Juho Rissasen elämää ja maalauksia on käsitelty useissa elämäkerroissa ja kokoomateoksissa. Kävin läpi meiltä löytyneet teokset (mm. Kämäräinen, Eija: Juho Rissanen : naurava kisälli; Rissanen, Juho: Juho Rissanen : lapsuuden muisto; Valkonen, Markku: Kultakausi; Suomen taide. Kultakausi; Pinx. : maalaustaide Suomessa. Arki- ja pyhäpuvussa) ja niissä kaikissa oli kuva Povarissa-maalauksesta ja selostus siitä poistetusta vanhan naisen kasvokuvasta. Tarkin kuvaus löytyi Onni Okkosen v. 1927 ilmestyneestä Juho Rissanen : elämäkertaa ja taidetta -teoksesta (s. 50): "Huomattava on, että sommittelun alkuperäiseen muotoon kuului keskellä erään istuvan, lihavan mummon naama, jonka taiteilija otti myöhemmin Edelfetin neuvosta pois "pesemällä…
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintatavat ja halinto on määritelty hallintosäännössä, johon voi tutustua hyvinvointialueen nettisivulla. Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluehallitus vastaa mm. aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanostaja laillisuuden valvonnasta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta aluehallituksen käsiteltäväksi.Hyvinvointialueen nettisivulla on kohta Osallistu ja kehitä kanssamme. Sieltä löydät yhteystiedot ja ohjeet palautteen antamiseen.
Selailin läpi useita eläinsatukirjoja, mutta tällaista ei niistä löytynyt. "Suomen myyttiset linnut" (Minerva 2015) ei myöskään sisältänyt varista ja pöllöä/huuhkajaa käsitelleissä artikkeleissa tällaiseen viittaavaa.Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun tai tarinan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vinyylilevyjen listaus löytyy Helmet-tietokannasta, osoitteessa www.helmet.finna.fi. Tämä haku listaa kaikki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastojen kokoelmissa olevat LP-levyt. Voit tarkentaa hakua valitsemalla rajauksia vasemman reunan valikoista. Esimerkiksi kohdasta KIRJASTO voit rajata näkyviin vain tietyn kaupungin tai kirjaston levyt. Voit varata levyjä tietokannan kautta ja noutaa ne haluamastasi Helmet-kirjastosta.Kaikkien Suomen kirjastojen vinyylikokoelmia voi selata myös osoitteessa finna.fi, tai tästä hausta. Muiden kirjastoalueiden aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön, jos kyseistä levyä ei löydy Helmet-alueen kirjastoista. Levy toimitetaan valitsemaasi Helmet-kirjastoon.
Viirin kuva-aihe näyttää aika tyypilliseltä verenluovutukseen liittyvältä kuvalta. Mistään ei kuitenkaan löydy täysin samanlaista kuvaa, joten viirin tarkempi alkuperä jää arvoitukseksi.
Fantasiakirjallisuudessa päähenkilö on usein orpo, mutta myös vanhempia päähenkilöinä löytyy. Ensimmäisenä tulee mieleen NK Jemisinin Viides vuodenaika ja toisena David (ja Leigh) Eddingsin Mallorean taru. Molemmissa etsitään ryöstettyä lasta. Jos vanhemmuuden ei tarvitse olla biologista, Le Guinin Tehanu. Muita mieleentulevia, suomeksi löytyviä kirjoja:Bradley: Avalonin usvat Ishiguro: Haudattu jättiläinenVaughan: Saga -sarjakuvaTepper: Ruohojen maaEnglanniksi:Chakraborty: The adventures of Amina al-Sirafi Bujold: Paladin of souls ja myöhemmät kirjat Vorkosigan-sarjassaMoon: Remnant populationLaValle: The changelingMacAvoy: Tea with the Black DragonWalton: LifelodeWang: The Sword of Kaigen
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
Valitettavasti emme löytäneet runoa emmekä aikakauslehteä. Tätä runoa ei löytynyt Digi.kansalliskirjasto.fi:stäkään. Ehkä Suomalaisen kirjallisuuden seura osaisi auttaa löytämään sen. Heille voi lähettää kysymyksen lomakkeella,https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/.
