Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecimissa 1993;109(16):1415-kerrotaan, että Suomessa ensimmäiset TSS-tapaukset on kuvattu tamponia käyttäneillä nuorilla naisilla (Pitkänen 1981, Rutanen ja Rehnström 1981). TSS:ää on tarkasteltu myös Nikoskelaisen ja Mertsolan yleiskatsauksessa 1986. Matala verenpaine, sokki ja tajuttomuus nuorella naisellaToksinen sokkioireyhtymä (Orphanet) - Terveyskirjasto
Kansallisbibliografia tuntee kolme Kirjahiiden kustantamaa kirjaa: vuonna 1959 ilmestyi Martin Marraksen historiallinen seikkailuromaani Turma kulkee, 1960 Toivo Innasen runokokoelma Kahteen mieheen ja Marraksen Turma-sarjan toinen kirja Turma taistelee.Martin Marraksen isojen poikien ajanvieteromaanien päähenkilö oli Jyrki Yrjänänpoika Hirvi, lempinimeltään Turma, eräänlainen pohjoisten metsien keskiaikainen Tarzan-hahmo. Toivo Innanen oli runoileva maanviljelijä Savonlinnasta.Kirjahiidestä ei varsinaisesti tietoja löytynyt. Helsingin sanomien Turma kulkee -arvostelussaan (16.1.1960) Timo Tiusanen arvelee, että uusi kustantaja saattaisi olla salanimellä kirjaileva tekijä itse. Yrityshakemisto Sinisen kirjan vuoden 1962 laitoksesta selviää…
Kaija Unholan kirjassa Elämää koiran kanssa : suomalainen koiraharrastus ennen ja nyt (Art House, 2014) mainitaan, että Suomen Kennellitto alkoi järjestää koiranäyttelyitä Pasilan Messukeskuksessa vuonna 1975 ja että ainakin vuonna 1985 Kennelliitolla oli siellä kaksi omaa näyttelyä, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Tietoa siitä, mistä alkaen Kennelliitto on järjestänyt vain yhden vuotuisen kaikkien rotujen näyttelyn Messukeskuksessa en löytänyt.Lisätietoja voisi kysyä Kennelliitosta: neuvonta@kennelliitto.fi
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
Hissi-nimisiä elokuvia on monta, mutta tarkoitat ilmeisesti alankomaalaista kauhuelokuvaa De Lift vuodelta 1983. Elonetin mukaan elokuvan ensi-ilta Suomessa oli 13.4.1984.
Ajantasaisen tilanteet voi tarkistaa Helmet-kirjaston aineistohaussa Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi tai soittamalla kirjastoon.Kirjoita hakukenttään poravasara ja valitse aineistotyypiksi esine.Lainattavat esineet on lainattava siitä kirjastosta ja palautettava siihen kirjastoon, minkä kokoelmaan ne kuuluvat. Pääsääntöisesti esineitä ei pysty varaamaan. Joissain kirjastoissa saattaa kuitenkin olla varauslista, johon henkilökunta kirjoittaa varaajan yhteystiedot. Tästä on yleensä erikseen maininta samassa lisätietokentässä, missä lukee minkä mallinen poravasara on kyseessä ja mitä muuta (esim. ohjekirja) poravasaran lainauspakettiin kuuluu.
Tässä joitakin ehdotuksia teoksista, jotka voisivat sopia kriteereihisi. Nämä kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista.Suzanna Holmqvist - Sverigeritten :100 dagar till häst genom Sverige från Hörby i Skåne till Jokkmokk i Lappland (2022). Teos kertoo kirjoittajan pitkästä vaelluksesta hevosensa Krumelurin kanssa Skånesta Lapin Jokimukkaan.Tomas Bannerhed - En vacker dag (2021). Kirjailija kulkee Mälarön luonnossa ja tekee havaintoja, joita hän kirjaa muistiin kauniilla proosalla. Teoksessa on myös Mattias Bäcklinin kuvitus.Erika Enequist & Lena Hedman - Fjäll : våra skönaste turer till fots och på skidor (2019). Kirjoittajat kertovat retkistään Ruotsin tuntureilla.Erling Kagge - Historien om Nordpolen : myter, äventyr och smältande is (…
Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941). Kokoelmateoksissa runo on nimeltään Autio talo. Kiirastuli-kokoelmasta on kirjoitettu pro gradu -tutkielma, mutta sen saatavuus on valitettavasti heikko. Jotain tietoa löytyy kuitenkin alla olevasta Wikipedia-artikkelista. Yleisesti Kiirastuli-kokoelma käsittelee talvisodan aikaa ja siihen liittyviä tunteita. Tarkempia yksittäisen runon runoanalyyseja emme tässä palvelussa pysty tekemään.Lähteet ja lisätietoaKysy kirjastonhoitajalta: Aiempi kysymys runosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-kirjoittama-runo-tai-mistaKirjasampo: Kiirastuli https://www.boksampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46852Finna.fi: Sisko…
Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989
LP-levyt ovat katoava luonnonvara. Olemme siirtäneet käsikirjastokappaleiksi eli ei-lainattaviksi LP-levyjä, joita on vain yksi kappale ja jotka usein ovat huonokuntoisia. Näitä voi kuunnella kirjastossa, mutta edes yölainaan emme niitä voi antaa. Usein näitä levyjä ei ole enää muissa Suomen kirjastoissa. Suurin osa kuitenkin on ilmestynyt digitaalisessa muodossa.
Opetusministeriön sivuilla todetaan erikoiskirjastoista seuraavasti:
"Erikoiskirjastot ovat joukko mm. eri ministeriöiden hallinnon aloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja on noin 300, joista tutkimuskirjastoja 30. Erikoiskirjastoja ovat mm. Eduskunnan kirjasto, Museoviraston kirjasto, Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjasto ja Tilastokirjasto sekä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen tietopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen."
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kirjastoverkos…
Luettelo joistakin erikoiskirjastoista:
http://www.lib.helsinki.fi/tilke/…
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä löytyy autojen korjausoppaita. Mene osoitteeseen http://www.helmet.fi ja valitse etusivulta sanahaku. Kirjoita hakulaatikkoon bmw ja valitse aineisto-alasvetovalikosta rajoittimeksi "kirjat" ja hae. Haku antaa sinulle 19 kpl viitteitä, jotka melkein kaikki ovat korjausoppaita. Voit katsoa löydätkö niistä etsimäsi. Kirjan saatavuustiedot saat esille, kun klikkaat haluamasi kirjan nimeä listassa. Varauksen voit tehdä suoraan sivun yläreunassa olevan varaus-painikkeen kautta, mikäli sinulla on kirjastokortissasi ns. pin-koodi eli nelinumeroinen tunnusluku.
Kirjan nimi on itse asiassa hiukan pitempi eli "Sisar Elsa pitkospuilla". Tekijä on Seppo Kämäräinen ja kirja on julkaistu Kuhmossa 1995.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen luetteloista en ikävä kyllä kirjaa löytänyt. Kansalliskirjastossa (entinen Helsingin yliopiston kirjasto) se kyllä on ja siellä sitä voi lukea lukusalissa. Jos kuitenkin haluat saada kirjan kotiin, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kirjaa on näet lainattavana joissakin kirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa tai Internetin kautta. Osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
voi täyttää kaukopalvelupyyntölomakkeen. Kaukolainan hinta on 4 € /kirja.
Kansalliskirjaston yhteystiedot ovat seuraavassa osoitteessa…
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
