pakkanen.
Hector on suomentanut kaksi Leonard Cohenin laulua, mutta kumpikaan ei ole vasta ilmestynyt. Vuonna 1995 julkaistulta Kultaiset lehdet -albumilta löytyy suomennos Halleluja (Hallelujah) ja lisäksi singlenä on julkaistu Suzanne, joka löytyy esimerkiksi vuonna 2005 julkaistulta Hectobox-kokoelma-albumilta.Nämä albumit löytyvät lainattavaksi Helmet-kirjastojen kokoelmista: "Cohen" AND "Hector" | Hakutulokset | helmet.fi
Perustuslaissa, laissa valtioneuvostosta tai valtioneuvoston ohjesäännössä ei näyttäisi olevan mainintaa valtioneuvoston yleisistunnon istuntopaikasta. Valtioneuvoston sivulla https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta
todetaan mm. seuraavaa:
Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin kello 13 valtioneuvoston istuntosalissa. Puheenjohtajana on pääministeri tai hänen estyneenä ollessa hänen sijaisensa. Jos tämäkin on estynyt, toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin ministeri.
Valtioneuvoston esittelijän käsikirjassa
https://valtioneuvosto.fi/esittelijan-kasikirja
sanotaan s. 44:
Pääministeri määrää valtioneuvoston yleisistuntojen ja raha-asiainvaliokunnan kokousten ajankohdat. Säännönmukaisesti ne pidetään torstaisin…
Tässä joitakin suomeksi julkaisevia tai käännettyjä runoilijoita:
Gorman, Amanda: Kukkula jolle kiipeämme (Tammi, 2021)
Kakko, Kiia: Pyhä voima (Basam Books, 2020)
Kotro, Arto: Sanovat sitä rakkaudeksi (Like, 2003); Musta morsian (Like, 2005)
Lovelace, Amanda: Tässä prinsessa pelastaa itsensä (Sammakko, 2018)
Lisäksi Lang Leav ja Nayyirah Waheed saattaisivat olla kiinnostavia. Heidän teoksiaan on ainakin toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Tangomarkkinoiden levyjen listaa ei löytynyt verkosta. Tässä ohessa Finna.fi -hakupalvelun tulos, kun haetaan Tangomarkkinat -alkuisia äänitteitä eri kirjastoista. Sama äänite tulee useampaan kertaan, mutta samalla selviää, mistä suomalaisista kirjastoista se löytyy. Listaus on vanhimmasta uusimpaan. Äänitteitä on äänikasettina, äänilevynä ja cd-levynä. Kansalliskirjastossa oleva musiikkitallenne (äänikela) vuodelta 1985 on myös mukana kuriositeettina.
https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&filter%…
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