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Hei,Tämä taitaa olla Solveig Torvikin Äitien veren perintö (Minerva, 2008).Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12387
Finna.fi -tietokannasta löytyy viite äänikasetista "Radiomafian filmiparaati : kotimaiset elokuvasävelmät", joka sisältää Nils-Eric Fougstedtin kappaleen "Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Romanssi" Juha Lehden esittämänä.
https://finna.fi/Record/fikka.4779160?sid=4983297817#componentparts
Eettisen kaupan ry tiivistää verkkosivuillaan varsin hyvin vastuullisiin ostopäätöksiin pyrkivän kuluttajan perustavanlaatuisimman ongelman: "Kuluttamisella vaikuttaminen voi kuitenkin olla melko työlästä, sillä monien arkipäiväistenkin tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, eivätkä yritykset kerro avoimesti eri tuotantovaiheista." Eetti ja sen kaltaiset muissa maissa toimivat järjestöt vaativat tuotantoketjujen julkistamista ja hinnan määräytymisen avaamista kuluttajille, mutta ainakin toistaiseksi tällainen läpinäkyvyys on suurelta osin toiveajattelua. (Vastuullinen kuluttaminen - Eettisen kaupan puolesta ry)Eetin sivustolta voi vastuullinen kuluttaja kuitenkin löytää käyttökelpoista tietoa ja monia hyviä vinkkejä oikeudenmukaisen…
Patsaat sijaitsivat Viipurissa Turunsillan eli Linnansillan päässä, lähellä Viipurin museota. Ne esittivät kauppaa ja teollisuutta. Patsaista löytyy varsin vähän tietoa: ne oli asettanut insinööri Knut Theodor Öhman (Wiipuri 10.1.1905) ja vuonna 1913 ne palautettiin pakoilleen, kun ne oli ensin väliaikaisesti poistettu korjaustöiden vuoksi (Karjala 5.6.1913). Patsaat näkyvät joissain vanhoissa valokuvissa, esim. https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.A4422180-22EB-489E-8E45-9D03E0FFA143?sid=4991729915&imgid=1 ja https://finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.B3B8084B-DEB1-4AF0-87A7-642F61BBAA95?sid=4991729915&imgid=1 Tietoa patsaiden myöhemmistä vaiheista ei löytynyt. Sodan aikana siltaa pommitettiin ja se räjäytettiin,…
Kyseessä voisi olla Dan Brownin teos Meteoriitti (WSOY 2006, alkuperäisteos Deception Point 2001). Muistaisin, että kirjassa kaksi tutkijaa päätyy arktiselle jäätikölle. He joutuvat pakenemaan vaarallisia ihmisiä juoksemalla petollisella jäällä ja lopulta pelastautuvat katabaattisen tuulen avulla jonkinlaisella liitovarjolla ja liitävät jäätikön reunalta mereen. Meressä he kamppailevat selviytyäkseen jäälautalle.
En onnistunut löytämään suomenkielistä reseptiä, mutta englanninkielisellä nettihaulla "Peppermint Mice Cake Recipe Licorice" löytyi muutama ehdokas. ehkä joku niistä on muistelemasi?Linkki Country Living lehden arkistoon.Linkki Kivi Cakes blogiin. Tämä on alun perin Nestlen resepti.Ja sama haku ruotsiksi Linkki musifocus.se sivustolle. Sieltä löytyy useampikin resepti hiirten leivontaan.
Ainakin Yrjö Varpio on Lauri Viita : kirjailija ja hänen maailmansa -teoksessaan niistämisen kirjaimellisen tulkinnan kannalla: "Kolehdinkantovaiheessa kirkonmeno on ehtinyt käännekohtaansa: pappi on vilkaissut kanttoriin, koska ei halua jatkaa saarnaansa, rahvas on väsynyt istumaan kirkonpenkissä ja niistää nenää." (s. 96)
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Saksassa Selma on tulkittu lyhentymäksi nimistä Anselma ja Salome, ja sitä kautta nimelle voisi ehkä antaa merkityksen "rauha". Suomalainen Selma-nimi ei kuitenkaan perustu Salomeen, vaan se juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se "löydettiin" aikanaan James Macphersonin suositusta teoksesta Ossianin laulut. Naisen nimi Selmasta tuli kaiketikin sattumalta, kun meillä Ossianin laulujen Shelma sellaiseksi virheellisesti ymmärrettiin. Varsinaisesti tunnetuksi meillä Selman teki Topeliuksen runo Ljungblommor (1845): " -- lauloin Ellille iloksi, / Ainon ilta-aattehiksi. / Siitä seestyi Selman otsa, / siitä syttyi Sylvin silmä, -- " (Kanervankukkia, suom. O. Manninen)
