Sinikka ja Tiina Nopolan seuraava Risto Räppääjä -kirja Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö ilmestyy sen kustantajan Tammen tietojen mukaan heinäkuun lopussa 2007. Tarkkaa aikaa sille, milloin se on saatavissa kirjastoista, ei voi määritellä. Voit seurata kirjojen saatavuutta HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi
Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Nykyisten sääntöjen mukaan varauksia voi olla kerralla enintään 20 kpl. Jos määrä ylittyy, varausten teko ei onnistu Helmet-palvelussa. Lisätietoa varauksista saat sivulta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita.
Kysyin asiaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastattiin, että uskonnollisia yhteisöjä ei Työnvälitystilaston tiedoista pysty tarkasti erottelemaan. Liitän vastaukseeni ministeriöstä saamani tilastot pdf-muodossa. Asiaa voi tarkemmin kysellä ministeriöstä tai TE-toimistoista.
Anna Gavaldan romaanissa "Viiniä keittiössä" on tällainen kohta.
"...käydä eväsretkillä, viettää siestaa joen rannalla, syödä persikoita, katkarapuja, voisarvia, tahmeaa riisiä, uida tanssia...", liki kaksi sivua, kirjan loppupuolella.
Jos kysyjä tarkoittaa kirjoja, joiden tekijänä on Pentti Eskola (ja toisessa myös muita), molemmat löytyvät HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta ja ovat normaalisti varattavissa. Tässä suorat linkit:
Pentti Eskola: Atomit ja kiteet (1948) http://luettelo.helmet.fi/record=b1236048~S9*fin
Rolf Arnkil, Sigfrid Sirenius ja Pentti Eskola: Perimmäisten kysymysten äärellä (1963) http://luettelo.helmet.fi/record=b1141947~S9*fin
Heikki Poroila
Valitettavasti sen enempää fyysisten kuin sähköitenkään aineistojen varaus- tai lainausjonoja ei voi jouduttaa.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan Celia-palveluun. Celia tuottaa äänikirjoja kaikille, joille painetun tekstin lukeminen on hankalaa näkövamman, sairauden, lukihäiriön tai muun vastaavan syyn vuoksi. Celian asiakkaaksi voit rekisteröityä useissa Helmet-kirjastoissa.
Lisätietoa Celian palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Aanikirjoja_lukemisesteisille
https://www.celia.fi/
https://www.celianet.fi/
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on mahdollista hankkia täydennyskoulutusta. Näiden linkkien kautta pääset tutkimaan asiaa tarkemmin.
https://www.seamk.fi/osaamistaan-taydentavalle/taydennyskoulutus/kirjasto-ja-tietopalvelualan-taydennyskoulutus/
https://www.seamk.fi/all-studies/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tietopalveluala/
Myös Turun ammattikorkeakoulussa voi opiskella lisää kirjastoalaa mutta siellä opinnot sijoittuvat liiketalouden opintojen lomaan eikä monimuoto-opiskelua näytä olevan tarjolla, ainakaan tällä hetkellä. Kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa asia kyseisestä oppilaitoksesta.
https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/liiketalous/
Tutustu myös informaatiotutkimuksen opintoihin esim. www.tuni…
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, käytätkö Celian selainversiota vai mobiilisovellusta. Jos kyse on mobiilisovelluksesta ja sinulla Android-laite, kannattaa ladata sovelluksen uusi versio Play-kaupasta. Sovellusta on päivitetty. Kun avaat uuden sovelluksen, valitse listalta Celia ja kirjaudu vanhoilla tunnuksilla.
Jos kyse ei ole Android-laitteesta, en osaa suoralta kädeltä antaa neuvoa. Laite kannattaa joka tapauksessa sammuttaa ja käynnistää uudelleen. Ongelmatilanteen kanssa voi kääntyä suoraan Celia-kirjaston chatin puoleen. Se neuvoo celianet.fi-osoitteessa arkipäivisin klo 9-14. He osaavat neuvoa ja kysyä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä.
Näillä tiedoilla vaikuttaisi, että kyse on tanskalaisen taidemaalarin Carl Wentorfin (1863–1914) teoksesta otetusta valokuvasta tehdystä painokuvasta, jonka on julkaissut tanskalainen kustantaja Alex Vincent's Kunstforlag. Kyseinen taidekustantaja julkaisi taideteosten kuvia muun muassa postikortteina. Kustantaja Alex Vincent (1861-1916) perusti yrityksensä Kööpenhaminassa 1890. Yrityksen toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston digitaalisissa kokoelmissa on kuvia useista Wentorfin teoksista, mutta ei valitettavasti juuri kyseisestä taulusta.
