Useitakin James Bond -elokuvia on vuosien varrella jäänyt tekemättä. Myös Daniel Craigin tähdittämä viimeisin Bond-elokuva No Time To Die (2021) viivästyi ensin taiteellisten erimielisyyksien ja sitten koronapandemian vuoksi. Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa vuosien saatossa suunnitteilla olleista ja filmaamatta jääneistä James Bond -elokuvista: https://muropaketti.com/elokuvat/elokuvauutiset/tiesitko-tata-sean-conneryn-james-bond-elokuvista-ei-koskaan-julkaistu-tarinassa-robottihait-kuljettivat-atomipommeja-new-yorkin-viemareissa/https://www.digitalspy.com/movies/a37688094/james-bond-movies-cancelled-unmade/https://screenrant.com/every-unmade-james-bond-movie-and-why-they-didnt-happen/https://www.esquireme.com/…
Jukka Kuoppamäen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Ilta Iisalmessa" en löytänyt sellaista nuottia, jonka voisi lainata kirjastosta. "Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan mukaan nuotin kustantaja on Fazer. Kirjan tietojen perusteella tähän kappaleeseen on julkaistu nuotti, mutta sellaista en onnistunut löytämään Finna-hakupalvelun kautta. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa on kopio sävellyskäsikirjoituksesta.Lähteitä:Arkistoluettelo 585: Jukka Kuoppamäki:https://www.doria.fi/handle/10024/95721Finna-hakupalvelu:https://finna.fiSuomessa kustannetut sävelteokset (Musiikkikustantajat, 1993)
Vappu Roos on suomentanut kyseisen kohdan Katherine Mansfieldin novellista At the Bay eli Lahden rannalla näin:Mutta asian näin ollen minä olen kuin hyönteinen, joka on lentänyt omasta halustaan huoneeseen. Syöksyn seiniä vasten, syöksyn ikkunoita vasten, poukahdan kattoon, teen itse asiassa jumalaties mitä kaikkea, paitsi etten lennä takaisin ulos. Ja koko ajan ajattelen kuten tuo yökehrääjä tai tuo perhonen tai mikä se nyt onkaan: ’Elämän lyhyys! Elämän lyhyys!’Katherine Mansfield: Puutarhakutsut (Weilin & Göös, 1980, s. 163)
Tammikuu ilmestyi ensimmäisen kerran Ollin pakinakokoelmassa Puusta tyveen (1947). Sen jälkeen se on ollut mukana ainakin valikoimissa Viisikymmentä kimpussa (1956) ja Vastoin ohjeita : toiset sata parasta pakinaa (1994).
Valitettavasti emme löytäneet runoa emmekä aikakauslehteä. Tätä runoa ei löytynyt Digi.kansalliskirjasto.fi:stäkään. Ehkä Suomalaisen kirjallisuuden seura osaisi auttaa löytämään sen. Heille voi lähettää kysymyksen lomakkeella,https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/.
Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa ei tunnistettu elokuvaa tämän kuvauksen perusteella. Lähimmäksi tulee kuvio Aki Kaurismäen Calamari Unionissa. Siinä kaksi Frankia ottavat taksin, päätyvät kuskin (Hannu ”Tuomari” Nurmio) kanssa nuotiolle yöksi ja häipyvät aamulla taksilla. Muita tunnettuja suomalaisia taksielokuvia ovat esimerkiksi Veikko Kerttulan Taksikuski (1969) ja Mika Kaurismäen Helsinki Napoli All Night Long (1987). Näistä mikään ei kuitenkaan sovi kuvaukseen. Kyseessä voi tosiaankin olla lyhytelokuva - tai voisikohan tämä olla jonkin kotimaisen tv-sarjan jakso?
Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde…
1940-luvun aivan ensimmäiset suomalaiset maitotölkit muistuttivat nykyisiä "harjakattotölkkejä", mutta ne olivat alaspäin kapenevia ja tölkin pohja oli pyöreä. Myös ruotsalaisten 50-luvun alussa kehittelemään pyramidimaiseen pakkaukseen meikäläistä maitoa kokeiluluontoisesti pakattiin, mutta tämäkään malli ei saavuttanut kuluttajien suosiota.Varsinainen maitotölkkikausi Suomessa alkoikin oikeastaan vasta 60-luvun lopun lyhyen muovisen maitopussivaiheen jälkeen. Purkkimyynnin alkuvaiheissa 70-luvulla meilläkin käytettiin pitkään Keski-Euroopassa yhä suosittuja tiiliskiven mallisia tölkkejä, kunnes Amerikassa jo 1910-luvulla keksitty harjakattomalli päihitti kilpailijansa ja vakiintui meillä ainoaksi "oikeaksi" maitotölkiksi. Siinä,…
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran lastenkirjassa Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974 ja useita lisäpainoksia) on tarina Harri Hampaattomasta. Googlettamalla kirjan nimellä löytyy kuva kirjan kannesta.
Kyseessä on todennäköisesti Pentti Haanpään novelli Lumirimppa. Se löytyy esimerkiksi teoksista Tuuli käy heidän ylitseen (1927), Kertomuksia ja tarinoita (1956), Juttuja (1985) ja Pentti Haanpään parhaat (2018).Kirjasampo: Tuuli käy heidän ylitseen https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176050836976
Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla…
Hector on suomentanut kaksi Leonard Cohenin laulua, mutta kumpikaan ei ole vasta ilmestynyt. Vuonna 1995 julkaistulta Kultaiset lehdet -albumilta löytyy suomennos Halleluja (Hallelujah) ja lisäksi singlenä on julkaistu Suzanne, joka löytyy esimerkiksi vuonna 2005 julkaistulta Hectobox-kokoelma-albumilta.Nämä albumit löytyvät lainattavaksi Helmet-kirjastojen kokoelmista: "Cohen" AND "Hector" | Hakutulokset | helmet.fi
Vuoden 1950 1 markan arvo on tänä vuonna 2026 0,05 €. Linkistä näkee myös vertailuhintoja kyseisiltä vuosilta. Esimerkiksi työmiehen tuntipalkka oli 1950 126,10 Mk ja nyt 17,39 €. Lisäksi on nähtävillä inflaatioprosentti ja elinkustannusindeksi kyseisiltä vuosilta.
Internetistä tosiaan tuntuu löytyvän kyseisestä aiheesta tietoa. Google-hakupalvelun hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi euroscola ja valita vaihtoehdon etsi kielellä suomi, niin vastaukseksi saa hyviä viitteitä. Kirjallisuutta aiheesta ei löytynyt.
Kyseessä lienee Inger Sandbergin Sadan auton poika. Meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastolta kyseistä kirjaa ei valitettavasti enää löydy, mutta kaukolainaaminen onnistuu. Voitte jättää kaukolainapyynnön paikan päällä kirjastossa tai Internetin kautta, mikäli olette IntroActive -asiakas. Lisätietoja kaukopalvelusta osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopal.html
