Tässä joitakin vinkkejä:Mainiot muodot (Disney Autot) (Sanoma Media Finland 2017)Muodot & kuosit (WSOY 2008)Somara, Shini: Minusta tulee matemaatikko (Mäkelä, 2022)Tison, Annette: Barbapapan muodot (Otava 2011)
Kaikkien tarkistamieni sanakirjojen (Suomen etymologinen sanakirja, Suomen murteiden sanakirja, Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirja) perusteella esikoinen tarkoittaa lähinnä perheen vanhinta lasta. Muita merkityksiä ovat mm. kevään ensimmäiset eläimet tai kasvit, kirjailijan ensimmäinen teos tms.Tarkkaa tietoa sanan ensiesiintymisestä kirjallisuudessa ei löytynyt, mutta sana on esiintynyt ainakin jo 1500-luvulla.Raamatussa sana "esikoinen" tosiaan viittaa esikoispoikiin, mutta Raamatun ajan patriarkaalisessa kulttuurissa ei muutenkaan kirjattu ylös tyttärien nimiä, joten sanan merkitystä ei mielestäni voi päätellä pelkästään Raamatun tekstin perusteella.Vanhojen sanomalehtien perusteella sanaa "esikoinen" on käytetty tytöistäkin…
Kyseessä voisi olla Hannele Huovin Topelius-palkittu lastenromaani Höyhenketju (Tammi, 2002). Kirjasampo-tietokanta kertoo siitä näin: "Eleisa rakastaa lintuja ja pakenee usein vanhempiensa luota niitylle niitä tarkkailemaan. Kerran hän tarttuu kiinni haukan jalkaan ja Haukka, Lintujen haltian poika, nokkaisee tytön silmät sokeiksi. Oikeus tuomitsee Eleisan ja Haukan vaeltamaan ja etsimään vapauttavaa taikaa höyhenketjulla yhteen kiinnitettyinä. Vaelluksella on mukana narri Kaksinokka, ja myös Huki ja Lotte ovat mukana kun käydään taistelua varjojen ja varjottomien välillä. Kertojana vuoroin Eleisa, vuoroin Kaksinokka, kertoja merkitty vinjeitein luvun alkuun."
Hei!Voisiko kyseessä olla Lasse Heikkilän kappale Rauhanruhtinas? Tässä linkki kappaleen videoon: https://www.youtube.com/watch?v=TPM-jiepwCoMitä tulee antamaasi sanoitukseen, se on vanhan testamentin Jesajan kirjasta luvusta 9, jae 5: "Sillä lapsi on meille syntynyt,poika on meille annettu,jonka hartioilla on herraus,ja hänen nimensä on:Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala,Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas." Linkki kappaleeseen: https://www.raamattu.fi/raamattu/KR38/ISA.9
Valitettavasti emme ehtineet vastata kyselyynne ajoissa ja hautajaiset olivat lauantaina 11.1. Tässä kuitenkin asiaa koskeva tasavallan presidentin kanslian tiedote 10.1. vielä tiedoksenne. Suomea edusti Presidentti Tarja Halonen. https://www.presidentti.fi/presidentti-halonen-osallistuu-edesmenneen-v…
Suomen kustannusyhdistys kerää tietoja eri kirjallisuuden lajien ja formaattien myynnistä. Linkki tilastoon.Kirjakauppaliiton tilastoista taas löytyvät osiot siitä mitä Suomi lukee ja mistä kirjoja hankitaan. Linkki sivustoon.Google Scholar -haulla ja hakusanoilla kirjat, julkaisutoiminta löytyy osa opinnäytteistä. Linkki hakuun.Finnasta löytyy hakusanoilla Kirjallisuus ja julkaisutoiminta muutamia satoja opinnäytetöitä. Linkki Finna.fi hakuun. Finnasta eivät kuitenkaan löydy kaikki opinnäytetyöt.Tampereen yliopisto on laatinut hyvän ohjeiston ja linkkilistan opinnäytteiden hakemiseen verkossa. Linkki sivulle.
Stadin slangin sanakirjassaan Heikki Paunonen ajoittaa 'biisin' 70-luvulle. Asussa 'piisi' (tai jopa 'piesi') sitä on tavattu jo 60-luvun puolella.– Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Kirjasta voi toki aina jättää varauksen. Ensimmäinen löydetty vapaa kappale toimitetaan asiakkaalle tämän valitsemaan noutokirjastoon. Se että järjestelmän mukaan kirjaa olisi hyllyssä noutokirjastossa ei estä varauksen tekemistä.