Lähteet:
Carl Wentorf Kunstindeks Danmark –sivustolla.
Alex Vincent's Kunstforlag Pia & Per Sørensenin kotisivulla.
Kirja voisi olla Pihlajanorsu: selkärangattomia selityksiä (Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö, piirrokset: Matti Pikkujämsä, 2008), jossa Hämärä luonto -teoksen tapaan on sanaleikkejä eläimistä Tosin kirja ei ole sininen. Alla kirjan esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511222972&qtype=b
Toinen mahdollinen on samojen tekijöiden kirja Napapaju (2007), joka esittelee samaan tapaan kasveja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511210689&qtype=b
Näin ainakin väittää presidentti Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton paljastuskirjassaan. Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat (17.6.2020). Siitä liittyikö asia Helsingin vuoden 2018 huippukokoukseen, ei uutinen kerro:
https://yle.fi/uutiset/3-11407506
Lasse Raustelan kirjassa Tupla-Kervinen ja Punapää (Tammi 1992) seikkaillaan Suomenlinnassa, löydetään merimiina ja Korpinmusta-niminen henkilökin löytyy. Kirjasarjan muut osat ovat: Tupla-Kervinen ja kummitus ja Tupla-Kervinen ja hyökkäysvaunu.
Teoksen tekijänoikeus on voimassa 70 tai 50 vuotta, https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/syntyminen/. Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan talousalueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Yhteisteosten eli teosten, joita on ollut tekemässä usea ihminen, suoja-ajat lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä.
Eli teos, jonka tekijä on kuollut 1980-luvulla on edelleen tekijänoikeuden suojaama eikä sen sisältöä voi julkaista ilman lupaa.
Oikeudenhaltijan kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä hänen perillisilleen. Tekijä voi myös normaalisti testamentata oikeutensa.
Lupaa voi tiedustella…
Heikki Hellmanin ja Arto Vilkon tutkimusartikkelissa "Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne" vertailtiin kolmen kuunteluosuudeltaan suurimman radioaseman musiikkitarjonnan monipuolisuutta. Tutkimusartikkelin mukaan "Radio Suomen musiikkitarjonta on monipuolisuudeltaan, aikakausien kirjoltaan sekä esitysten ja artistien määrällä mitattuna täysin omaa luokkaansa".
Hellman, H., & Vilkko, A. (2018). Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne. Etnomusikologian Vuosikirja, 30, 154–182. Koko artikkeli luettavissa verkkojulkaisuna osoitteesta https://doi.org/10.23985/evk.69184
En valitettavasti löytänyt aiheesta hyvää lähdettä. Yleisemmin eläkevarojen sijoitustuotoista voit lukea seuraavilta sivustoilta:
https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/kansainvalista-vertailutietoa/rahoitus-ja-sijoitustoiminta/elakevarojen-sijoitustuotot/
https://www.tyoelake.fi/teemat/miksi-elakevaroja-sijoitetaan/
Espoo ja Helsinki käyttävät täysin eri tulostusohjelmaa. Espoo otti juuri hiljattain käyttöön aivan uuden Princh-tulostusohjelman, kun taas Helsingin kirjastoissa on käytössä vanha, jo vuosia sitten käyttöön otettu Papercut-tulostusohjelma. Espoon käyttämässä uudessa ohjelmassa tosiaan on mahdollisuus maksaa itse etukäteen pankkikortilla, MobilePaylla tai PayPalilla, mutta Helsingin vanhassa Papercutissa sellaista mahdollisuutta ei ole, eikä siihen sellaista saada jälkikäteen liitettyä.Tilanne voi muuttua vain jos Helsinki jossain vaiheessa uusii tuon tulostusohjelmansa.
Toivo Kärjen kappaleesta "Noin kello seitsemän" löytyy kaksi erilaista nuotinnosta.
1) Musiikkarkistossa (Helsinki) on käsikirjoituksen valokopio (3 stemmaa). Soitinnus: c-soittimet, b-soittimet, basso ja kitara (sointumerkit). Tätä voi käyttää vain paikan päällä, lukusalissa.
2) Kansalliskirjastossa (Helsinki) on X-Sävelen v. 1961 kustantama nuotti. Siinä on kaksi kappaletta, joista toinen on "Noin kello seitsemän". Soitinnus: kosketinsoitin, sointumerkit. Tämäkin nuotti on tilattavissa vain lukusalikäyttöön.
Kansalliskirjaston sivuilla olevat yhteystiedot:
Voit ottaa yhteyttä neuvontaamme sähköpostitse osoitteessa kk-palvelu(at)helsinki.fi tai puhelimitse numeroon 02941 23196. Vastaamme chatissa…
