Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa…
Kysymäsi vuosikerrat ovat vain Helsingissä Kansalliskirjastossa mikrofilmeinä. Ota yhteyttä sinne, niin saat tarkempia neuvoja:
Etusivu | Kansalliskirjasto
Neuvonta | Kansalliskirjasto
Alla tietoa kirjaston palveluista koronavirustilanteen aikana:
Aukiolot ja palvelut ajalla 7.6.–31.8.2021 | Kansalliskirjasto
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
"Juoksutus tarkoittaa sitä, että vesistön virtaaman suuruutta säädetään esimerkiksi patoluukkujen tai voimalaitoksen turbiinien avulla." (kopioitu suoraan ympäristöhallinnon yhteiseltä verkkosivulta)
Koska järvet eivät varsinaisesti ole virtaavaa vettä, asiakasta kehotetaan kysymään asiaa asiantuntijalta esimerkiksi oheisen linkin kautta suoraan.
https://www.vesi.fi/sanasto/#kirjain-J
Aivan varmasti. Esimerkiksi Ylellä uutisoitiin 2.8.2022, että Metso Outotec arvioi voivansa jatkaa kauppaa venäläisyhtiöiden kanssa. Linkki uutiseen (katsottu 3.8.2022 klo 15:50).
Kaikkia kytköksiä ei ole mitenkään mahdollista selvittää tämän palvelun puitteissa.
EUn pakotteista voi etsiä lisätietoa esimerkiksi Eurooppa-neuvoston tai Ulkoministeriön sivuilta.
Kyseessä lienee Margot Benary-Isbertin kirja Nooan arkki (Die arche Noah), jonka Ulla-Maija Jokinen on suomentanut vuonna1956 (WSOY).
Perhe ei ole juutalainen, vaan Itä-Saksan pakolaisia. Toisen maailmansodan jälkeen isä on vielä Venäjällä ja muu perhe on paennut länteen äidin johdolla. Lapset ovat Matthias, Margret, Andrea ja Jochen, yksi lapsista on ammuttu sodan aikana saksalaisten tunkeuduttua perheen kotiin. Perhe saa pakolaisten majoituksen avulla ensin majapaikan kaupungissa, mutta sittemmin vanhimmat lapset, Matthias ja Margret, pääsevät töihin Ebereschenhofin.maatilalle. Lopulta koko perhe muuttaa Ebereschenhofiin, jossa he asuvat korjatussa ja kunnostetussa junanvaunussa.
Kirjaan on myös jatko, Kevät Nooan…
Fimean (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) sivuilla on tietoa eläinten lääkityksestä Suomessa. Tarkimpia listauksia näyttäisi löytyvän mikrobilääkkeistä Finres-Vet-raporteissa. Sivulla kerrotaan, että "Fimea on seurannut eläinten antibioottien myyntiä lääketukkujen toimittamien tilastojen perusteella vuodesta 1995 alkaen. Yksityiskohtaiset tulokset on koottu Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteiseen Finres vet-raporttiin, joka sisältää myös tiedot eläimistä eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssin kehityksestä Suomessa."
Vuoden 2020 raportin tiivistelmästä selviää muun muassa tuotantoeläinten antibioottien kokonaismyynti, joka vuonna 2020 oli 8033 (kg vaikuttavaa ainetta). Kokonaismyynti…
Hain kirjastojen yhteisestä Finna-tietokannasta hakusanoilla Saksa ja numismatiikka. Pääset selaamaan hakutulosta tästä linkistä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=saksa+numismatiikka&type=AllFie…
Vasemman laidan valikoista voit rajata hakutulosta haluamallasi tavalla. Esimerkiksi rajaus Aiheen aika -> 1900-luku rajaa tuloksen 1900-luvun rahoja käsitteleviin kirjoihin.
Monet käyttökelpoisista kirjoista näyttävät olevan Museoviraston kirjastossa, josta niitä ei saa kotilainaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa olevia kirjoja sen sijaan voi tilata kaukolainaksi kaukopalvelumme kautta.