Holstin kirjan valokuva- ja esinelähteiden luettelossa Reinholmin akvarellin kohdalla lukee Suomalaisen kirjallisuuden seura. Kuva liittyy SKS:n arkistossa oleviin teksteihin A. O. Heikelin kenttätyömatkoilta Satakunnasta (1879) ja Etelä-Karjalasta (1880), joilla Reinholm oli mukana piirtämässä ja maalaamassa paikallista esineistöä.Arkistorakenne: Agathon Reinholmin piirroskokoelma (1879–1880) | SKS Finna Saikan Manta Mouhijärveltä | Hakutulokset | SKS Finna
Tässä joitakin vinkkejä erityylisistä kirjoista.Adichie, Chimamanda Ngoz: KotiinpalaajatAusten, Jane: Arkaileva sydän (suom. aiemmin nimellä Viisasteleva sydän)Haahtela, Joel: Marijan rakkausMandart, Pamela: SyliMansell, Jill: Ja sitten tulit takaisinNicholls, David: Sinä päivänäNoble, Elizabeth: Yhdessä jälleenReid, Taylor Jenkins: Vain kahdesti elämässäSantopolo, Jill: Valo jonka kadotimmeLisätietoa kirjoista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/.
Kirjassaan Kirjan kasvot : sata vuotta suomalaisia kirjankansia (SKS, 2017) Ville Hänninen kirjoittaa: "Painetun kirjan menestyminen markkinoilla edellyttää myös jatkossa sellaisia ideoita, joilla tuotteet erottuvat kilpailijoistaan niin, että niitä ei voi olla selaamatta. Ulkoasun pitää kiehtoa siinä missä sisällön."Kirjojen kannet kuvaavat omaa aikaansa ja heijastelevat sen tyylivirtauksia. Kirjan kasvot luotaa suomalaisen kirjankansitaiteen vaiheita vuosina 1917–2017; Hänninen nostaa esiin yhden kannen jokaiselta vuodelta, esittelee ja analysoi. Kirjan tuoreimmassa poiminnassa (Lenita Airisto, Elämäni ja isänmaani) tekijän etunimessä käytetyn kirjasinlajin kokoa voisi kaiketikin luonnehtia "valtavan isoksi". Avainsana Hännisen Elämäni…
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa…
Saaristolaiselämästä mainitsemissasi paikoissa kertovat esimerkiksi nämä teokset:Ulla-Maija Sievinen: Tarinoita ulkosaarilta - ihmisiä ja ilmiöitä Suursaaresta, Lavansaaresta, Seiskarista ja Tytärsaaresta (BoD, 2019)Karoliina siira et al: Pykeijän Elsa (Väyläkirjat, 2021)Ulla-Maija von Hertzen (toim.): Kotisaaret - Suursaari, Lavansaari, Tytärsaari, Seiskari (WSOY, 2008)Karin Erlandsson: Koti (S&S, 2022), kertoo elämästä Ahvenanmaalla halki vuosisatojen etenkin naisten näkökulmastaTässä myös muita lukuvinkkejä saaristolaiselämän kauneudesta ja vaikeudesta:Kaunoa:Anni Blomqvist: Myrskyluodon Maija (esim. Gummerus, 2024)Roy Jacobsen: Näkymättömät (Sitruuna, 2022)Niklas Ahnberg: Isät jäävät merelle (WSOY, 2021)Sally Salminen: Katrina (…
Ajatus mietiskelystä tai ajattelusta onnellisuuteen kytköksissä olevana tekijänä esiintyy tosiaan Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa. Teoksen kirjan X luvussa 8 esiintyy seuraava virke: "Ja niin onnellisuus on siis eräänlaista mietiskelyä." (Aristoteles 2012, 1178b30) Englanniksi sama kohta teoksesta on käännetty esimerkiksi seuraavalla tavalla: "Happiness, therefore, must be some form of contemplation." (Aristotle 1925, 1178b30) LähteetAristoteles: Nikomakhoksen etiikka (Ηθικά Νικομάχεια). Suom. Simo Knuuttila. Gaudeamus, Helsinki 2012.Aristotle: Nicomachean Ethics (Ηθικά Νικομάχεια). Translated by W. D. Ross. Oxford University Press, Oxford 1925. The Internet Classics Archive. https://classics.mit.edu/Aristotle/nicomachaen.html […
Näin on. Sävelmä on Dmitri Šostakovitšin sarjasta nro 2 kamariorkesterille (tai pienelle orkesterille), sen osasta 7, jonka nimi on ”Vals II”. Yleisradion Fono-tietokannan (www.fono.fi) mukaan sanoituksen tekijä on tuntematon. Sellaista nuottia, jossa myös sanat olisivat mukana, en löytänyt kirjastojen tietokannoista, mutta laulun sanat löytyvät verkosta esimerkiksi haulla: ”come waltz with me” lyrics.Sävelmästä löytyy monenlaisia sovituksia eri instrumenteille ja kokoonpanoille. Voit etsiä niitä esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) käyttämällä teoksen yhtenäistettyä nimekettä. Kirjastojen luetteloissa taidemusiikin sävellyksistä käytetään yhtenäistettyjä nimekkeitä, mikä tarkoittaa, että tietystä teoksesta käytetään…
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla…