Ainakin täältä näyttäisi löytyvän kysymäsi mahdollisuus: https://www.ultrafractal.com/.
Muita vaihtoehtoja esitellään tässä Fix the Photo -sivuston artikkelissa: https://fixthephoto.com/best-fractal-generator.html.
Aarno Sulkasen elokuvaroolit löytyvät Elonetistä.
Vastaavasti kuvauspaikkahaulla ei valitettavasti löytynyt osumia siitä, että jotakin Sulkasen elokuvista olisi kuvattu juuri Vammalassa ja sen aluesairaalassa.
Kuvauspaikkatiedot voivat olla kuitenkin osin epätäydellisiä, joten kysyjän hakema elokuva voi hyvin löytyä Sulkasen filmografiasta.
Lisäys: Sulkanen on esiintynyt varsin paljon myös erilaisissa tv-tuotannoissa (tv-elokuvat ja sarjat). Esimerkiksi vuonna 1979 esitetyn "Rakas peto"-sarjan viimeisessä jaksossa Sulkasta hoidetaan sairaalassa, mutta tarkempaa viitettä kuvauspaikkaan ei valitettavasti ole löytynyt.
Lähtökohtaisesti on palveltu aseellisena, joten hieman arvoitukselliseksi jää miksi on katsottu aiheelliseksi kirjata että suuntaaja on ollut aseellinen. Aikakauden asevelvollisuuslaissa oli mahdollista, että asepalvelukseen hyväksyttyä asevelvollista käytettiin myös sellaisissa toimissa jotka eivät käsitä asepalvelusta ja joihin hän ammattinsa tai osaamisensa puolesta oli soveltuva, mutta siitä tuskin on suuntaajan tehtävässä kyse. Filip Grönvallin asevelvollisuuslain oppaassa vuodelta 1923 tähän momentteja kuvaillaan merkityksettömiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi, joten olisikohan aseellisen suuntaajan taustalla jokin tähän sekavuuteen liittyvä laintulkinta.
Rul ei esiinny vanhoissa lyhenneluetteloissa. Mielenkiintoisesti…
Sitaatti on Doris Lessingin teoksesta Martha Ouest, joka on suomennettu nimellä Parempien ihmisten lapsi (suom. Heidi Järvenpää) . Sitaatti, joka siis kirjassa kuuluun juuri kuten Tarmion sitaattikirjassakin, on suomennoksen ensimmäisen painoksen (1977) sivulla 391.
Englanninkielisessä alkuteoksessa tämä tuomari Maynardin ajatus kuuluu näin: ”Marry in haste, repent in leasure”. Vuoden 1993 painoksessa sitaatti on sivulla 333.
Tämä sama ajatus löytyy myös ainakin William Congreven näytelmästä The Old Batchelour (1693): “Thus Grief still reads upon the Heels of Pleasure: / Marry’d in haste, we may repent at leisure.”
https://www.gutenberg.org/files/1192/1192-h/1192-h.htm
Esine näyttää moottoripyörän ketjujen korjaamiseen käytetyltä työkalulta, ks. alla olevat linkit:
https://www.ebay.com/itm/155287800121
https://bigl.ua/p1617705493-instrument-dlya-vybivaniya
Sotasampo-palvelun mukaan I/JR 47:ssä palvellut siviiliammatiltaan kadunkiveäjänä toiminut Veli/Veikko Ruohomäki kaatui Huumolassa 28.8.1941. Helsingissä perustettu I/JR 47 tunnettiin myös nimellä "Vallilan pataljoona". Pataljoonan sotatiestä on kuvaus Sotapolku-palvelussa. Pataljoonan taistelukertomus Veikko Ruohomäen kaatumisviikolta on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Pataljoonasta on kirjoitettu myös muistelmateos:
Kotiniemi, L. (1987). Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY.
Kaatuneiden kantakortit on pääosin digitoitu, mutta Veikko Ruohomäen kantakortti ei ole digoitujen joukossa. Voi olla että se ei ole säilynyt, mutta koska kantakortista voi käydä ilmi lisätietoja, kannattaa siitä yrittää tilata…
Auvo Kostiaisen Loikkarit: Suuren lamakauden laiton siirtolaisuus Neuvostoliittoon (Otava, 1988) -kirjan mukaan vuoden 1922 lokakuun ja 1926 joulukuun välisenä aikana saatiin maahantuloanomuksia 429 040 kappaletta pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Tšekkoslovakiasta. Ainoastaan noin 20 000 sai luvan. 1930-luvun maahanmuutossa on erotettavissa kolmenlaista tyyppiä: Ulkomailta värvätty spesialistien, erityisalojen ammattimiesten ja asiantuntijoiden joukko, poliittiset pakolaiset (erityisesti Natsi-Saksan terroria paenneet kommunistit) sekä laittomat siirtolaiset, näistä monet laman alta lähteneitä, lähimaiden asukkaita.
1940- ja 1950-luvuilla muutto oli pitkälti maan sisäistä, mm. työvoiman uudelleensijoitusta. 1960…
Valitettavasti mistään luotettavasta lähteestä ei löydy kattavaa listausta Suomessa ilmestyneistä Scooby-Doo-sarjoista. Internet Movie Database -verkkosivustolla on kuitenkin listaus kaikista ylipäänsä ilmestyneistä Scooby-Doo sarjoista ja -elokuvista. Niistä suomennetut nimekkeet ovat ainakin ilmestyneet Suomessa. Voit tutkia IMDb:n listaa täällä: https://www.imdb.com/find/?q=scooby%20doo&ref_=nv_sr_sm
Scooby-Doo-ohjelmia ei ole tällä hetkellä suomalaisten televisiokanavien ohjelmistoissa. JustWatch-hakukoneen avulla löytyvät Scooby-Doo -sarjat ja -elokuvat, jotka ovat tällä hetkellä katsottavissa suoratoistopalveluiden kautta Suomessa. Katso hakutulos täältä: https://www.justwatch.com/fi/etsi?q=scooby%20doo
Scooby-Doo-…
Tuolloin voimassa olleessa vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännössä luokituksen 39 merkitys on Ankarat, parantumattomat neuroosit (Neuroses graves). E-luokitus merkitsee palveluskelpoisuuden ratkaisemisen siirtämistä toistaiseksi.
Toistaiseksi kappale löytyy ainoastaan kirjasta Iisit biisit: ukulele (Otava, 2019). Siinäkään ei ole varsinaista melodianuotinnosta vaan ainoastaan sanat, sointumerkit ja komppiehdotukset ukulelelle. Vastaavia sointuehdotelmia löytyy myös verkosta, esimerkiksi Chordifysta.
Kovin heikosti löytyy kuvaamasi kaltaista lastenkirjallisuutta suomeksi. Tässä muutamia teoksia, jotka jollakin tavalla käsittelevät pitkäaikaissairauksia:
Stiina Kiiveri: Pienen kulkijan sairauskirja - käsittelee pitkäaikaissairauksia ja oireyhtymiä
Tuula Korolainen: Aapo ja rytmihäiriö - käsittelee rytmihäiriötä
Marjut Vannas: Aurinkosisko - käsittelee Downin oireyhtymää
Anneli kanto: Paavo Virtanen ja tauti - keliakiaa, diabetesta ja allergioita sekä flunssaa
Tuula Pere: Helmi-kirjat - käsittelee vaikeasti vammaisen lapsen perheen elämää
L.K. Valmu: Osaston tähti - käsittelee lapsen elämää sairauden kanssa ja ystävyyttä
Heini Saraste ja Kalle Könkkölä: Voihan vammainen - lasten kuvasanakirja…
